isokoneympäristö

[FE-Sillanpää]

hei, näyttää olevan myynnissä (nettivene) Fe83, jossa on hevosvoimia!

KubotaNanni, Jäähdytyksen tyyppi: Makeavesi, Polttoaine: Diesel. Malli: 2.50HE, Teho 14 hv (10,3 kW), Taittolapa potkuri

Aikamoiset tehot, vai mitä? Mikähän vaikutus tuollaisella tehomäärällä on feneen ominaisuuksiin?

[harald]

Taitaa olla tuo nettipurjehtijan laittaman ilmon kautta löydetty? Tuo 14hv on
aika normaali teho kaksipyttyiselle (kuristamattomalle) dieselille. En usko että
se nyt kovin paljon eroaa 10hv yanmarista loppujen lopuksi.

Ei se nyt ainakaan plaaniin nouse

[Olli]

Meillä on Lisbethissä Kubota Beta 13,5 hv. Ei lähde plaaniin ei. Aallon muodostus kyllä kasvaa kun ajaa yli runkonopeuden. Meillä huiput n. 7,1 solmua @ 3400 rpm. Eilen tultiin Stadista Ormikseen koneella gepsin mukaan n. 6 solmun matkavauhtia, kierrokset 2400 rpm.

Satamamanöövereissä on kiva kun on voimaa. Tosin meillä vertailukohta vanha Vire7...

[FE-Sillanpää]

Siis se vaan on teho joka jyllää ja enempi on parempi vai? Mitenkä vaikuttavat sitten koneen kulumiseen ja polttoainekulutukseen
- kaksipyttyisyys
- suuri nimellisteho -> optimia alemmat kierrokset normaalilla kulkuvauhdilla (otaksun), joten laskeeko kulutus ja kuluuko kone joiltain osin enemmän tai vähemmän kuin jos mitoitus olisi optimi? Jos nyt sellaista optimikierroslukua pikkukoneissa onkaan.

Entä vaikutus konetilaan, onko kaksipyttyisen kanssa konetilassa pahasti ahtaampaa kuin yksipyttyisen? Onko kokoero merkittävä?

Yksi hyvä puoli tulee mieleen, että tärinä varmasti on ainakin pienempää kuin yksipyttyisessä!

[harald]

Yksikään merikone näissä veneissä ei olla varmaan vaihdettu varsinaisen
kulumisen takia, vaan ikä on vaan tullut täyteen ruostumisen merkeissä.
En usko että nämä nykyiset koneet olisivat niin erilaisia että ne kuluisivat
loppuun nopeammin kuin esim 1GM ja 25 vuotta.

Kulutuksesta en osaa tietenkään sanoa mitään. Saattaa tosin olla että
kun sitä tehoa on, niin ajetaan sitten 6+ solmua koneella ja kulutus kasvaa
siitä. Jos potkuri on valittu oikein niin eiköhän aika samoissa lukemissa
liikuta nopeuden ollessa sama. Toisaalta näissä on mielestäni yks ja sama
kuluttavatko 1,0 vaiko 1,3l tunnissa, kokonaispolttoainekustannukset ovat
kuitenkin niin pieniä.

Kaksipyttyisyys ei sinänsä vähennä tärinää, parempi olisi kaiketi kolmi-
pyttyinen tässä mielessä. Tai bokseri

Kokoero tietenkin vaihtelee konemerkeittäin, Lombardinin M502 on saman-
kokoinen ja painoinen 1GM kanssa, vaikka onkin suljetulla jäähdytys-
järjestelmällä, kakspyttyinen ja 14 heppainen. Jotkut koneet ovat sitten
vähän isompia. Noissa kubota/nanni/beta-koneissa on sitten se paino,
ne painavat luokkaa 120kg+ kun 1GM ja Lombardini ovat luokkaa 75kg.
Lisäpaino ei ainakaan tee hyvää purjehdusominaisuuksille. FE83:en kone-
tila on kuitenkin sen kokoinen että kyllä sinne saa mahtumaan vaikka
mitä, viimeistään akselia siirtämällä.

[KaleviHarkonen]

Ei se kulutus taida mitenkään merkittävä kuluerä olla. Meillä menee noin 10 l dieseliä kauden aikana. Moottoriteho on halventunut ja sen näkee väylillä, kun monet ei viitsi nostaa purjeita edes myötätuulella. Mielestäni 7,5 hv riittää FE:iin mainiosti. Vastatuuli koneella ajaessa syö vauhtia, mutta onhan veneessä myös purjeet.

