Noista akku keskusteluista, edellisessä veneessäni oli hupi akkuna 105ah B tavaratalon tuote ja 75ah startti akku, lie mistä ostettu Varta silver. Koneena 3 gm 30 ja lähti kolmen päivän jälkeen käyntiin napin painalluksella, vaikka oli tuo Waecon 50 kompura pyörinyt "koko ajan". Käytettiin myös sisävaloja ja radiota. Lukio matematiikalla: Waeco kävi Sinisilmässä ( dehler ) 2min kerrallaan 10min välein ulkolämpötila noin 22.
jos kompura syö virtaa 50w tunnissa kuluttaa se 4,1666ah. Siis kaavalla kompura käy tunnissa 12min eli 60min/12min = 5, 4,16666ah/5=0,83333Ah, 0,83333Ahx24h=19,99A/vrk eli kolmessa päivässä 60 ah, jos on kaksi 75ah akkua kytketty rinnan ei virran pitäisi loppua. Nyt joku insinööri ampuu mut alasvirheistä, mut antaa mennä. Itse olen tätä kaavaa joskus noudattanut/ laskeskellut ja aina on virta rittänyt. Sinisilmässä oli akut myös kytketty rinnan.
P.S jos käytti yli 3:sta säätönamiskasta ruuat alkoivat jäätyä.

Sinisilmä wrote: jos kompura syö virtaa 50w tunnissa kuluttaa se 4,1666ah. Siis kaavalla kompura käy tunnissa 12min eli 60min/12min = 5, 4,16666ah/5=0,83333Ah, 0,83333Ahx24h=19,99A/vrk eli kolmessa päivässä 60 ah, jos on kaksi 75ah akkua kytketty rinnan ei virran pitäisi loppua. Nyt joku insinööri ampuu mut alasvirheistä, mut antaa mennä. Itse olen tätä kaavaa joskus noudattanut/ laskeskellut ja aina on virta rittänyt. Sinisilmässä oli akut myös kytketty rinnan.
P.S jos käytti yli 3:sta säätönamiskasta ruuat alkoivat jäätyä.

En nyt insinöörismiehenä löytänyt järkeilystäsi mitään kovin vakavia puutteita. Tuo Waecon pikkukompura ei syö edes 50W, vaan höyrystintyypistä riippuen 35-40W. Siitä voi sitten samalla matematiikalla laskea melko pieniä kulutuslukemia.

Tuo viidesosa ajasta kompura käynnissä on minunkin kokemuksen mukaan realistinen, ja kakkonen on Waecon säätimessä yleensä sopiva asento. Maasähköissä varaan joskus juomat nollan tuntumaan isommalla asetuksella. Sitten kun lähden seilaamaan, väännän nupikan takaisin kakkoselle, jolloin kompura ei pitkään aikaan käy ollenkaan. Kylmävaraajat (esim. Isotherm ASU), ja merivesijäähdytykset ovat mielestäni melko turhia, eivät varmaankaan näillä kulutuslukemilla maksa itseään koskaan takaisin...

Sinisilmä wrote:...Nyt joku insinööri ampuu mut alasvirheistä, mut antaa mennä. Itse olen tätä kaavaa joskus noudattanut/ laskeskellut ja aina on virta rittänyt...

Olli wrote: En nyt insinöörismiehenä löytänyt järkeilystäsi mitään kovin vakavia puutteita.

Tervehdys

Laskuoppi on varsin oikean oloista. Ainoa, jota kaavasi eivät ota huomioon on sähköketjussa tapahtuvat häviöt. Lisäksi on huomioitava, että akkujen amppeeritunit eivät ole aina saman suuruisia. Standardi yleensä vaatii (varsinkin ainakin käynnistysakuille) kovin suuren purkausvirran, jolla AH:n määrät määritellään. Veneen hupiakuissa kuormitus on tyypiltään varsin erilaista. Pienet virrat ja pitkät purkausajat, joilloin tuo teoreettinen AH määrä ei ihan toteudu. Suuria eroja ei kaiketi synny. Eli jos laskee tuon purkauksen keston hieman teoreettista heikommaksi, niin arvaus on jo erittäin lähellä oikeaa .

