KaleviHarkonen wrote:
Näin siis periaatteessa. Olet ihan oikeassa, että shunttivastus saattaa aiheuttaa niin pienen jännitehäviön, että sillä ei ole käytännössä suurtakaan merkitystä (montako ohmia, onko tiedossa?).

Shuntti aiheuttaa nimellisvirrallaan 50-100 mV jännitehäviön. Ko. tapauksessa 50 mV @ 100 A eli 0,5 mohm. Vertailun vuoksi mun veneen akkukaapeli akuilta pääkatkaisijalle on n. 1 mohm ja akkujen välilläkin tuo 0,5 mohm. Pääkatkaisijalta koneelle on sitten jo useampi mohm, joten suurilla virroilla ei ole mitään yhtenäistä "maata" eikä sitä mihinkään tarvitakaan veneessä. Autossa tilanne on toinen, kun koko kori on "maata".

Kukin voi laskea omansa:
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index. ... 18.sis&pa=

KaleviHarkonen wrote:

harald wrote:Meillä on 2x80Ah akkuja pysyvästi rinnan.

Näin minäkin sen tekisin. Keep it simple.

Tuo nyt on jokseenkin vastoin turvallissuusajattelua. Katsastuksessakin vaadittu 2-akkuasennus ei tarkoita sitä, että 2 akkua on jatkuvasti rinnan, vaan idea on juuri siinä, että toinen akku on aina varmasti käynnistyskunnossa, vaikka joku unohtaisikin tarkkailla akkumonitoria tai unohtaisi valot päälle tms.

Lisäksi ennemmin tai myöhemmin toinen akku simahtaa ja yleinen simahdustapa on se, että yksi kenno menee oikosulkuun. Tästä on varsin nopeasti seurauksena 2 tyhjää akkua.

Joakim wrote:...suurilla virroilla ei ole mitään yhtenäistä "maata" eikä sitä mihinkään tarvitakaan veneessä.

Sikäli eri mieltä, että kyllä se 'maa' siellä akkunapojen välisessä kaapelissa startinkin aikana on, ja kulutuskojeet olisi parempi mahdollisuuksien rajoissa kytkeä tähimäisesti eikä siten kuin monesti tehdään, eli 0V tai 12V otetaan aina siitä pisteestä jatkaen missä se lähimpänä on.

Mutta mitä alkuperäiseen asiaan tulee niin olin vissiin turhan varonainen, kaipa sen noinkin (alt 2) voi kytkeä. Eniten olin huolissani siitä miten 2-piirinen akkulaturi suhtautuu.

Joakim wrote:Tuo nyt on jokseenkin vastoin turvallissuusajattelua. Katsastuksessakin vaadittu 2-akkuasennus ei tarkoita sitä, että 2 akkua on jatkuvasti rinnan, vaan idea on juuri siinä, että toinen akku on aina varmasti käynnistyskunnossa, vaikka joku unohtaisikin tarkkailla akkumonitoria tai unohtaisi valot päälle tms.

Lisäksi ennemmin tai myöhemmin toinen akku simahtaa ja yleinen simahdustapa on se, että yksi kenno menee oikosulkuun. Tästä on varsin nopeasti seurauksena 2 tyhjää akkua.

Hyvä huomio tuokin.

Jatkokysymys kuuluukin, mikähän olisi sitten paras tapa seurata kahta akkua?

Jos mitataan pelkkää hupiakkua, ei (periaatteessa) tiedetä mitä starttiakulle kuuluu. Mittaus silloin voi estää sen tapaturman, että oluet jääkaapissa lämpenee, mutta ei välttämättä paranna turvallisuutta.

2xBM1 taas voisi olla liikaa rahamiesten heiniä.

Yksi mieleen tuleva ratkaisu olisi 2xjännitemittari, eli kummallekin akulle omansa. Jännite ei tietenkään kaikkea kerro mutta ilmeisesti ainakin täysi/tyhjä/hajalla -tilanteen. Onko kokemuksia?

EDIT: yksi mittari riittäisi jos se on valintakytkimien jälkeen?

KaleviHarkonen wrote:
Yksi mieleen tuleva ratkaisu olisi 2xjännitemittari, eli kummallekin akulle omansa. Jännite ei tietenkään kaikkea kerro mutta ilmeisesti ainakin täysi/tyhjä/hajalla -tilanteen. Onko kokemuksia?

EDIT: yksi mittari riittäisi jos se on valintakytkimien jälkeen?

