Ei tässä varsinaisesti kansalaisadressia tarvita, vaan lisää vapaaehtoisia kilpailunjärjestäjiä...Tää on kansalaisadressin paikka! Turkis on aina ollut yksi kauden kohokohta.
Ranking 6/2011 Turkisregatta
Lauantaina taidetaan taas testailla spinnun kulmavahvikkeiden kestävyyttä
http://www.windguru.cz/fi/index.php?sc=181949
Kumpikohan kulma kestää paremmin korjattu vaiko korjaamaton?
http://www.windguru.cz/fi/index.php?sc=181949
Kumpikohan kulma kestää paremmin korjattu vaiko korjaamaton?
Antti
S/y Merelli
FIN 2545
S/y Merelli
FIN 2545
Ei ollut kryssiä eikä tylsää. Mielenkiintoinen kisa. Matkalla bongattua: hylje, revennyt spinnu, näyttäviä broacheja, klunga (5-6 venettä?) ajoi jonossa vikan itämerkin väärältä puolelta, yksi kiville yli 6 kn vauhdilla, kaksi palasi huomattuaan ottamaan merkin.
Mukava kauden päätös (paitsi sillä joka ajoi kivelle).
Mukava kauden päätös (paitsi sillä joka ajoi kivelle).
Ei vielä tietoa tuloksista, ei keritty jäädä paikan päälle. Me oltiin pikkuluokan veneistä ekana maalissa, LaNonna heti meidän jälkeen.
Toivottavasti joku protestoi ne pari-kolme venettä jotka ottivat merkin väärin ja ilmeisesti eivät palanneet merkille. Ja toivottavasti ei sattunut pahasti sille joka ei mahtunut kiven yli. Me oltiin jo kotimatkalla kun tää episodi tapahtui. Aika erikoista, että koko klunga missasi merkin. Etäisyys edelliseltä merkiltä vain 0,2 Nm ja näkyvyys hyvä.
Toivottavasti joku protestoi ne pari-kolme venettä jotka ottivat merkin väärin ja ilmeisesti eivät palanneet merkille. Ja toivottavasti ei sattunut pahasti sille joka ei mahtunut kiven yli. Me oltiin jo kotimatkalla kun tää episodi tapahtui. Aika erikoista, että koko klunga missasi merkin. Etäisyys edelliseltä merkiltä vain 0,2 Nm ja näkyvyys hyvä.
Itäsyndikaatin viimeisenä kisana purjehdittiin siis MP:n ja NVK:n yhdessä järjestämä jo perinteeksi muodostunut Turkisregatta.
Kisa oli taas merkitty FE-rankingin kisaksi ja näin ollen kisaa ei voinut jättääväliin.
Vene siirrettiin perjantai illan aikana Kilpilahden satamaan mukavassa 9-12 solmun myötätuulessa ja perille päästiin varsin nopeasti vaikka satamaan saapuessa olikin jo pilkko pimeää.
Edellisistä vuosista poiketen jäimme veneelle yöksi ja sateisen aamun valjetessa noppien kolina tuntui otsalohkossa, hieman ehkä liikaakin
Startti otettiin varovaisesti yrittäen varoa turhaa ruuhkaa linjalla. Tulimme siis linjalle poijun läheisyydestä hieman myöhässä mutta täydellä vauhdilla. Spinnu vedettiin ylös varsin nopeasti startin jälkeen reippaaseen sivutuuleen ja ajoimme ensimmäiselle kääntömerkille tarkaillen La Nonnaa ja Charlottaa yrittäen saada varmistuksen kumpaan suuntaan he tulisivat Kalvön kiertämään. Me ajoimme suoraan poijua kohti, jotta vaihtoehdot olisivat vielä avoinna poijun lähellä vaikka olinkin mielessäni ajatellut kiertää saaren myötäpäivään. Charlottaa katsoessa näytti siltä, että he olisivat lähdössä kiertämään saaren vastapäivään mutta poijun lähellä he puikkasivat kuitenkin spinnu lepattaen poijun oikealta puolelta ja valitsivat kiertosuunnaksi saman kuin muilla edessä olevilla veneillä.
