harald wrote:Vertaa siinä lähdön jälkeen esim Helmeen ja Merelliin, jotka paskoissakin ajoivat korkeampaa. Olitteko siinä toisaalta ehkä -skoissa jonkun nyt harmillisesti näkymättömän X-79:in tai Expressin takana?

Menee vähän sekaisin mitä missäkin lähdössä tapahtui, mutta muistelisin, että toi on juuri se, missä oltiin sellaisessa raossa mistä ei mitenkään pois päästy.

Älä lyhennä kakkoslähtöä turhaan. Siinä kuitenkin aika moni vene uskoi vielä ajavansa kisaa, ja me otettiin siinä kuvitellulla maalikryssillä ainakin Merelliltä huolella turpaan. Saattaa siitäkin jotain oppia.

En sitten lyhennä.

Sunnuntain trackit Pikku Myystä lisätty:

http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/list_events.php

Jostan syystä lauantaista ei trackeja, olisiko loggeri ollut vain NAV-tilassa, vai peräti poissa päältä?

Windlog:

Tervehdys

Kelasin tuossa lähtöjen 1 ja 2 träkit läpi. Meidän lenssivauhdista puuttui launtain vaikeassa vellovassa kelissä keskimääräisesti 0,5 - 1 solmun verran ja parhaimmillaankin vaijaa 0,2 solmua. Ei ihme että kryssin jälkeen ylämerkillä ollut n. 200 - 250m etumatka kilpailijaan nähden hupeni lenssillä karvaaksi 20 - 50m tappioksi.

Kun ei kulje niin ei kulje. Sunnuntaina ei enää annettu tasoitusta lensseillä, kun vanha uskollinen jaksoi lentää. Lauantaina taisi olla jotain vanhuuden väsymystä...

Träkit karvaasti osoittavat, että vauhdilla on hintansa

harald wrote:Windlog:

Code: Select all

2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 10:00 17.0 °C etelästä 7.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 11:00 17.1 °C etelästä 6.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 12:00 17.1 °C kaakosta 6.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 13:00 17.9 °C etelästä 4.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 14:00 17.6 °C lounaasta 3.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 15:00 17.7 °C etelästä 2.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 29.08. klo 16:00 17.2 °C etelästä 2.0 m/s

2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 10:00 15.7 °C lounaasta 6.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 11:00 16.0 °C lounaasta 6.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 12:00 16.0 °C lounaasta 6.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 13:00 16.4 °C etelästä 6.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 14:00 17.2 °C lounaasta 7.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 15:00 16.5 °C lounaasta 8.0 m/s
2009 Helsinki Harmaja 30.08. klo 16:00 17.0 °C lounaasta 7.0 m/s

Miksiköhän tämä ei korreloi sen aistivaraisen havainnon kanssa että sunnuntaina tuuli koko ajan paljon kovempaa kuin lauantaina ensimmäisen kisan aikana? Harmaja on 10 km päässä, voisiko siinä olla selitys?

Kyllä se on juuri noin, että 10 km etäisyydellä ei kummoista havainnointitarkkuutta saavuta. Syy voimakkaampaan tuuleen lienee se espoon päällä roikkunut mahtava ukkospilvi joka sekä käänteli tuulensuuntaa että korotti sen voimakkuuttakin loppua kohden.

Ilmiö ei nähtävästi ollut yhtä voimakas Harmajalla. Ja tuo lokini ei ole mikään tunnin keskiarvo vaan muistaakseni 10 metrin korkeudella mitattu 10 minuutin keskiarvo juuri sillä kellonlyömällä kun tieto on haettu. Tämä tarkoittaa sitä että 12:10 - 12:50 voi puhaltaa 20 m/s mutta harmajan tuulennopeus kello 13:00 on 13 m/s.

asalovuo wrote:

harald wrote:Mun mielestä on muuten tulokset laskettu kilpailuohjeiden vastaisesti. Ohjeissa sanottiin että "mikäli purjehditaan enemmän kuin viisi lähtöä, lasketaan huonoin tulos pois". Nyt purjehdittiin tasan viisi lähtöä ja siitä huolimatta on poisjättöjä.

Vaikuttaako sitten vai ei, en tiedä. Ilman poisjättöjä, nyk. pisteet suluissa

charlotta: 5 (4)
lisbeth : 13 (8 )
merelli : 20 (14)
pikkumyy: 25 (18 )
stolga : 24 (18 )
helmi : 29 (21)
anneli : 31 (23)
triptease: 33 (25)

Ainakin Olga nousisi pykälän.

http://www.emk.fi/content_files/EspooGP ... u_2009.pdf
9. PISTELASKU
Kilpailussa käytetään ”sija ja piste” –järjestelmää (Low Point System). Kokonaispisteitä laskettaessa jätetään kultakin veneeltä huonoin tulos laskematta. Mikäli kilpailussa saadaan suoritettua hyväksyttävästi neljä (4) purjehdusta tai vähemmän, huomioidaan kokonaispisteitä laskettaessa kaikki purjehdukset.

