Petri wrote:Jos maksuja pitää jättää maksamatta, kaitpa tuollainen random-ulkomaalainen veneitten siirtoja tekevä firma olisi eka jonka maksua voisi siivyttää siinä missei suoria alihankkijoita kannata suututtaa.

On tainnut tuo Uwe Schrieverkin ottaa DNF:n, kun perässä lukee konkursbo...

On tuolla näemmä jotain muitakin pikkujuttuja
http://yritys.taloussanomat.fi/protesti ... 0896167-4/

Mutta nuo nyt lienevät sellaisia reskontran nukahdus-kokoisia laskuja, tosin se että alkuperäinen asiakas on siirtänyt ne perintään on vähän kummallista, harvemmin kai siten toimitaan ns. kaikki kunnossa-luokan asiakkaan kanssa.

Petri wrote: Mutta nuo nyt lienevät sellaisia reskontran nukahdus-kokoisia laskuja, tosin se että alkuperäinen asiakas on siirtänyt ne perintään on vähän kummallista, harvemmin kai siten toimitaan ns. kaikki kunnossa-luokan asiakkaan kanssa.

Riippuu laskun lähettäjästä, vrt Kela ja opintotuen takaisinperintä veronpalautuksista...

Onhan niitäkin firmoja aika paljonkin, että pistävät suoraan perintään, jos rahoja ei näy. Etenkin lienee niin, että kun taloudellinen tilanne käy tukalammaksi, kynnys perintään laittamisesta madaltuu.

On näköjään kausi ohi jaa uutta odotellessa kun juttujen taso alkaa olemaan tällä tasolla....

Kimmo L wrote:On näköjään kausi ohi jaa uutta odotellessa kun juttujen taso alkaa olemaan tällä tasolla....

Näin se vaan menee täällä syyssateen keskellä. Pitäisikö aloittaa ketju Nykran konkurssista ja PR-Marinin tekemisistä ennen sitä?? Liippaisi vähän lähempää omaa pesää (muttei konkurssipesää).

No, eiköhän tuo käänny pikkuhiljaa näistä konkursseista ja talvipressuista taas antifoulingiin laittoon ja sitten lopulta (kuten niin aina ennenkin) siihen kun kalikka ei taas jostain epäreilusta syystä pärjää....

En kyllä tahtoisi olla veistämö tai venemyyjä, Finnboatin mukaan Suomessa myytiin 2014 23 purjevenettä. Ilmeisesti tuontia ei tietenkään Finnboatin tuloksena sen kummemmin tilastoida tarkemmin mutta Puola näkyy olevan edustettuna?

http://www.finnboat.fi/fi/fi_3_3_read.h ... 41849.html

Missäköhän vaiheessa käytettyjen markkinoilla alkaa näkymään uusien veneitten puute ellei sitten myös itse halu purjehtia laske taloustilanteessa.
Mutta toki jos näppärästi veneitten talvitelakoinnista tehdään sikakallista niin se kompensoi sitä ongelmaa että veneilyharrastus laajenisi

Eetu wrote:Jokainen jalka lisää maksaa rutkasti rahaa. Feneiljät tietävät hyvin, että alle 30-jalkaisella veneellä pärjää mainiosti.

Tervehdys

Kun meille Fenettä hankittiin -87 arvoin, että suuremmat veneet maksavat 1000mk enemmän / sentti lisää pituutta.

Yleisesti ei oikein ymmärretä, että veneen pituuden kasvaessa sen voluumi kasvaa miltein kolmanteen potenssiin, kun korkeus ja leveys yleensä kasvavat melkein samassa suhteessa. Hinta tietenkin seuraa kohtuullisen tarkasti veneen tilavuutta.

On aika jännä miten ihmisen mieli tottuu hyvin nopeasti erilaisiin "elintasoa" parantaviin asioihin. Eron huomaa konkreettisesti vasta, kun vaihtaa pienempään. Joillekin tila / elintaso on saavutettu etu, josta ei suostuta luopumaan ikinä. Aikanaan h-venettäkin kehuttiin lehdissä tilavaksi, kun vertailukohtana oli vanha hai. Ensimmäiset FE-83:set päijänteellä olivat aikansa suurimmat purret kys. järvellä. Miten onkaan tänä päivänä? Harva ison veneen omistaja oikeastaan tajuaa, miten helppo ja vaivaton on pienempi vene hallita ja kevyt käsitellä ja etenkin edullinen ylläpitää.

Sama mukavuudenhalu näkyy poijukenttien katoamisena ja laiturien yleistymisenä. Kuinka monella meistä onkaan vene poijussa ja kuinka moni on täysin poijukiinnitystä vastaan mukavuus syistä?

Panu wrote:

Eetu wrote:Jokainen jalka lisää maksaa rutkasti rahaa. Feneiljät tietävät hyvin, että alle 30-jalkaisella veneellä pärjää mainiosti.