Kalvön eteläkärkeä kohti ajoimme vuorovedossa Charlotan kanssa ja eroa ei syntynyt kummankaan eduksi vielä tässä vaiheessa. Kalvön itäpuolella olevan Halsholmenin kierrossa Charlotta sai kuitenkin nykäistyä muutaman veneen mitan eroa, johtuen lähinnä jiipistä, jonka he tekivät ottaakseen kaiketi hieman etäisyyttä saareen.
Eteläpoijulle saavuttin muutama veneenmitta Charlotan perässä, joka normaaliin tapaansa käänsi upeasti, saaden hyvän nousukulman heti merkin jälkeen. Minä sen sijaan ajoin merkin liian tiukasti ja vauhti tyssäsi eikä meillä ollut mahdollisuutta päästä ajamaan edes samaa ajolinjaa ja näin ollen ajoimme Charlotan pakkituulissa Svedjeholmenin kärkeä kohti. Sekä Charlotta että La Nonna pääsivät ilman vendoja em. saaren kärjen ohi mutta meidän oli tikattava korjausvenda. Tämä aiheutti sen, että jäimme aivan järjettömän paljon heille ja vielä kun ison luokan nopeimmat veneen alkoivat yksitellen ohitella meitä oli peli jotakuinkin selvä. Yritimme puolustaa paikkaamme ajamalla kiertomerkkiin nähden hieman liian ylös, jotta kaikki takaa tulevat veneet eivät ajaisi yläpuolelta ja onneksi osa veneistä ajoi suosiolla alapuolelta
.
Seuraavalta kääntömerkiltä (itäviitta) ajelimme jonossa takaisin pohjoisen suuntaan. Itäpoijulla edessä oleva vene ei antanut merkkitilaa isonluokan veneelle, joka tuli merkille siis styyralla ja edessä olleen tapahtuman johdosta merkin kierrossa meinasi tulla ahdasta myös meille.
Poijun jälkeen vedimme spinnun ylös kunnes saarten yli tulevat puuskat alkoivat olla liikaa ja vene ei pysynyt enää käsissä. Spinnu otettiin alas ja jatkoimme genoalla sen aikaa, että tuuli tasaantui ja spinnun sai taas ylös. Punaisella tehtiin jiippi ja sen jälkeen ajettiin jonossa väylää pitkin maaliin.
Merellin kisa kulminoitui oikeastaan yhteen merkin kiertovirheeseen ja sen aiheuttamaan vendaan Kalvön eteläpuolella...
Kiitokset mukana olleille Tompalle, Realle ja Ollille hyvästä suorituksesta!
Kisa oli taas merkitty FE-rankingin kisaksi ja näin ollen kisaa ei voinut jättääväliin.
Vene siirrettiin perjantai illan aikana Kilpilahden satamaan mukavassa 9-12 solmun myötätuulessa ja perille päästiin varsin nopeasti vaikka satamaan saapuessa olikin jo pilkko pimeää.
Edellisistä vuosista poiketen jäimme veneelle yöksi ja sateisen aamun valjetessa noppien kolina tuntui otsalohkossa, hieman ehkä liikaakin
Startti otettiin varovaisesti yrittäen varoa turhaa ruuhkaa linjalla. Tulimme siis linjalle poijun läheisyydestä hieman myöhässä mutta täydellä vauhdilla. Spinnu vedettiin ylös varsin nopeasti startin jälkeen reippaaseen sivutuuleen ja ajoimme ensimmäiselle kääntömerkille tarkaillen La Nonnaa ja Charlottaa yrittäen saada varmistuksen kumpaan suuntaan he tulisivat Kalvön kiertämään. Me ajoimme suoraan poijua kohti, jotta vaihtoehdot olisivat vielä avoinna poijun lähellä vaikka olinkin mielessäni ajatellut kiertää saaren myötäpäivään. Charlottaa katsoessa näytti siltä, että he olisivat lähdössä kiertämään saaren vastapäivään mutta poijun lähellä he puikkasivat kuitenkin spinnu lepattaen poijun oikealta puolelta ja valitsivat kiertosuunnaksi saman kuin muilla edessä olevilla veneillä.
Kalvön eteläkärkeä kohti ajoimme vuorovedossa Charlotan kanssa ja eroa ei syntynyt kummankaan eduksi vielä tässä vaiheessa. Kalvön itäpuolella olevan Halsholmenin kierrossa Charlotta sai kuitenkin nykäistyä muutaman veneen mitan eroa, johtuen lähinnä jiipistä, jonka he tekivät ottaakseen kaiketi hieman etäisyyttä saareen.