Jännitemittari riittää tuohon hyvin, sillä starttiakku on aina täynnä. Siitähän ei mene virtaa kuin starttiin, joka taas on niin hetkellinen, että parin minuutin koneen käyttö kumoaa kulutuksen. Sitten kun jännite ei enää pysy korkeana (>12,5), on akku lopussa tai lataussysteemissä vikaa. Joskus akku myös hyytyy ilman esioireita, joten on syytä olla systeemit hupiakun käyttämiseksi starttiakkuna.

Missään tapauksessa ei kannata laittaa BM-1 tai vastaavaa starttiakkuun siten, että starttivirta menee sen läpi. Mittasin juuri 1GM10C:n starttivirran pihtiamppeerimittarilla. Maksimi oli 400 A. Tuskin 100 A shuntti kestää montaa sekuntia tuollaista.

Sitten vielä tuosta "maasta". Shuntti, akkukaapeli tms. aiheuttaa havaittavan potentiaalieron vain silloin kuin niiden läpi menee suuria virtoja. Tuollaisia tulee vain startatessa tai tyhjiä akkuja suuritehoisella laturilla ladattaessa. 1GM:n 35 A tai maasähkölaturin 5-30 A ei ole kovinkaan suuri ja nuo aiheuttavat vain muutaman mV eroja, joilla ei ole mitään merkitystä.

Joakim wrote:Jännitemittari riittää tuohon hyvin

Googlella löytyikin moniakkujärjestelmille tarkoitettuja yhdistelmämittareita, jotka mittaa jännitteen useasta akkupakasta mutta virran vain yhdestä.

Joakim wrote:Missään tapauksessa ei kannata laittaa BM-1 tai vastaavaa starttiakkuun siten, että starttivirta menee sen läpi. Mittasin juuri 1GM10C:n starttivirran pihtiamppeerimittarilla. Maksimi oli 400 A. Tuskin 100 A shuntti kestää montaa sekuntia tuollaista.

Haraldilla lienee kestänyt. Vai onkohan Charlotassa kytketty starttikaapeli shuntin akun puolelle?

Joakim wrote:Sitten vielä tuosta "maasta". Shuntti, akkukaapeli tms. aiheuttaa havaittavan potentiaalieron vain silloin kuin niiden läpi menee suuria virtoja. Tuollaisia tulee vain startatessa tai tyhjiä akkuja suuritehoisella laturilla ladattaessa. 1GM:n 35 A tai maasähkölaturin 5-30 A ei ole kovinkaan suuri ja nuo aiheuttavat vain muutaman mV eroja, joilla ei ole mitään merkitystä.

Tuon shunttimittauksen saaminen luotettavaksi lienee aika haastavaa, jos sen pitää toimia lineaarisesti välillä 0-50 mV ja käytännössä olla tarkin mikrovolttialueella, kun kulutus on pientä. Kun vielä instrumenttikin on noin edullinen, eli siellä ei mitään hienouksia voi olla. Joten voi sillä virran menekkiä arvioida mutta mitenköhän tarkasti varausta?

Vielä tätä maa-jankkaustani puolustaisin: jos nyt tekisin sähköremontin, tekisin akkujen viereen nollakiskon ja jokainen ryhmäjohto, joka sulaketaululta lähtee, päättyisi oman 0V-johtonsa välityksellä k.o. kiskoon. Ihan vastaavasti kuin rakennussähkökeskuksissa on N-kisko.

Tällöin eri kulutuskojeiden aiheuttamat kuormitusmuutokset heiluttaisivat jännitettä vähiten ja sähkömagneettisten häiriöiden riski olisi pienin, kun ei ole pinta-alataan suuria silmukoita.

Nyt 0V potentiaali on ainakin meillä valtaosin 'puutopologiassa'.

Se toki tässä tuli selvitetyksi, että 0 V potentiaalin laatuun shuntilla ei ole vaikutusta.

Meillä on ollut koko ajan kaikki virrat shuntin läpi. Tuo 400 A kuullostaa kyllä "viisarin yliheilautukselta", 1GM10 startti lienee 1,0 kW tehoinen.

Nasamarine@aol.com wrote: Date: Thu, 10 Aug 2006 10:02:42 EDT

The shunt supplied with the bm1 carries a military rating of 100 amp
continuous and is capable of significant overload for short periods. I don't
think you will have any problem with a 1 KW load.