Akkujen kapasiteetti ilmoitetaan yleensä 20 tunnin purkausajalla. Toisin sanoen 60 amppeeritunnin akkua voidaan purkaa 3 amppeerin virralla 20 tuntia ja vastaavasti 120 amppeeritunnin akkua 6 amppeerin virralla. Jos virta on suurempi, saadaan kapasiteetista pienempi osa käyttöön, koska lämpöhäviöt ovat suuremmat. Vastaavasti pienemmällä virralla (eli venekäytössä) todellinen kapasiteetti on suurempi kuin ilmoitettu kapasiteetti.

Toisaalta akkuja ei pitäisi purkaa tyhjäksi asti, joten ollaankin taas siinä tilanteessa, että hyödynnettävä kapasiteetti on pienempi kuin ilmoitettu kapasiteetti...

Tässä on tuo jääkaapin valmistusprojekti edennyt ja nyt pitäisi valita tuo materiaali jääkaapin sisäpuolelle.
Ammattilaiset suosittelevat polystyreeniä, mikä vaikuttaakin oivalta ratkaisulta jääkaappiin.
Onko kenelläkään kokemuksia em. levyn liimaamisesta?
Mikä olisi paras ratkaisu levyn palojen liittämiseen?
Onko sikfelx hyvä tässä? Jos on, niin mikä sikan tuotteista? (esim T2)?

Kiitos etukäteen vastanneille

Saku wrote:Tässä on tuo jääkaapin valmistusprojekti edennyt ja nyt pitäisi valita tuo materiaali jääkaapin sisäpuolelle.
Ammattilaiset suosittelevat polystyreeniä, mikä vaikuttaakin oivalta ratkaisulta jääkaappiin.
Onko kenelläkään kokemuksia em. levyn liimaamisesta?
Mikä olisi paras ratkaisu levyn palojen liittämiseen?
Onko sikfelx hyvä tässä? Jos on, niin mikä sikan tuotteista? (esim T2)?

Itse käytin eristeenä 50 mm polyuretaanilevyä (Alumiinipinnalla, mutta se on ehkä hifistelyä), uretaani eristää kaiketi paremmin kuin polystyreeni? Levyt liimailin lasikuituboksiin uretaanivaahdolla, jonka annostelussa pitää olla tarkka, se kun turpoaa pirusti. Lisäksi levyt pitää puristaa liimauksen ajaksi hyvin.

En tiedä mikä on oikein, mutta hyvin on tällä reseptillä pitänyt.

Tarkoitus on minullakin käyttää eristeenä tuota polyuretaanilevyä.
Polystyreenilevyt (3-4mm) on tarkoitus laittaa sitten näiden polyuretaani "eristylevyjen" päälle, laatikon sisäpuolelle, josta muodostuu tuo jääkaapin sisäpinta.
Polystyreenia ainakin suosittelivat käytettäväksi boksin sisäpintana.

Hieman mietityttää näiden polystyreenilevyjen liimaaminen ja sen pitävyys, varsinkin kun tuo lämpötila vaihtelee jonkun verran riippuen onko jääkaappi käytössä vai ei.
Tähän jos vinnkiä / kokemusta löytyy, niin palutetta otetaan mielellään vastaan

Saku wrote:Tarkoitus on minullakin käyttää eristeenä tuota polyuretaanilevyä.
Polystyreenilevyt (3-4mm) on tarkoitus laittaa sitten näiden polyuretaani "eristylevyjen" päälle, laatikon sisäpuolelle, josta muodostuu tuo jääkaapin sisäpinta.
Polystyreenia ainakin suosittelivat käytettäväksi boksin sisäpintana.

Hieman mietityttää näiden polystyreenilevyjen liimaaminen ja sen pitävyys, varsinkin kun tuo lämpötila vaihtelee jonkun verran riippuen onko jääkaappi käytössä vai ei.
Tähän jos vinnkiä / kokemusta löytyy, niin palutetta otetaan mielellään vastaan

Sori, ymmärsin väärin Ajattelin polystyreenivaahtoa (=styrox), mutta tosiaan polystyreenistä tehdään paljon muutakin. Varmaankin on elintarvikekelpoista, kun siitä tehdään jogurttipurkitkin.