Eteläpoijulle saavuttin muutama veneenmitta Charlotan perässä, joka normaaliin tapaansa käänsi upeasti, saaden hyvän nousukulman heti merkin jälkeen. Minä sen sijaan ajoin merkin liian tiukasti ja vauhti tyssäsi eikä meillä ollut mahdollisuutta päästä ajamaan edes samaa ajolinjaa ja näin ollen ajoimme Charlotan pakkituulissa Svedjeholmenin kärkeä kohti. Sekä Charlotta että La Nonna pääsivät ilman vendoja em. saaren kärjen ohi mutta meidän oli tikattava korjausvenda. Tämä aiheutti sen, että jäimme aivan järjettömän paljon heille ja vielä kun ison luokan nopeimmat veneen alkoivat yksitellen ohitella meitä oli peli jotakuinkin selvä. Yritimme puolustaa paikkaamme ajamalla kiertomerkkiin nähden hieman liian ylös, jotta kaikki takaa tulevat veneet eivät ajaisi yläpuolelta ja onneksi osa veneistä ajoi suosiolla alapuolelta
.Seuraavalta kääntömerkiltä (itäviitta) ajelimme jonossa takaisin pohjoisen suuntaan. Itäpoijulla edessä oleva vene ei antanut merkkitilaa isonluokan veneelle, joka tuli merkille siis styyralla ja edessä olleen tapahtuman johdosta merkin kierrossa meinasi tulla ahdasta myös meille.
Poijun jälkeen vedimme spinnun ylös kunnes saarten yli tulevat puuskat alkoivat olla liikaa ja vene ei pysynyt enää käsissä. Spinnu otettiin alas ja jatkoimme genoalla sen aikaa, että tuuli tasaantui ja spinnun sai taas ylös. Punaisella tehtiin jiippi ja sen jälkeen ajettiin jonossa väylää pitkin maaliin.
Merellin kisa kulminoitui oikeastaan yhteen merkin kiertovirheeseen ja sen aiheuttamaan vendaan Kalvön eteläpuolella...
Kiitokset mukana olleille Tompalle, Realle ja Ollille hyvästä suorituksesta!
Antti
S/y Merelli
FIN 2545
S/y Merelli
FIN 2545
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11047
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: P-helsinki
- Vene: Charlotta
- Contact:
Charlottaa lähdettiin Ponen kanssa siirtämään NVK:lle perjantai-iltapäivän lähestyessä loppuaan. Aloitettiin nostolla ja pohjan pesulla, joka taisi olla taas ihan paikallaan. Koska NJK:lla oli yleiset venenostot käynnissä ei ollut painepesuria käytössä niin moppi täyttyi limasta jo parilla pyyhkäisyllä. Saatiin kuitenkin pohja limattomaksi, ja vene veteen. Vähän ennen neljää päästiin matkaan.
Arvoimme Lucky Too:n kanssa että lähdemmekö melkin etelä- vaiko pohjoispuolelta ja vallitsevassa tuulessa oli puhetta että pohjoispuolelta. Lauttasaaren eteläpuolella oli kuitenkin ihan OK keli, joten me valitsimme sittenkin eteläpuolen. Takanamme nousi todella tummia pilviä ja melkin eteläpuolella tuli sitten rankkasadetta ja 28-30 knotsin puuskia. Kun päästiin mäntykarin ohi nostettiin sitten spinnu ylös ja illasta tuli aika hieno. Uusi subbari jyskytti siihen malliin että koko sipoonselkä oli varmaan tietoinen meistä Lucky Too olimme ottamassa kiinni vähän ennen hevosia, mutta kun he nostivat spinnun pysyi kyllä keskinäinen etäisyys samana loppuun asti.
Sköldvikin lähestyessä ilta pimeni, mutta ei kuitenkaan aivan 100%sesti, joten laituriin päästiin turvallisesti. Satamassa olimme kahdeksan aikaan, ja illallinen tuli värkättyä. Merellikin saapui, ja noppapelit alkoivat. Nämä jatkuivat sitten aamukahteen. Eräs kippari ei ole vieläkään tippunut mereen purjeveneestä, ja allekirjoittanut skippasi kyllä kipparikokouksen vaaka-asennossa. Norjaakin puhuttiin.