Se, joka määrää tehonkeston lienee kuinka paljon se klunssi pystyy luovuttamaan lämpöä. Lämpökuorma tulee tuosta 100 A kuormasta ja 50 mV. P=UI kertoo minulle noin 5 W. Kyllä se kupariklunssi viiden hattiwatin verran lämpöä luovuttaa ilman ongelmia.

Olen samaa mieltä Joakimin kanssa starttiakun latauksen tarpeesta. Se on tosin totta, että mikäli se starttiakku kytketään yhtäkkiä rinnan hupiakuston kanssa niin laskuri menee kyllä sekaisin. Juuri tästä syystä pitäisin sen starttiakun vain pahan päivän varalle muutoin irtikytkettynä kokonaan koko ajan. Olen laskenut sen varaan että kun hupiakusto on riittävän suuri jaksaa se pyöräyttää koneen käyntiin vaikka se olisikin melkoisen tyhjä. On toiminut tähän asti mutta katsotaan sitten kun ja jos yksi kenno menee oikariin (tapahtui uudelle Vartalle autossa keväällä).

Niitä tilanteita varten meillä on sitten sellainen keppi kannen päällä, johon voi sellaisia rättejä vetää ylös

harald wrote:Meillä on ollut koko ajan kaikki virrat shuntin läpi.

Millaisia lukemia se mittari näyttää kun starttaatte moottoria?

Eipä ole tullut katsottua, olen sitloodassa silloin. Pitää laittaa agentti katselemaan sitä.

harald wrote:Meillä on ollut koko ajan kaikki virrat shuntin läpi. Tuo 400 A kuullostaa kyllä "viisarin yliheilautukselta", 1GM10 startti lienee 1,0 kW tehoinen.

Lämpökuorma tulee tuosta 100 A kuormasta ja 50 mV. P=UI kertoo minulle noin 5 W. Kyllä se kupariklunssi viiden hattiwatin verran lämpöä luovuttaa ilman ongelmia.

Tuo 1,0 kW on nimellinen. Kaikki sähkömoottorit ottavat selvästi yli sen, jos vääntömomenttia on tarpeeksi ja jännite tarpeeksi suuri. Tuo 1,0 kW lienee jollekin 7-10 V jännitteelle eli nimellisvirta on yli 100 A. Mittauksen tein digitaalisella pihtiamppeerimittarilla, jossa on huippuarvon muisti. Kokeilin useampaan kertaan ja aina tuli 350-400 A.

Tottakai 100 A shuntti kestää 100 A. 400 A onkin sitten jo 400 A * 200 mV = 80 W ja tuo kaikki syntyy siinä pienessä ohuessa konstantiininpalassa ei koko shuntissa. Kyllä se varmasti tuotakin kestää jonkin aikaa, ehkä jopa pidempään kuin startti.

KaleviHarkonen wrote: Tuon shunttimittauksen saaminen luotettavaksi lienee aika haastavaa, jos sen pitää toimia lineaarisesti välillä 0-50 mV ja käytännössä olla tarkin mikrovolttialueella, kun kulutus on pientä. Kun vielä instrumenttikin on noin edullinen, eli siellä ei mitään hienouksia voi olla. Joten voi sillä virran menekkiä arvioida mutta mitenköhän tarkasti varausta?

Shuntti on tietysti täysin lineaarinen puhtaana vastuksena. Nykypäivänä jännitteen mittaus jopa yhteen mikrovolttiin asti onnistuu halvoilla osilla. 24 bittinen Sigma-Delta AD-muunnin maksaa yksittäin ostettuna viitisen euroa ja ei vaadi kuin pari konkkaa kaverikseen.

Varaustilaa ei BM-1 taatusti perusta virtojen integrointiin vaan käyttää jännitettä siihen.

Joakim wrote:Nykypäivänä jännitteen mittaus jopa yhteen mikrovolttiin asti onnistuu halvoilla osilla. 24 bittinen Sigma-Delta AD-muunnin maksaa yksittäin ostettuna viitisen euroa ja ei vaadi kuin pari konkkaa kaverikseen.

Varaustilaa ei BM-1 taatusti perusta virtojen integrointiin vaan käyttää jännitettä siihen.

Mun tuntuma siitä, mitä komponentit teolliselle tuottajalle maksaa, kieltämättä on jo lähes 10 v. vanhaa, mutta ainakin siihen aikaan tarkkuus oli kallista, resoluutio halpaa, ja Mooren laki ei koske analogipiirejä.

Toisaalta, jos se ei integroi, näytön numerotarkkuuteen vaadittava resoluutio ja mittatarkkuus riittää.