Sika on varmaan hyvä arvaus liimaksi, mutta kannattaa kysyä teollisuus-Etolasta tai mistä ikinä levyt ostatkin, varmasti osaavat kertoa mikä liima siihen puree. Toinen vaihtoehto on sikaliimata kokeeksi jogurttipurkki uretaanikäikäleeseen. Jos purkki ei irtoa ehjänä, liima on oikea

Varmaankin tässä vanhassa ketjussa voi jatkaa jääkaappi keskustelua.

Onko kenelläkään kokemusta tai jopa omassa FE:ssä Waeco CoolMatic CB-40 kylmäboksia? Messutarjouksena ensi viikon ajan 650¤.

Tuon ilmeisesti saisi aika pienellä työstämisellä mahtumaan paikalleen. Ainakin jos siirtää kompuran toisaalle.

Kaikensuuntaiset kommentit ja vinkit tuosta ovat tervetulleita.

Handy wrote:Varmaankin tässä vanhassa ketjussa voi jatkaa jääkaappi keskustelua.

Onko kenelläkään kokemusta tai jopa omassa FE:ssä Waeco CoolMatic CB-40 kylmäboksia? Messutarjouksena ensi viikon ajan 650¤.

Tuon ilmeisesti saisi aika pienellä työstämisellä mahtumaan paikalleen. Ainakin jos siirtää kompuran toisaalle.

Kaikensuuntaiset kommentit ja vinkit tuosta ovat tervetulleita.

Tervehdys

Espoon keskuksen Hong Kong myymälässä oli tarjouksessa Waecon CAB-40 jääkaappi boksi hintaan 249,-. Ehkä siitä saisi jotain aikaiseksi? En sitten tarkemmin katsellut millainen se on verrattuna tuohon mainitsemaasi CB-40:seen.

CAB-40 on absorptiokaappi, 100W. En huolisi.

CB-40 on danfossin kompuralla. Ennemmin sitten se.

Pahus kun tuosta mun projektista ei ole edes mitatkaan tallella. No, boksin rakentaa kyllä itse.

S/y Ellenin kuvissa näkyy vähän saman näköinen kylmäboksi. En tiedä minkä merkkinen, mutta siinä on kompressori sijoitettu anopinlaatikkoon, laipioon on tehty iso reikä, jotta kompressori on saatu läpi. Tuolta löytyy kuvia, kompura näkyy ihan viimeisessä kuvassa:

http://www.sunwindexpress83.se/modellen.asp

(Mathias kan kanske berätta mera om kylboxen i s/y Ellen, om han läser denna forum...)

Moro,

Hankin tuon Waecon CB-40 viime keväänä (yllättäen katselin sitä messuilla ). Viime kausi käytössä ja ei ole valittamista. Siitä on olemassa se pienempikin malli, mutta ei ole kovin paljon halvempi ja sen muoto on neliömäisempi eli hankalampi sijoittaa pentryyn. Kompuran saa sijoitettua n. 1 m etäisyydelle itse arkusta. Yksi hyvä sijoituspaikka sille on anopinkotelo. Itse sijoitin sen rungon ja pentryn väliin. Modaan pentryn layoutin kokonaan nyt uusiksi ja sijoitan arkun toisella tavalla, jolloin saan paremmin hyödynnettyä vähäisen tilan.

Moro,

Sorry, unohdin kirjautua sisään eli kirjoitin tuon edellisen viestin ja asensin tuon arkun siis FEneeseen.

Mitä lämpötilaa noi kompressorikoneikkokaappien ykkös- ja kakkosasennot vastaavat?

Olli mainitsee että käyttää kakkos-pykälää, ja siitä on hyvin laskelmia että valmistajien keskimääräinen 0,6 A pitänee paikkansa. Mutta kuinka lämmintä kaapissa silloin on?