Eikös tää tarkoita että 4 purjehdusta = ei pois heittoja, 5 tai enemmän = yksi poisheitto ?
Oliko purjehdusohjeissa asia sanottu eri tavalla?

Taisin muistaa oikein. Purjehdusohjeissa sanotaan kohdassa "16 PISTELASKU" näin:

orderit wrote:16.3 Kun yli 5 purjehdusta on suoritettu, veneen kokonaispistemäärä on sen kaikista purjehduksista saamien pistemäärien summa, josta jätetään pois sen huonoin pistemäärä.

Kumpi on sitten määräävä, pitää katsoa noista casebook jutuista..

edit: Yleisesti sanotaan kilpailukutsussa että mikäli tiedot -ohjeissa eroavat kutsusta on purjehdusohje määräävä.

Petri wrote:Mutta kerro mulle se maaginen keino millä päätellä kumpi laitavetää, jos vapaissa tuulissa venevauhti on huonompi kuin kaikilla niillä veneillä, joihin vauhtia verrata, se tulisi nimittäin oikeasti tarpeeseen.

No ennen ekaa lähtöä mä arvioin tilanteen ja valitsen yhden kolmesta vaihtoehdosta:
1. Mulla ei ole mitään ..tun hajua kumpi laita vetää.
2. Hämärä aavistus että oikea/vasen laita saattais vetää. (verryttelykierrokset ennen starttia, pilvet, saaret, aikaisemmat kokemukset yms. yms. mutta ei nyt mennä siihen tarkemmin)
3. Vahva epäilys että oikea/vasen laita vetää.

Nämä tuli lueteltua yleisyysjärjestyksessä ja "esiintyvyys" lienee jotain suuruusluokkaa 66 %, 33 %, 1 %. Kilpailun edetessä prosentit toki vähän paranee, mutta se ei ole kovin oleellista. Voit samantien unohtaa sen harhakuvitelman, että voisit jotenkin arvata laidan niin paljon paremmin kuin muut, että sillä kompensoisit vauhtiongelman. Ei mitään toivoa.

Toisaalta, se minne mä milloinkin ajan on yleensä tarkkaan harkittu asia. Oikean laidan valinta on usein aika helppo tehtävä, vaikka ei tietäisi kumpi laita vetää. Saatta kuulostaa hieman ufolta, mutta valotan asiaa esimerkin avulla.

Ajatellaan vaikka että viisi venettä on kiertänyt alamerkin, otetaan vaikka Merelli, Lisbet, Olga, Helmi ja Anneli. Leikitään että kiertävät alamerkin tässä järjestyksessä ja ajavat siinä sitten paaralla. Yks kerrallaan siitä sitten heitellään jossain vaiheessa styyralle ja palataan yksimielisesti keskemmälle rataa. Homma näyttä ihan selvältä, Olga ajelee kiltisti Merellin ja Lisbetin perässä ja Helmi ja Anneli puolestaan kuikuilevat kiltisti Olgan alapuolella. Sitten jossain vaiheessa ihan keskellä rataa JUMANKEKKA, Merelli ja Lisbet vendaavat ja jostain ihmeen syystä lähtevät oikealle, Helmi ja Anneli jatkavat vasemmalle.

Nyt on sitten Olgalla tiukka paikka (tai ainakin pistäis olla), oikealle vai vasemmalle?

Jos Olga menee oikealle ja oikea laita tosiaan vetää, ylämerkille tultaneen järjestyksessä Merelli, Lisbet, Olga ja Helmi sekä Anneli vähän jääneinä. +-0.

Jos Olga menee oikealle ja se onkin vasen laita joka vetää, Helmi ja Anneli voittavat ja järjestys ylämerkillä voisi olla vaikka Helmi, Anneli, Lisbet, Merelli ja Olga peränpitäjänä. -2 sijaa.

Jos Olga menee vasemmalle ja vasen laita tosiaan vetää, ylämerkille tullaan parhaimmillaan järjestyksessä Olga, Helmi, Anneli, Merelli ja Lisbet. +2 sijaa.

Jos Olga menee vasemmalle ja se onkin oikea joka vetää, Merelli ja Lisbet on vähän karussa ja sitten tulee Olga, Helmi ja Anneli. +-0 sijaa.