[Olli]

Noissa kubota/nanni/beta-koneissa on sitten se paino,
ne painavat luokkaa 120kg+ kun 1GM ja Lombardini ovat luokkaa 75kg.

Höpö höpö, ei mikään tämän kokoluokan kone noin paljon paina. Volvot ja westerbeket painaa vähän yli 100, Beta muistaakseni 89 kg. Enhän mä olis ikinä saanut 120 kg järkälettä näillä lihaksilla paikalleen

Kulutus on normaalioloissa vähän alle litran, jos ajetaan 6 solmua, niin ehkä vähän yli, sen lujempaa ei käytännössä kannata ajaa. Mikään erityisen tärinätön tämä traktorin moottori ei ole. 2 pyttyä ilman tasapainotusakseleita ei ole mikään ideaaliratkaisu.

Makeavesijäähdytys oli varmaan mulla syynä siihen ettei veneeseen tullut Yanmaria.

[Petri]

Ei se nyt ainakaan plaaniin nouse

Noin hypoteettisena keskustelunavauksena tuli sitten mieleen, että nousisiko millään koneteholla (runkomuodon ja kölin takia korkeintaan puoliplaani taitaisi olla odotettavissa) ja mikä koneteho toisi sen asymptoottisen maksiminopeuden, jonka ylittäminen vaatisi "äärettömästi" lisätehoja.

Eli yleisesti on toki tiedossa runkonopeuteen yms. liittyvät semiempiiriset yhtälöt ja se, että keula-aalto alkaa nousta veneen tielle ja tällainen vene ei nouse plaaniin...mutta, kuitenkin jos konetehoa nostetaan nostamista, kaitpa venettä saa runnottua aina vain kovempiin nopeuksiin, kunnes vaadittava koneteho on jo "liian suuri" vrt. Finnjet, jossa kaasuturbiinien megalomaanisilla tehoilla pistettiin vanha purkki menemään kohtalaista vauhtia.

Eli jos nyt iskisin Olgaan vaikka 100 heppaisen meridieselin, mitenkä kovaa voisin olettaa pääseväni?

[Olli]

Eli jos nyt iskisin Olgaan vaikka 100 heppaisen meridieselin, mitenkä kovaa voisin olettaa pääseväni?

Tätä spekuloitiin joskus päissämme, kun kaverilla oli kaupan pari 400 hv isolohkokasia... En kyllä uskalla nopeuksia lähteä arvailemaan, mutta ongelmaksi tulee isoilla tehoilla mm. potkuriakselin kulma ja perämelan kestävyys.

Tehokkaammissa akselivetoisissa moottoriveneissä tuo akseli näyttää puskevan kohtalaisen vaakasuorassa ulos. Jos sulla on akseli 10 asteen kulmassa, niin saatat noilla tehoilla kyntää aika lailla mielenkiintoisessa asennossa, ainakin sen aikaa kun peräsin pysyy kyydissä Kölikin olisi hyvä saada ylös isommissa vauhdeissa...

Parempi idea taitaisi olla hankkia tuollainen:

[KaleviHarkonen]

Moottorivenepuolelta vertailukohtia löytyy, jotku ovat laittaneet suippoperäisiin fiskareihin isoja moottoreita ja lisänneet perään plaanilevyt tjsp. Tämä taisi olla Venelehdessä joskus:

http://www.friddemartin.net/fanny/faktafi.html

[Guest]

Ei se nyt ainakaan plaaniin nouse

Eli jos nyt iskisin Olgaan vaikka 100 heppaisen meridieselin, mitenkä kovaa voisin olettaa pääseväni?

Mun VPP:ssä on sovitus, jonka viimeinen mittaus on 1,5*runkonopeudessa eli FE83:n tapauksessa n. 10 kn kohdalla. Hiukan sen yli asti pitäisi siis antaa melko tarkka tulos. Potkurin hyötysuhteeksi oletettu 50%.

Teho (kW) Nopeus (kn)
5 6,3
10 7,1
20 7,9
30 8,9
40 10.0
50 10.4
100 11,1
1000 12,9
10000 15,5

Kolme viimeistä ovat varmasti jo pahasti pielessä, koska ne menevät sovitusalueen ulkopuolelle, missä voi tapahtua mitä vaan.