Arvoimme Lucky Too:n kanssa että lähdemmekö melkin etelä- vaiko pohjoispuolelta ja vallitsevassa tuulessa oli puhetta että pohjoispuolelta. Lauttasaaren eteläpuolella oli kuitenkin ihan OK keli, joten me valitsimme sittenkin eteläpuolen. Takanamme nousi todella tummia pilviä ja melkin eteläpuolella tuli sitten rankkasadetta ja 28-30 knotsin puuskia. Kun päästiin mäntykarin ohi nostettiin sitten spinnu ylös ja illasta tuli aika hieno. Uusi subbari jyskytti siihen malliin että koko sipoonselkä oli varmaan tietoinen meistä
Lucky Too olimme ottamassa kiinni vähän ennen hevosia, mutta kun he nostivat spinnun pysyi kyllä keskinäinen etäisyys samana loppuun asti. Sköldvikin lähestyessä ilta pimeni, mutta ei kuitenkaan aivan 100%sesti, joten laituriin päästiin turvallisesti. Satamassa olimme kahdeksan aikaan, ja illallinen tuli värkättyä. Merellikin saapui, ja noppapelit alkoivat. Nämä jatkuivat sitten aamukahteen. Eräs kippari ei ole vieläkään tippunut mereen purjeveneestä, ja allekirjoittanut skippasi kyllä kipparikokouksen vaaka-asennossa. Norjaakin puhuttiin.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
-
harald
- Hallitus
- Posts: 11047
- Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
- Location: P-helsinki
- Vene: Charlotta
- Contact:
Kisa-aamuna satamaan saapui kisamiehistö Sampsa, Freda ja Micke. Pone lähti kummittelemaan kastetilaisuuteen.
Keskustelimme satamassa vähän strategiasta, ja laskimme äkkiä että jos spinnu pysyy ylhäällä lähtösuoralla pitää ajaa kalvö myötpäivään. Jos se on liian tiukkaa, pitää ajaa vastapäivään.
Lähdössä päätimme lähteä poijun luota, mutta sinne kasautui sen verran veneitä että emme päässeet oikein irti. Taisimme olla veneemitan pari vielä jäljessä mutta kun takanamme ja hiukan yläpuolella oli Merelli oli startti sinänsä ihan ok.
Spinnu ylös, ja kohti Kalvön p-puoleista jääpoijua. Edessämme Lucky Too joka tuskaili liian leveän spinnunsa kanssa, La Nonna, entisen partiojohtajani kipparoima Express sekä mahdollisesti joku muu, ehkä Bice. Slöörin puolivälissä ratkesi sitten La Nonnan spinnu kahtia (Eivindin piirtämä vene myös ). Express ajoi todella hienosti broutsin rajamailla kuitenkaan broutsaamatta kertaakaan. Puuskat olivat melko painavia, ja tuuli kääntyili puuskissa aika rajusti. Freda huuteli puuskien tulon laidalta todella hyvin, joten ennakoiden pysyimme myös hyvin pystyssä.
Sitten tuli pikkaisen epävarmuutta että mitä viittaa pitää lähteä kiertämään, ja laskimme hiukan liian alas ennen kuin pääsimme kartalle taas. Ja kun merkki taas lähestyi oli piirtämäni jumala-käppyrä teillä tietämättömillä olankohautusten kera. Kun sitten Expressi ja La Nonna lähtivät molemmat kiertämään myötäpäivään oli valinta selvää. Halusimme purjehtia samaa rataa, ja koska slööräsimme spinnulla lähtösuoran oli tuulensuunnalta oltava 300° tai yli. Valinta oli siis oikea. Olimme valuneet hiukan liian alas, joten juoduimme hiukan piinamaan merkille jossa Merelli tuli takaisin iholle.
Seurasi todella mielenkiintoinen rotta-rotta leikki Merellin kanssa johtopaikasta. Kalvön nurkille johdimme ainakin metrillä sillä molempien veneiden ollessa styyralla kosketti merellin luun kulma meidän ison puomin päätä. Tätä kaartelua jatkui, mutta sitten tuli puuska joka käänsi oikealle. Jiippasimme tähän puuskaan ja saimme ehkä veneenmitan tai pari kaulaa Merelliin kun kaikki muut veneet ajoivat spinnu lepattaen väärää halssia puuskan.