Summa summarum oikealta olis tarjolla +-0 tai -2 sijaa, vasemmalta olis tarjolla +-0 tai +2 sijaa. Kumman valitset?

Perusidea on siis hyvin yksinkertainan: samaan laitaan = tilanne säilyy, eri laitaan = jotain voi tapahtua. Tästä huomaa myös miksi taktiikka tulee tärkeysjärjestyksessä vasta vauhdin jälkeen. Nopeampi vene pystyy aina halutessaan voittamaan hitaamman yksinkertaisesti pysymällä samassa laidassa ja samoilla halsseilla kuin kilpakumppani.

No tosielämässä tilanteet ei aina ole näin yksinkertaisia, mutta perusidean pitäis olla selvä. Ja joskus ne tilanteet ovat yksinkertaisia. Animoidun version edellä olevasta esimerkistä voi katsoa trackistä, 1 lähdön toka kryssi.

T.

Ville

Mielenkiintoinen näkökulma taktiikkaongelmaan, kiitos Ville! Valisti paljonkin miten isossa fleetissä ajatellaan asioita. Ensin tuntui hullunkuriselta ajatus laskeskella noin, mutta kun luin uudestaan niin tajusin että "eri laita - mahdollisuus ja riski" joka on meillä ollut ohjenuorana on aivan sama asia.

Ajatteletko tosiaan tuollaisen kaavan mukaan radalla?

Nythän tuossa kävi mainitsemassasi kohdassa niin, että Olga teki vendan kahden johtavan veneen perään, näin menettäen mahdollisuuden ohittaa heidät, mutta päästämällä johtamiensa veneet eri laitaan Olga ottaa vielä samalla sen riskin tulla ohitetuksi.

En minä ole varma olisinko osannut noin analyyttisesti laskea tilanne niin että olisin Olgana jatkanu styyralla kunnes johtamani veneet vendaisivat. Todennäköisesti olisin jatkanut styyralla saavuttaakseni ne kaksi johtavaa venettä kyllä

Selventävänä tuo "eri laita - mahdollisuus tai riski" niin eri laita on riski johtavalle veneelle mutta mahdollisuus takaa tulevalle.

edit: Sitten pitäisi vielä kehittää silmää niin, että sekafleetissä *tietäisi* mihin itse haluaa. Jos haluaa oikealle niin sitten mennään eikä vendata styyran veneitten edessä väistääkseen vaan tarpeen tullen väistää vaikka kokonaisen klungan perän takaa. Jos sis oikeasti *haluaa* oikealle. Tämä on itselleni selvää mutta aina ei ole, kuten Villekin tuossa kertoili aivan selvää minne haluaa. Silloin jää yleensä haahuilemaan keskelle rataa

vvoltti wrote: Ajatellaan vaikka että viisi venettä on kiertänyt alamerkin, otetaan vaikka Merelli, Lisbet, Olga, Helmi ja Anneli. Leikitään että kiertävät alamerkin tässä järjestyksessä ja ajavat siinä sitten paaralla. Yks kerrallaan siitä sitten heitellään jossain vaiheessa styyralle ja palataan yksimielisesti keskemmälle rataa.

Tuossa on kyllä se ongelma, että riippuen tietenkin etäisyydestä millä veneet ovat, niin venda styyralle on monesti lähinnä pakkotilanne, kun perässä paskoissa ajamalla ei varmasti voi voittaa. Siihen meillä monesti homma ehkä kaatuikin, kun sitten lähdettiin etsimään tuulta muualta kuin toisten paskoista vaikka olisi vain pitänyt ehkä tikata uudestaan paaralle hetken päästä.

Toi toka kryssi kyllä kosahti meillä myös näemmä siihen, että vendattiin suoraan shiftiin, koska tokavika venda styyralle oli teoriassa leikkarilla mutta ei sitten ollutkaan.

Mutta toki Villen esimerkin avulla voi juuri todeta, että taktinen virhe oli tosiaan seurata johtavien veneitten esimerkkiä, mutta yhä, se Rysäkarin laita ei lenssillä vetänyt (Anneli seisoi siellä), minkä takia en tahtonut lähteä sinne ollenkaan. Tuollainen laskentatapa kieltämättä tarjoaa jossain määrin analyyttisemmän tavan suhtautua asiaan ja periaatteessa toiseksi viimeisellä kryssillä pitäisi jo alkaa varmistelemaan tilannetta takanatulevien osalta. Nythän Ville kyllä unohti tuosta myös sen vaihtoehdon, että lähtee vasemmalle, mutta kaikki muut menevät oikealle ja oikea laita vetää joten -2.
Enemmänkin tuota pitäisi ajatella edessäolevien ja takanatulevien kannalta ja valita juuri se laita minne takanatulevat menevät, riippumatta siitä kumpi se on. Mutta sitten jos alkaa katsella taakse, niin alkaa vittuilu siitä ettei katse ollut kokoajan tellareissa

Tietenkin juuri keskimmäisenä on pahimmassa paikassa, kun voi vain hävitä, takanatulevana "sen toisen" laidan valinta on selviö, koska perässä ajamalla ei voi voittaa.