Aikanaan h-venettäkin kehuttiin lehdissä tilavaksi, kun vertailukohtana oli vanha hai.

Eikös H:ta pidetty tullessaan jopa hieman ökysuurena?

Nykyveneiden 34-40 jalkaa on lisäksi vielä ihan muuta kuin 70-80-luvun jalat. Korkeutta, leveyttä ja syvyyttä on aivan eri tavalla. Ero on todella iso jos vaikka vertailee H-35:a , joka oli todella suuri vene tullessaan huolimatta kapeudestaan ja varalaidan vaatimattomasta korkeudesta, uusiin 35-jalkaisiin joissa on kaksi perähyttiä vierekkäin ja liki 2 m seisomakorkeutta laajalti, tuulipintaa niin paljon että keulapotkuria tarvitaan ja sitlooda jossa mahtuu aftersailille kymmenen henkeä jne.

Yksi selitys onkin seisomakorkeus. Väki on pidempää kuin ennen ja vaikka asia ei henkilökohtaisesti kosketakaan kuin matalampiin korkeuksiin, niin ymmärrän että sisäkorkeutta arvostetaan.

Pitäisikö veneitä verratakin rungon sisätilavuuden (kuutiometriä) perusteella eikä runkon pituuden perusteella?

Mutta jos haluaa vielä verrata korkealentoisempia hintoja ja miettiä venekokoja, kannattaa lukea Yachting World- lehden vaihdokkilistoja. Se on vain kumma juttu, että käytetyt paatit maksavat helposti 1-15 miljoonaa ja kymmenen vuotta vanhallekin miljoonaveneelle on jo ehditty tehdä "complete refit". 40- ja alle sen pitkät veneet ovat pienenä vähemmistönä. Suurin osa vaihdokeista on 50-60 jalkaisia maapallonkiertäjiä, mutta katselin juuri 97-jalkaista Balticia edulliseen 3.5meur hintaan. Swanin omat vaihdokit ovat suosikkejani. 83-vuosimallin 65-jalkaisen saisi jo noin puolella miljoonalla eli ihan vain muutaman FE:n hinnalla. Vuoden vanha 80-jalkainen onkin sitten jo 6.3 miljuunaa.
Tuosta lehdestä kun siirtyy katsomaan Venemestarin perässä olevaa venepörssiä, niin palaa komeasti maan pinnalle ja muistaa millainen köyhä busterlandia tämä Suomi onkaan. Seilataan me vain tyytyväisinä täällä näillä mitä meillä on ja kierrätetään vanhaa. Ei ne isot paatit sopisikaan tänne karikoihin, eihän?

FE-Sillanpää wrote: Nykyveneiden 34-40 jalkaa on lisäksi vielä ihan muuta kuin 70-80-luvun jalat. Korkeutta, leveyttä ja syvyyttä on aivan eri tavalla...

Yksi selitys onkin seisomakorkeus. Väki on pidempää kuin ennen ja vaikka asia ei henkilökohtaisesti kosketakaan kuin matalampiin korkeuksiin, niin ymmärrän että sisäkorkeutta arvostetaan...

Tervehdys

On joo jaloilla eroa, mutta onko toinen puujalka? Samalla on veneiden perusfunktiokin muuttunut täysin. Aiemmin veneiden tuli purjehtia hyvin ja nousta tuuleen. Muuten purjehdus rikkonaisessa saaristossa olisi ollut hankalaa. Tällöin vene oli keino liikkua saaristossa ja kuljettaa mukana auttavat asumistilat. Saarethan ovat yhtä avaria ja isoja riippumatta veneen koosta.

Nykyveneet ovat usein oikeastaan tarkoitettu aivan toisenlaiseen käyttöön. Ne ovat tilavia kesämökin korvikkeita ja usein ne on suunniteltu sinisille, lämpimille ja avonaisille vesille, jossa pystykryssiä vältetään kuin ruttoa ja enemmänkin kuljetaan myötäistä pasaatituulien vieminä.

FE-Sillanpää wrote:...Seilataan me vain tyytyväisinä täällä näillä mitä meillä on ja kierrätetään vanhaa. Ei ne isot paatit sopisikaan tänne karikoihin, eihän?

Näin teemme ja vielä hyvillä mielin.

Panu wrote: pystykryssiä vältetään kuin ruttoa ja enemmänkin kuljetaan myötäistä pasaatituulien vieminä.

Tuossapa ristiriita: syväyksiä kasvatetaan kahteen metriin ja ylikin, ja silti veneillä ei välttämättä juuri kryssitä. Mikä logiikka siinä on? Myötätuulipurjehduksessa köli on ainakin optaripurjehduksessa pelkkä hidaste ja sehän on moderni, kevyt ja tasapohjainen leveäperäinen vene jos mikä. Eikö siis nykymatkaveneissä voisi jättää kölin syväyksen melko matalaksi?