Samaisen ohjelman mukaan 10 kn tasaiseen nopeuteen pääsisi ajamalla spinnulla 14 m/s tuulessa 130 TWA:ta. Plattiksella tuulta vaadittaisiin jo yli 17 m/s (edelleen spinnulla). Kukaan kokeillut?

Joakim

[Petri]

Samaisen ohjelman mukaan 10 kn tasaiseen nopeuteen pääsisi ajamalla spinnulla 14 m/s tuulessa 130 TWA:ta. Plattiksella tuulta vaadittaisiin jo yli 17 m/s (edelleen spinnulla). Kukaan kokeillut?

Joakim

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000289

Ei ihan 14 m/s mutta kuitenkin.

Eli tosiaan se asymptoottinen nopeus lienee siis juurikin sen 10s ja sen saavuttaminenhan taitaisi olla vielä ihan mahdollistakin, koska ei kai tollaiset 40 heppaiset meridieselit vielä ole erityisen isoja ja FE:n konetila on aika iso. On aika ymmärrettävääkin, miten se yksi suomalainen Swan upposi, jos se pistettiin sitten rahtilaivan hinattavaksi 20 solmun vauhdilla.

[harald]

FE-regatta 2006, TWS 10-11m/s, noin 140° TWA. Maatuulta, noin 9kn vauhtia:

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... ta06_crash

Sitten räjähti spinnu

17m/s plattista spinnulla aallottomissa olosuhteissa kaatuu omaan
mahdottomuuteensa. Kyllä me noissa tuulissa ollaan spinnua ajettu, mutta ei
voida puhua aallottomista olosuhteista.

Tuo 130° TWA 14m/s TWS on melkoisen tiukka kulma. Olisiko AWA jo alle 100°?

Jos ollaan ajettu 15,4knotsia (OW 2005) niin oliko spinnussa megawatin teho?

[Guest]

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000289

Ei ihan 14 m/s mutta kuitenkin.

Samaisen ohjelman mukaan 11 m/s tuulessa pääsee optimikulmilla (~120 TWA) vain niukasti yli 8 kn ja plattiksella enää 7 kn. Aika suuri ero on siis tuonne 10 kn vauhteihin.

Tuollaista tasaista 8 kn vauhtia olen itsekin purjehtinut FE:llä ~15 vuotta sitten, jolloin tulimme Björköstä Hangon läntisen yli n. 8 kn keskinopeudella. 12 kn taisi olla paras surffi, mutta tasainen 10 kn jäi kyllä kauas.

Joakim

[Guest]

17m/s plattista spinnulla aallottomissa olosuhteissa kaatuu omaan
mahdottomuuteensa. Kyllä me noissa tuulissa ollaan spinnua ajettu, mutta ei
voida puhua aallottomista olosuhteista.

Tuo 130° TWA 14m/s TWS on melkoisen tiukka kulma. Olisiko AWA jo alle 100°?

Jos ollaan ajettu 15,4knotsia (OW 2005) niin oliko spinnussa megawatin teho?

Mulle on kerran sattunut ~15 m/s aallottomissa olosuhteissa, kun ukkosrintama tuli päälle ja nostatti tuollaisen pohjoistuulen Kytön selälle. Dehler 22 ylikokoisella H-veneen spinnulla oli aika vaikeasti pideltävä plattiksella. GPS-lokin mukaan vauhtia oli toista minuuttia yli 7 kn ja parhaimmillaan 7,5 kn, mikä on aika paljon 5,2 m vesilinjalla. Folkkarit meni selkeästi kovempaa ilman spinnua...

Eikä olesuhteiden tarvitse olla aallottomat. Aalloilla on avotuulilla kuitenkin varsin pieni vaikutus KESKInopeuteen. Kannattaa laskea noita keskinopeuksia, jotka tosin usein ovat karvaita pettymyksiä, kun +10 kn surffeista huolimatta keskinopeus onkin vain niukasti yli 7 kn.

Tuollaisissa 15 kn surffeissa aalloista saa varmasti valtavia tehoja, mutta ei sentään 5 MW niinkuin mun VPP ennustaa 15,5 kn vauhtiin vaadittavan. Tuo vauhti on kuitenkin 50% yli sovitteiden pätevyysalueen.

Mikäs oli teidän keskinopeus ja keskimääräinen TWA ja TWS tuolloin?

Tuossa 14 m/s tuulessa joutuu tosiaan ajamaan aika tiukkaan kulmaan, jotta 10 kn irtoasi. Ei varmasti onnistu helpolla.

Joakim