Harald, styyralla ei voinut jatkaa, kun saari tuli vastaan
Sitä en muista miksi vendasin siinä keskellä, voi olla että joku tuli peittämään tms. Yhtäkaikki, nämä trackit ovat kyllä ikäviä kun omat virheet jäävät ikuisiksi ajoiksi kaikkien nähtäviksi ja oppimisen suhteen pitää olla pessimistinen, prkl. Etenki kauden lopetukseksi varsin huono juttu, kun ensi kaudella kaikki on kuitenkin unohtunut, pitänee yrittää saada SailX:n kehittäjä luomaan enemmän noita selviä puolten vaihteluita peliin, niin voi talvella treenata vastaaviakin tilanteita...

Petri wrote:Mutta sitten jos alkaa katsella taakse, niin alkaa vittuilu siitä ettei katse ollut kokoajan tellareissa

Juuri tuosta syystä pidän itse parempana mallia missä pinnamies on vain kuski ja ne muut, kansimiehistö yleensä hoitavat sen tähystämisen ja taktiikan valmistelun. Veneessä pitää keskustella, siihen malliin että pinnamies myös ymmärtää katsettaan siirtämättä miksi pitää tehdä venda johonkin kohtaan. Ellei tätä tapahdu pitää kipparin pyytää miehistöä tähystämään muita veneitä ja kertomaan missä ne ovat itseen verrattuna. Sitten tuo "eri laita" keskustelu käymään, vaikka siinä ei hirveästi olisi keskusteltavaakaan.

Harmi ettei meillä ole trackeja aivan kaikilta veneiltä. Se selventäisi paljon miksi joku venda on siinä missä se on. On kuin katsoisi sakki-ottelua mutta puolet laudasta on peitettynä. Ei sun tarvitse olla huolissasi että jäisi tuonne ikuisesti, tuo on vain puolet kuvasta.

Petri wrote: Mutta toki Villen esimerkin avulla voi juuri todeta, että taktinen virhe oli tosiaan seurata johtavien veneitten esimerkkiä, mutta yhä, se Rysäkarin laita ei lenssillä vetänyt (Anneli seisoi siellä), minkä takia en tahtonut lähteä sinne ollenkaan...

Tervehdys

Tuo Voltin Villen (erotukseksi muista Villeistä ) esitys oli mielestäni hyvä. Se valoitti päätöksenteon taustoja hyvin.

Mielestäni lauantaina laidan valinta oli aivan selvä. Kryssillä vasenlaita vetää ja oikea on kuoleman paikka. Mikä sai minut tähän päätökseen en oikeasti osaa sanoa, mutta homma toimi. Tuon vendan ajoitus mennä vasempaan laitaa tuleekin sitten tilanteen mukaan. missä on vapaa reikä ja puhdasta tuulta.

Mitä tulee lauantain lensseihin, niin oli virhe tehdä meidän vauhdista mitää päätelmiä . Ettehän te sitä tienneet, mutta itse olin kiusallisen tietoinen asiasta . Suoraan alas ei lentänyt eikä kulkenut. Leikkaaminen ei tilannetta parantanut ollenkaan .

Sunnuntaina kenttä oli myös mielestäni myös ihan samalla tavalla selvä. Ensimmäisessä lähdössä vasenlaita oli selviö. Toisessa lähdössä pähkäilimme strategiaa, mennäänkö styyralla kaisankulmaa, otetaanko klungan takaa paaranlähtö ja mennään oikealle puhtaisiin ja mahdollisesti riskipaikkaan vai pusketaanko kentän läpi. Vasen laita valittiin, kun saatiin puhdan rako, mutta toisella kryssillä oikealaita toimi erittäin hyvin varsinkin kun muut kerta toisensa jälkeen vendasivat pois edestä. Merelli meni meidän edestä styyralla hieman alamerkin jälkeen, mutta olivat reilusti takana ylämerkillä. Eroa olisi tullut merkittävästi enemmän, mutta en vain uskonut veneen nousevan niin korkealle leikkarilla ylämerkille. Nyt tuli annettua turhaan tasoitusta, kun höjdiä oli pankissa ja jouduimme laskemaan alaspäin. Viime vuonna WHC:ssä vastaavassa tilanteessa vastaavalla tempulla tuli pahasti pataan (yli 100m), mikä näkyin träkeistä selkeästi.