Kalvön itänurkan jälkeen ajoimme aivan Lucky Toon peräaalloissa, ja saimme tästä ehkä hiukan vetoapua. Etenkin kun tuuli hetkellisesti moinasi Kalvön takana, kasvatimme hiukan eroa Merelliin. Edessä olevat Express ja La Nonna broutsasivat, ja päätimme ottaa spinnun alas jo tässä vaiheessa. Koko legin loppupätkä kohti kalvön kaakkoispuoleista poijua meni sitten Lucky Toon peräaallossa lähellä heidän perälautaa.
Merkin lähestyessä otin hiukan alaspäin, ja ohitimme merkin tiukasti vastaisella kurssilla. Lucky Too valui alaspäin, ja muut joutuivat meidän pakkituuliin. Edessä myös Bice oli valunut kierrossa, joten nämä veneet joutuivat ottamaan korjaustikin nimenkärken kohdalla kun me pääsimme yhtä halssia. Tämä oli aika ratkaiseva, sillä tämä kohta oli melkein ainoita hyviä ohituspaikkoja koko radalla, loppukisan ollessa enemmän tai vähemmän sivutuulikisaamista.
Pari ison luokan venettä ohitteli, mm. FinnFun. FinnFun sitten piinasi edessä olevaa Expressiä sen verran että pääsimme melkin heihin kiinni ennen itäviittaa kalvön lounaispuolella.
Seuraava legi oli sitten genoa-slööri, jossa keskityimme ajamaan ohittavien isojen veneitten peräaalloissa mahdollisimman paljon. Express puolusteli hyvin omaa tuultansa, ja takana Merelli joutui enemmän vaikeuksiin isompien kanssa häviten veneenmittoja tällä legillä. Legin loppupäässä Bice pääsi puikkaamaan ohi kun me keskityimme ehkä vähän liikaakin peräaaltoihin mutta tämä ei haitannut kun seuraava legi oli myös slööri.
Merkin jälkeen ainoana veneenä spinnu vetoon, ja tätä jatkoimme kunnes kalvön tasalla oli niin puuskikasta ja vastaista välillä että otimme genoan takaisin ylös. Tässä kävi sitten niin että vinssasimme harkenin ratchamaticista kuulat pihalle. Gaija joka meni päävinssiltä räikkäplokille oli kuin terästanko, se myös soi siihen malliin kun sitä löi kämmenellä. Onkohan noissa Harkenin vehkeissä mimmoinen takuu?
Kalvön eteläpuolella sitten kulmat aukesivat sen verran, ja tuuli tasaantui että nostimme spinnun takaisin ylös. Ohitsemme ajoi ison luokan voittaja X-302 X-tempore. Jiippi merkillä ja kohti maalisuoran alkua. Vihreän jälkeen plattikselle, spinnu ja puomi alas sekä jiippi kohti maalia. Olimme laskeneet väliaikoja La Nonnaan koko matkalla ja hyvältä oli näyttänyt mutta Scanmar 33 (1,14) oli hukassa. Muitten osalta näytti myös selvältä eli hyvällä fiiliksellä lähdettiin hakemaan rantautumispaikkaa.
Tuuli sitten iski suoraan edellisvuoden satamaan, joten lähdimme kiertämään Långholmenia sen eteläpuolella olevaan satamaan. Pitää pysyä rannan lähellä alussa, ja sitten löytyykin todella pieniä punaisia ja vihreitä tikkuja merestä. Upea paikka tuo Långholmenin eteläpuoli!
FinnFunin perään kiinnitys ja piitkä odottelu palkintojenjakoa. Tuuli iski kovaa kerhorakennukseen ja palelin kuin sika, vointikaan ei muutenkaan ollut mikään upea edellisillan urheilusuorituksen jäljiltä.
Palkintojenjaossa sitten kuulutettiin meitä pikkuluokan voittajiksi, ja pikkuisen yllätyksenä bonuksena meille kokonaiskisan voitto eli Tuomaksen Tuoppi oli meidän!