KaleviHarkonen wrote:
Mun tuntuma siitä, mitä komponentit teolliselle tuottajalle maksaa, kieltämättä on jo lähes 10 v. vanhaa, mutta ainakin siihen aikaan tarkkuus oli kallista, resoluutio halpaa, ja Mooren laki ei koske analogipiirejä.

Noilla saa molemmat halvalla, mutta jos haluaa suuren absoluuttisen tarkkuuden suuremmillakin virroilla (100 A vs. 100,000 A) tulee homma kalliiksi. Silloin pitää olla muuntimen lisäksi erikoistarkat shuntit, referenssit jne. Halvalla sen sijaan voi saada systeemin, jonka suhteellinen tarkkuus on vaikka 1% lukemasta, mutta erottelukyky silti uV luokkaa. Tämä riittää varsin hyvin ko. käyttöön.

Mä olen rakentelemassa harrastusmielessä systeemiä, jonka on tarkoitus olla eräänlainen "venetietokone". Se korvaisi veneessä nyt olevan Linux purkin, joka vie ~0,2 A sähköä ja laskee targetit sekä tallentaa kaiken mittaristodatan muistitikulle. Tuon lisäksi se olisi 2-akkuinen akkumonitori, lämmpärin termostaatti ja ohjauspaneli, kierroslukumittari, löpömäärälaskuri, kello, lämpömittari jne. Virrankulutus olisi alle 1 mA "lepotitalassa" (ei laske targetteja) ja alle 10 mA aktiivisena. Näyttö on aina päällä. Virtaa on tarkoitus pystyä mittaamaan 1 mA resoluutiolla tarvittaessa vaikka 1000 A saakka. Shuntiksi tulee akkukaapeli.

Osat + teetetty piirilevy on tullut maksamaan alle 50 ¤ sisältäen graafisen näytön jne. Katsotaan tuleeko tuo koskaan valmiiksi...

Joakim wrote:Mä olen rakentelemassa harrastusmielessä systeemiä, jonka on tarkoitus olla eräänlainen "venetietokone"....... Osat + teetetty piirilevy on tullut maksamaan alle 50 ¤ sisältäen graafisen näytön jne. Katsotaan tuleeko tuo koskaan valmiiksi...

Niin se taitaa olla että eräät tekee mitä haluaa, me muut mitä osataan

Missä voit teettää piirilevyjä tuolla budjetilla?

KaleviHarkonen wrote: Missä voit teettää piirilevyjä tuolla budjetilla?

http://olimex.com/

160*100 mm2 levylle niin paljon pienempiä levyjä kuin mahtuu 2-puolisena 36 ¤ Suomeen postitettuna. Ko. piirilevy on 1/3 tuosta.

Meinasi tulla hjärtslaagi kun nyt pukilla Battery Monitor väitti akkujännitteen pudonneen viikossa kuormittamattomana 12.0 volttiin eli melkein tyhjiksi. En ole kertaakaan ajanut kalliita akkuja lähellekään tyhjää, vaan aina on jäänyt pelivaraa noin puolet. Latasin hetken ja ihmettelin kun latausvirta jäi kuitenkin vähäiseksi, ja kokeilin yleismittarilla pistorasiasta - sieltä näytti aivan normilukemia.

No, äsken uusi testi: Battery monitorin lepojännite näytti jälleen taas mitättömät 12.2 V.Yleismittarilla pistorasiasta ja akun navoista jännite olikin 12.7V! Lataus päälle, 0,6 V eroa akun napojen hyväksi verrattuna BM-1:een (14,2 V vs 13,6 V). Sytytin BM:n illumination-napista taustavalon, jonka seurauksena latausjännite muka notkahti palatakseen hetken päästä edelliseen lukemaan. Useampi näpyttely nosti latausjännitteen näyttämään jo samaa kuin yleismittari. Latauksen poistuttua palasi taas 0,5 V ero.

Mikä ihme tuossa voi olla? Eihän volttimittari paljoa virtaa tarvitse joten outoa, jos tuo voisi olla esim. jonkun piuhan irtoamisen/katkeamisen ensioire.

Jos selaat taaksepäin huomaat että minulla oli eräänä syksynä aivan sama ongelma. Syyllinen on se pieni sulake johdossa joka ei todellakaan ole tarkoitettu meriolosuhteisiin.

Poista sulake niin ongelmakin poistuu.

edit: olikin jossain toisessa säikeessä juttua siitä.