Tämä viimeisen kryssin oikan laidan valinta olikin nähtävissä mantereen yläpuolelle kehittyvästä pilvestä, joka tuli kokoajan lähemmäksi rataa. On tunnettu fakta, että tuollainen pilvi vetää tuulta kohti keskutaansa. Kun olimme pilven tuulenpuolella, niin pilven lähestyminen vahvisti oikeanlaidan virtausta .

harald wrote:Ajatteletko tosiaan tuollaisen kaavan mukaan radalla?

Oisit jättänyt ton hymiön pois. En oikein osaa päättää että kysytkö vakavissas vai onko tossa joku juttu? Oikeastaan olen vähän yllättynyt, että tossa oli sulle jotain "mielenkiintoista". Vaiko sittenkin huumoria ja mä en vaan tajuu

Mutta siis kyllä, tuo esimerkki, tai siis sen takana olevat periaatteet yleisemmin, on se minkä mukaan me ajetaan aina ja koko ajan. Kaikki tämä muu mitä taktiikalla ymmärretään on jopa pikkasen toissijaista ja tuo touhuun vaan vähän nyansseja lisää. En mä nyt siinä ohjatessa sormilla laske että yksi vene kaksi vene mutta vähän yleisemmällä tasolla kyllä. Tuohan oli tietysti yksinkertaistettu esimerkki periaatteen selkiyttämiseksi.

Käytännössä mä ajattelen usein fliittiä vähän niinkuin semmosena pisterykelmänä millä on joku painopiste ja paino. Yleensä sitä muodostuu pari kolme erillistä klungaa jotka ajelevat sitten omina rykelminään tasatahtia ja mä seuraan näiden rykelmien liikkeitä, en yksittäisiä veneitä. (Näitä rykelmiä ei tietysti hirveesti muodostu ennenkuin vauhdit on samat ja fliitti on sisäistäny nämä taktiikan perusperiaatteet;-) Ja jossan lähdön tai sarjan loppuvaiheilla tilanne saattaa tietysti yksinkertaistua koskemaan vain muutamaa venettä. Yhden vahdittavan tilanne on tietysti triviaalitapaus.

Defaultti mitä tehdään on meillä aina, että tehdään niinkuin muutkin. Sinne laitaan minne muutkin, vendataan silloin kun muutkin jne... Sitten jos tehdään jotain erilailla, niin siihen on oltava joku hyvä syy, tilaisuus jonka näemme ja muut ehkä ei. Splittaaminen tai muuten joukosta poikkeaminen on aina aktiivinen valinta (aktiivisen valinnan "toteutus" voi tietysti olla ei tehdä mitään, jos muut kääntyi). Sivusuuntaisen eron ottaminen on tavallaan purjehduksen "hyökkäys". Eihän pallopeleissäkään syöttöön vastata heti iskulyönnillä vaan pallotellaan siinä ja pedataan pikkuhiljaa ja sitten kun se toinen tekee pienen virheen tai muuten tilaisuus tulee niin sitten hyökätään. Tämä on siis se periaate, käytännössä kun yks klunga menee oikeelle ja toinen vasemmalle niin tottakai siinä on sitten vähän enemmän pohdittavaa. Mutta riskien hallintaahan toi pitkälti vain on. Ja riskien hallinta on aika kova sana kun miettii miten vaikea noita siftejä tai oikeita laitoja on arvailla, vai mitä?

Käytännössä siellä on sitten tietysti ne muut veneet ja kaikenmaailman häiriötekijät sotkemassa tilannetta. Mutta ton periaatteen kanssa on itse asiassa tosi helppo ajaa. Sifteistäkään ei kauheesti tartte välittää, koska laskevassa siftissä ei häviä yhtään mitään, jos ne muut ajaa siinä siftissä myös.

Vielä käytännön esimerkkinä, starteissa meillä on aika vakiintunut kuvio, mitä tapahtuu starttihetken jälkeen. Ensimmäiseksi miehistö kertoo mulle ollaanko vapaita vendaamaan ja seuraa hetken tilannetta, että voidaanko jatkaa näin (oltiin vähän myöhässä ja ollaan jäämässä paskoihin tms.). Noin minuutin sisällä lähdöstä tiedetään mitkä on mahdollisuudet (voidaanko vendata vai ei) ja onko mahdollisesti tulossa joku akuutti pakkotilanne (jäädään sinne paskoihin tms.). Sitten seurataan muita veneitä.