Upeasti purjehdittu koko miehistöltä, manööverit menivät pääosin täydellisesti eikä ainuttakaan isoa mokaa tehty koko radalla. Merkin kierrot menivät loistavasti, ja bändi pysyi kasassa vaikka esimerkiksi jiippi siihen puuskaan tuli aivan sekunnin parin varoituksella vain.
Palkintojenjaon jälkeen purjehdimme Kajholmeniin, jossa sitten nautittiin porsaan sisäfilettä ilman Sampsaa. Nukuttiin ja saunottiin ja nukuttiin vielä lisää.
Sunnuntain purjehdus kotiin viileässä mutta aurinkoisessa säässä oli todella upea. Reikäinen ja 90° siftaava tuuli teki hommasti mielenkiintoisen ja ohitimme todella monta venettä matkalla.
Kiitokset kaikille, sekä siirto- että kisamiehistölle, että kaikille muille kilpailijoille sekä kisan järjestäjille. Erityiset kiitokset Kari Likanderille!
Keskustelimme satamassa vähän strategiasta, ja laskimme äkkiä että jos spinnu pysyy ylhäällä lähtösuoralla pitää ajaa kalvö myötpäivään. Jos se on liian tiukkaa, pitää ajaa vastapäivään.
Lähdössä päätimme lähteä poijun luota, mutta sinne kasautui sen verran veneitä että emme päässeet oikein irti. Taisimme olla veneemitan pari vielä jäljessä mutta kun takanamme ja hiukan yläpuolella oli Merelli oli startti sinänsä ihan ok.
Spinnu ylös, ja kohti Kalvön p-puoleista jääpoijua. Edessämme Lucky Too joka tuskaili liian leveän spinnunsa kanssa, La Nonna, entisen partiojohtajani kipparoima Express sekä mahdollisesti joku muu, ehkä Bice. Slöörin puolivälissä ratkesi sitten La Nonnan spinnu kahtia (Eivindin piirtämä vene myös
). Express ajoi todella hienosti broutsin rajamailla kuitenkaan broutsaamatta kertaakaan. Puuskat olivat melko painavia, ja tuuli kääntyili puuskissa aika rajusti. Freda huuteli puuskien tulon laidalta todella hyvin, joten ennakoiden pysyimme myös hyvin pystyssä.Sitten tuli pikkaisen epävarmuutta että mitä viittaa pitää lähteä kiertämään, ja laskimme hiukan liian alas ennen kuin pääsimme kartalle taas. Ja kun merkki taas lähestyi oli piirtämäni jumala-käppyrä teillä tietämättömillä olankohautusten kera. Kun sitten Expressi ja La Nonna lähtivät molemmat kiertämään myötäpäivään oli valinta selvää. Halusimme purjehtia samaa rataa, ja koska slööräsimme spinnulla lähtösuoran oli tuulensuunnalta oltava 300° tai yli. Valinta oli siis oikea. Olimme valuneet hiukan liian alas, joten juoduimme hiukan piinamaan merkille jossa Merelli tuli takaisin iholle.
Seurasi todella mielenkiintoinen rotta-rotta leikki Merellin kanssa johtopaikasta. Kalvön nurkille johdimme ainakin metrillä sillä molempien veneiden ollessa styyralla kosketti merellin luun kulma meidän ison puomin päätä. Tätä kaartelua jatkui, mutta sitten tuli puuska joka käänsi oikealle. Jiippasimme tähän puuskaan ja saimme ehkä veneenmitan tai pari kaulaa Merelliin kun kaikki muut veneet ajoivat spinnu lepattaen väärää halssia puuskan.
Kalvön itänurkan jälkeen ajoimme aivan Lucky Toon peräaalloissa, ja saimme tästä ehkä hiukan vetoapua. Etenkin kun tuuli hetkellisesti moinasi Kalvön takana, kasvatimme hiukan eroa Merelliin. Edessä olevat Express ja La Nonna broutsasivat, ja päätimme ottaa spinnun alas jo tässä vaiheessa. Koko legin loppupätkä kohti kalvön kaakkoispuoleista poijua meni sitten Lucky Toon peräaallossa lähellä heidän perälautaa.