Mulle tulee ilmiotuksia yks käänsi, toinen käänsi jne. Näin on koko ajan yleiskuva siitä, miten fliitti on jakautumassa. Tässä on yksi niitä harvoja asioita joita mä itse katson ajaessani, eli saatan välillä vilkaista, että kuinka iso splitti on ehtinyt muodostua niiden esim. viiden pian startin jälkeen vendanneen veneen suhteen. Sehän on se "momenttivarsi" mikä määrää riskin suuruuden. Sitten se lopullinen päätös on vain tasapainoilua sen kanssa, että kuinka hyviä tilaisuuksia me nähdään esim. sifteissä tai laidan valinnassa ja miten isoja riskejä niiden tilaisuuksien hyödyntäminen tarkoittaisi.

Jos muut menee vasemmalle, mun pitää olla ihan pirun varma että oikea laita vetää ennen kuin mä menen sinne. Toisaalta jos fliitti jakautuu puoliksi oikealle ja vasemmalle, niin mä valitsen laidan jos mulla on pienikin aavistus että toinen olis parempi.

Joskus sitä tietysti joutuu ajetuksi laitaan vaikkei haluaisi, varsinkin jos lähtee poijulta voi jäädä jumiin. Mutta toisaalta, aina sinne toiseen laitaan pääsee jos oikeesti haluaa. Mä olen useasti ollut lähdön jälkeen "pinned" laitimmaisena vasemmalla toisen veneen etualakulmassa. Muutaman kerran kun fliitti on kääntyny paaralle ja tämä yksi sankari ei ole oikein tajunnu homman juonta ja jatkaa vaan, niin mä olen kylmästi laskenu alas sivutuuleen ja kiertäny sen perän takaa päästäkseni sinne minne pääjoukko menee.

Tämähän on pisteiden keruuta tämä laji (tai siis pisteiden välttämistä). Jos mä olen joka startissa toinen, niin mä otan pisteen takkiin joka kerta. Mutta jos mä päästän sen 15 veneen klungan eri laitaan kuin mä ja poimin sitten loppukierroksilla siitä 5 sijaa takasin, niin mä otan kymmenen pistettä takkiin kerralla. Jotta mä sen kuittaisin niin pitää sitten voittaa seuraavat kymmenen starttia...

Toinen yksinkertainen käytännön esimerkki tuon periaatteen soveltamisesta on vendojen paikan valinta. Useinhan kun sitä haluaa jostain syystä vendata, niin siihen sattuu joku toinen vene, jonka päälle voisi heittää. Nyt käsi ylös kuka näkee tässä tilaisuuden ja antaa vähän paskoja kilpakumppanille? Oletteko joskus nähnyt sen kaverin jäävän nautiskelemaan siitä teidän peitosta? Elikkä sillä tempulla saa aikaiseksi herkulliset 10 sekuntia pakkituulta naapurille. Haittapuolella on sitten se, että sä käytännössä pakotat sen splittaaman ja suorastaan tyrkytät sille ohitusmahdollisuutta. Mä valitsen vendan paikan (suoraan päälle vai niin ettei peitä toista) sen mukaan, haluanko sen veneen tulevan mun kanssa samaan laitaan vai menevän jonnekin muualle. Ja jos se on mun takana, niin kyllähän mua yleensä enemmän miellyttää se että se tulee mun kanssa, eikö vain?

Tuosta vois vielä ottaa oikein hifiesimerkin. Tuossa alkuperäisessä esimerkissähän se oli jostain syystä ykkösvene eli Merelli joka jostain (miks ihmeessä?) syystä vendasi ensin. Mutta leikitään nyt että se olis ollut loogisesti Lisbet joka olisi ajatellut että Olga ja muut häviää kuitenkin vauhdissa ja ovat selvästi jäljessä, tässähän taitaa olla pieni sifti, otetaanpa tästä venda ja koitetaan päästä erilleen Merellistä. Mutta Merellipä hallitsee hommansa ja vendaa päälle. Lisbet kiroaa ja heittää pois paskoista. Sitten Merelli heittää, mutta ei enää peitä Lisbettiä. Lisbetti kelaa että mitä hittoa ja sitten että koitetaan uudestaan ja vendaa. Ja Merelli heittää paskat. Ja Lisbet heittää ja sitten hetken päästä taas Merelli. Ja Lisbet mutisee itsekseen että onks toi ny kivaa ja mitä järkee jne. Ja Merelli myhäilee tyytyväisenä paimentaessaan Lisbettiä sinne missä nämä muutkin vahdittavat on...