Merkin lähestyessä otin hiukan alaspäin, ja ohitimme merkin tiukasti vastaisella kurssilla. Lucky Too valui alaspäin, ja muut joutuivat meidän pakkituuliin. Edessä myös Bice oli valunut kierrossa, joten nämä veneet joutuivat ottamaan korjaustikin nimenkärken kohdalla kun me pääsimme yhtä halssia. Tämä oli aika ratkaiseva, sillä tämä kohta oli melkein ainoita hyviä ohituspaikkoja koko radalla, loppukisan ollessa enemmän tai vähemmän sivutuulikisaamista.
Pari ison luokan venettä ohitteli, mm. FinnFun. FinnFun sitten piinasi edessä olevaa Expressiä sen verran että pääsimme melkin heihin kiinni ennen itäviittaa kalvön lounaispuolella.
Seuraava legi oli sitten genoa-slööri, jossa keskityimme ajamaan ohittavien isojen veneitten peräaalloissa mahdollisimman paljon. Express puolusteli hyvin omaa tuultansa, ja takana Merelli joutui enemmän vaikeuksiin isompien kanssa häviten veneenmittoja tällä legillä. Legin loppupäässä Bice pääsi puikkaamaan ohi kun me keskityimme ehkä vähän liikaakin peräaaltoihin mutta tämä ei haitannut kun seuraava legi oli myös slööri.
Merkin jälkeen ainoana veneenä spinnu vetoon, ja tätä jatkoimme kunnes kalvön tasalla oli niin puuskikasta ja vastaista välillä että otimme genoan takaisin ylös. Tässä kävi sitten niin että vinssasimme harkenin ratchamaticista kuulat pihalle. Gaija joka meni päävinssiltä räikkäplokille oli kuin terästanko, se myös soi siihen malliin kun sitä löi kämmenellä. Onkohan noissa Harkenin vehkeissä mimmoinen takuu?
Kalvön eteläpuolella sitten kulmat aukesivat sen verran, ja tuuli tasaantui että nostimme spinnun takaisin ylös. Ohitsemme ajoi ison luokan voittaja X-302 X-tempore. Jiippi merkillä ja kohti maalisuoran alkua. Vihreän jälkeen plattikselle, spinnu ja puomi alas sekä jiippi kohti maalia. Olimme laskeneet väliaikoja La Nonnaan koko matkalla ja hyvältä oli näyttänyt mutta Scanmar 33 (1,14) oli hukassa. Muitten osalta näytti myös selvältä eli hyvällä fiiliksellä lähdettiin hakemaan rantautumispaikkaa.
Tuuli sitten iski suoraan edellisvuoden satamaan, joten lähdimme kiertämään Långholmenia sen eteläpuolella olevaan satamaan. Pitää pysyä rannan lähellä alussa, ja sitten löytyykin todella pieniä punaisia ja vihreitä tikkuja merestä. Upea paikka tuo Långholmenin eteläpuoli!
FinnFunin perään kiinnitys ja piitkä odottelu palkintojenjakoa. Tuuli iski kovaa kerhorakennukseen ja palelin kuin sika, vointikaan ei muutenkaan ollut mikään upea edellisillan urheilusuorituksen jäljiltä.
Palkintojenjaossa sitten kuulutettiin meitä pikkuluokan voittajiksi, ja pikkuisen yllätyksenä bonuksena meille kokonaiskisan voitto eli Tuomaksen Tuoppi oli meidän!
Upeasti purjehdittu koko miehistöltä, manööverit menivät pääosin täydellisesti eikä ainuttakaan isoa mokaa tehty koko radalla. Merkin kierrot menivät loistavasti, ja bändi pysyi kasassa vaikka esimerkiksi jiippi siihen puuskaan tuli aivan sekunnin parin varoituksella vain.
Palkintojenjaon jälkeen purjehdimme Kajholmeniin, jossa sitten nautittiin porsaan sisäfilettä ilman Sampsaa. Nukuttiin ja saunottiin ja nukuttiin vielä lisää.
Sunnuntain purjehdus kotiin viileässä mutta aurinkoisessa säässä oli todella upea. Reikäinen ja 90° siftaava tuuli teki hommasti mielenkiintoisen ja ohitimme todella monta venettä matkalla.
Kiitokset kaikille, sekä siirto- että kisamiehistölle, että kaikille muille kilpailijoille sekä kisan järjestäjille. Erityiset kiitokset Kari Likanderille!
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020