Tuo nyt on toki jo aika harvinaista herkkua. Mäkin olen vain pariin kertaan onnistunut vähän paimentamaan kilpakumppania ja täytyy sanoa että aijai se on mannaa kun siinä onnistuu. Toisaalta mua on myös itteäni paimennettu ihan huolella ja voin kertoa, että kyllä, se v..ttaa aika sumeesti kun huomaa että toinen taluttaa sua kuin pässiä narussa jonnekin ihan muualle kuin mihin haluaisit mennä ja tekee sen vielä saakeli taidolla.

Mutta siis pitkistä jupinoista takaisin varsinaiseen kysymykseen. Että kyllä me tuon periaatteen mukaan ajetaan. Toki katsomme parempaa laitaa, siftejä ja muuta semmosta, mutta kaikkea sitä kuitenkin viime kädessä peilataan siihen mitä muut tekee ja sen mukaan tehdään ratkaisut.

Elikkä kun fliitti on riittävän tasainen vauhdissa (ei tartte olla kauhean iso), niin sitten homma vasta muuttu kunnolla "shakinpeluuksi" ja se on kyllä mielestäni sitä parasta herkkua purjehduksessa. Haraldilla on toki semmonen vauhtiylivoima teidän fliitissä ja muillakin tulee sen verran virheitä ja satunnaisvaihtelua, että ei teidän fliitti ihan vielä tuolla tavalla käytännössä toimi. Mutta kyllä nuo periaatteet toimii teilläkin ihan varmasti. FE taitaa olla OD-luokkana vähän niinkuin jäätelöannos, josta vielä puuttu se kermavaahto ja strösseli. Kyllä sun Harald pitää nyt oikein urakalla ruveta noita muita kouluttamaan (tai vaihtaa luokkaa;-) että pääset sitten joskus oikein kunnon purjehduksen makuun.

Ville

vvoltti wrote: Toinen yksinkertainen käytännön esimerkki tuon periaatteen soveltamisesta on vendojen paikan valinta. Useinhan kun sitä haluaa jostain syystä vendata, niin siihen sattuu joku toinen vene, jonka päälle voisi heittää. Nyt käsi ylös kuka näkee tässä tilaisuuden ja antaa vähän paskoja kilpakumppanille? Oletteko joskus nähnyt sen kaverin jäävän nautiskelemaan siitä teidän peitosta? Elikkä sillä tempulla saa aikaiseksi herkulliset 10 sekuntia pakkituulta naapurille. Haittapuolella on sitten se, että sä käytännössä pakotat sen splittaaman ja suorastaan tyrkytät sille ohitusmahdollisuutta. Mä valitsen vendan paikan (suoraan päälle vai niin ettei peitä toista) sen mukaan, haluanko sen veneen tulevan mun kanssa samaan laitaan vai menevän jonnekin muualle. Ja jos se on mun takana, niin kyllähän mua yleensä enemmän miellyttää se että se tulee mun kanssa, eikö vain?

Tämä, kuten kaikki muukin taktiikka perustuu siihen, että uskoo venevauhtinsa olevan riittävä. Jos ei usko, alkaa epätoivoisesti keksimään keinoja, millä pitää muut takanaan. Hiukan häiritsee, pakottaa toiseen laitaan jne.

Ihan samat taktiikat toimivat myös tasoituspurjehduksessa, mutta vaativat hyvää tuntumaa, jotta osaa arvioida tilanteensa muihin nähden sekä mahdolliset vauhtierot kryssi vs. lenssi.

Juttu oli siinä että minun on tosiaan vaikea uskoa että panet jatkopinnan polvitaipeeseen tai suuhun ja rupeat laskemaan todennäköisyyksiä sormillasi, lainaten isoskuuttajan sormet jos on iso fleetti

Sitten jatkat "Käytännössä mä ajattelen usein ..." joka hiukan vahvistaa että vaikka tuo aiemmin kirjoittamasi esimerkki numeroitten voimin on hyvin valaisevaa aloittelevalle purjenörtille niin käytännössä teet tuon joko vaistomaisesti tai sitten insinöörimäisesti likimääräislaskelmalla (tieteellinen termi sille että "tämä on varmaan oikein"). Tuo rykelmälaskenta lienee sellainen menetelmä?

Mielenkiintoista tuo oli minulle siksi, että minulle ei ole siunaantunut sellaista fleettiä missä pitäisi todellakin laskea rykelmien todennäköisyyksiä vaan useimmiten purjehditaan yhtä tai kolmea venettä vastaan. Tavallisin tilanne on se, että purjehditaan omaa purjehdusta keskittyen VMG:hen siftien ja tuulenvoimakkuuksien mukaan. Ja silloin kun tilanne tulee eteen että pitää vartioida niin se on yleensä meillä ollut sellaista löysää vartiointia riskejä minimoidakseen (eli samalla halssilla samaan suuntaan).

Tämä johtunee osittain starttiryhmien pienuudesta, kun kerran radalla on tilaa voi keskittyä enemmän vain nopeuteen ja strategiaan. Ehkä tämä Kiran sarja on osoitus siitä, että heillä on hyvä nopeus ja perusasiat kunnossa ja kun radalla ei ole niin paljon veneitä etteivät joudu taktikoimaan muita vastaan (tai vastaanottajana) he ottavat selviä voittoja? Iso fleetti itsessään tasoittaa kummasti myös nopeuseroja?

Uskon ja toivon että kyllä me pikkuhiljaa saavutetaan se tilanne että purjehdus radalla muuttuu enemmän taktiseksi. Siihen voi mennä aikaa nykyisillä kisamäärillä mutta kunhan nyt ihmiset ovat ensin synnyttäneet niin tilanne ehkä vähän selkiintyy Onhan tuo Merelli osoitus siitä että vene alkaa kiinnostamaan tiettyjä (raskaana olevia?) kilpailukokemusta omaavia porukoita. Muutokset tällä tasolla kestävät vain aikaa, ja minä olen ainakin valmis antamaan sille muutokselle aikaa ja vaivaa. Samalla pitää antaa suuri kiitos vvoltti että sinäkin jaksat sekä täällä että luentojen muodossa, kumarrus vielä päälle!

Eli ei, en ole vaihtamassa luokkaa, mielestäni on kivaa näin ja pyritään auttamaan muita niin, että kohta purjehditaan taktisesti. Edelleen keskustelut kisojen jälkeen liikkuvat skuuttipisteen sijainnin tai twistin määrän tasalla. Tästä pitää pikkuhiljaa päästä eteenpäin, vaatii vain kaikilta kokemusta ja harjoittelemista (skuuttien merkkaamista anyone?). Tuo perustrimmi ja vaihteitten vaihtaminen, manöövereistä nyt puhumattakaan pitää saada selkäytimeen ennen kuin voidaan siirtyä taktiikan puolelle. Kunhan nyt uudet pinnamiehet tottuvat veneisiinsä ja uusiin rätteihinsä ja saadaan vielä ne UKIN ja muut länsilippueen veneet mukaan uskon että ensi vuoden hangonkylän kapinat voivat olla meidän ensimmmäiset oikeasti kovat kisat!

Tuota ekan minuutin ajoa lähdön jälkeen ei voi riittävästi korostaa. Ja mitä veneessä puhutaan sen minuutin aikana. Ei siitä nyt niin pitkää aikaa ole kun meidänkin veneessä pantiin skuutit lukkoon ja alettiin keskustelemaan jostain muusta. Tilanne on onneksi hiukan toisenlainen nykyään.

Paimennus-stoori on kyllä hyvä ja hiukan tuttu jo.

Joakimin kommentti taktiikan toimivuudesta tasoituspurjehduksessa pätee, mutta ei meidän tapauksessa kuin ehkä WHC:ssä jossa on meidän näkökulmasta järkevä luokkaraja. Joku X-79 tai VindUngen putoavat kyllä tämän ulkopuolelle, vaikka ovatkin samassa luokassa. ORC ja isoissa LYS-kisoissa meiltä puuttuu se kiihtyvyyskomponentti jotta me voisimme käyttää taktisia mahdollisuuksia muita vastaan. Emme voi esimerkiksi lähteä vendataisteluun tai paimentamaan Expressiä, etenkään kevyemmässä tuulessa (hys, älkää kertoko niille tätä!). Mutta sehän on vain tasoituspurjehdusta joten en anna sen haitata menoa.

Tuossa lauantain ekassa lähdössä on tosiaan sellaisia taktisia tilanteita joita en itse ole nähnyt, mutta sinä Ville pidät itsestäänselvyyksinä. Pitänee Casa Mareen raahata läppäri ja tykki syksyllä ja käydä nämä asiat läpi. Kiitos Ville alustuksesta.

Oliko teillä Expressporukoissa tällaisia keskusteluja, tai luentoja? Vai ovatko kaikki vain sisäistäneet nämä asiat itsestäänselvyyksinä?

Eikös me olla se kermavaahto ja strösseli ?