Ranking #8/2010: Turkisregatta

[harald]

Ratkesikohan kisa lopullisesti siihen että LN sai/haki loppukryssillä tuolta oikeasta reunasta sellaisen tuulen, millä se pääsi etenemään kun taas me muut juutuimme siihen itäreunaan.

Siihen juuri. Kalvön lounaiskärjen kohdalla eroa oli vain 9 min, kalvön aukon kohdalla 13 ja maalissa jotain 30 min. Eli viimeisten kahden parin mailin aikana La Nonna kasvatti johtonsa yli kolminkertaiseksi. Sitä ne reiät tekee jos niihin ajaa.

[harald]

Kun zoomaa siihen "alamerkille" Temperan kyljessä niin mielestäni yksi parhaimpia alamerkin kääntöjä meiltä pitkään aikaan. Merellikin kunnostautui vendaamalla heti.

Huomatkaa ero Bicen ja meidän välillä pari minuuttia ennen merkin kiertoa, ja noin minuutti kierron jälkeen. Myönnettäköön että Bice joutui kiertämään parin muun veneen kanssa mutta tuossa tuli otettua 120 metrin kaula kiinni. Hyvällä merkinkierrolla voi tosiaan saavuttaa paljon.

Kertois ny se Arttukin jotain, lukee kuitenkin näitä

[harald]

No joo. Loppupeleissä yhtä lukuun ottamatta kaikki pääsivät maaliin, vakuutusyhtiöiden kanssa ei ole jouduttu tappelemaan, suurin osa porukasta lienee enemmän tai vähemmän tyytyväisiä ja kaikki taisivat päästä kastumatta kotiin. Good enough for me...

Ordereissa tosiaan on kappale radan lyhentämisestä Limkläpp - Limholmen saarien väliin. Ongelma oli, että ensimmäiset veneet olivat ehtineet huomattavan pitkälle ja lisäksi purjehtivat vähän eri tuulessa kuin fliitin loppupää.

Pohdimme asiaa kun kärkivene alkoi klo 15 aikoihin lähestyä ordereissa mainittua lyhennetyn radan maalilinjaa. Vaihtoehdot olivat antaa Isadoran purjehtia normaalisti maaliin Lånkulle tai sitten yksinkertaisesti katkaista kisa Limkläpp - Limholmen saarien väliin. Tuossa vaiheessa näytti siltä, että tuuli kevenee edelleen ja todennäköisesti iso osa veneistä ei tulisi ehtimään maaliin Lånholmenille ennen klo 19.00 takarajaa. Päätimme katkaista kisan. Olin vielä sen verran ystävällinen, että kävin henkilökohtaisesti kertomassa asiasta kaikille kilpaileville veneille.

Ettei nyt unohdu, niin suuret kiitokset hyvin järjestetystä kilpailusta. Näissä saivarteluissa ei ole kyse kritikiistä järjestäjiä kohtaan vaan päinvastoin. Kyllähän tuossa jokaiselle oli melkoisen selvää miten kilpailu ajetaan ja hoisitte haastavissa olosuhteissa kaikki maaliin sulassa sovussa.

Kun tämä on kuitenkin meidän rankingkilpailu pitää kiinnittää vain vähän huomiota ohjeiden selkeyteen, jos vaikka joku muu vasta-alkaja tulisi kokeilemaan ensi vuonna. Autan mielelläni valmistelutöissä ensi vuoden kisoja valmistellessa, voisin esimerkiksi kirjoittaa kilpailukutsun, ja sitten jos se ei ketään häiritse niin ehkä vähän selkeyttää ordereita?

[harald]

Jaa, noita trackeja katsoessa odotan jo vesi kielellä ensi kaudella Merelliä vastaan purjehtimista. Niin lähellä on kyllä vauhdit ja höjdit, kiusallisen hyvän näköinen tuo vanha MAXX-purjeemme vielä noissa hard-core purjehduspornokuvissa mitä Mikko otti.

Muistuttakaa että pitää vielä mittailla Charlottan a) keulavantin pituus vielä kerran ja B) ylävanttien pin-to-pin mitta että tietää paljonko lyhyemmät teidän muidenkin pitää tilata. Näitä voisi varmistaa vielä mittamalla isonfallin pylpyrän ja hekin kiinnitysrenkaan ylänurkan välinen etäisyys. Eiköhän me aletaan olemaan silloin aika hollilla vauhdin suhteen noin keskimäärin.

[Petri]

Muistuttakaa että pitää vielä mittailla Charlottan a) keulavantin pituus vielä kerran ja B) ylävanttien pin-to-pin mitta että tietää paljonko lyhyemmät teidän muidenkin pitää tilata. Näitä voisi varmistaa vielä mittamalla isonfallin pylpyrän ja hekin kiinnitysrenkaan ylänurkan välinen etäisyys. Eiköhän me aletaan olemaan silloin aika hollilla vauhdin suhteen noin keskimäärin.

OT: vekkuli juttu ilmeni tuossa kun otettiin Olgan masto alas. Viime kauden lopuksi mittasimme vanttiruuvien päitten etäisyydet työntömitalla ja alavanteissa erot olivat ~26mm ja 25mm styyra/paara. Nyt mastoa mitatessa toinen alavantti oli ~25, toinen 35mm!
Eli siis jostain syystä eroa oli sentti siinä missä vuosi sitten eroa oli pari milliä. Masto oli kuitenkin siis suora ilman mitään ässämutkia ja sentin ero ei enää selity oikein millään, kun eivät nuo meidän alavantitkaan mitenkään tiukkoja ole olleet. Pitää siis keväällä rikatessa ihmetellä millaisia tuloksia silloin tulee.

Sen verran kanssa tuli mittailtua ylävantteja ja havaittua, että kiristysvaraa olisi ruuvien puolesta ehkä 1-2mm, pikamietinnällä se ei kyllä kauheasti anna varaa etustaagin pidentämisiin kun uusien vanttien hankinta olisi täyttä turhuutta. Eli Olgan pitänee kiltisti jättäytyä sinne taka-alalle ensi kauden kisoissakin.

[harald]

Saahan noita lyhennettyäkin. L-attitude.

edit: budjetti-viritys. Rautasahalla vanttiruuvien kierteettömät osat irtipoikki ja lukitset joko vantit naruilla tai poraat uudet reiät sokille. Tällä saa herkästi 2 cm lisää kiristysvaraa joka riittänee tosi pitkälle. Nimim: liian lyhyet ylävantit meillä ja joutui laittamaan togglet jotta sai ylävantit edes kiinni.

Uusi keulaharus maksaa kymppejä. Ilmaista tässä lajissa.

[Petri]

Saahan noita lyhennettyäkin. L-attitude.

edit: budjetti-viritys. Rautasahalla vanttiruuvien kierteettömät osat irtipoikki ja lukitset joko vantit naruilla tai poraat uudet reiät sokille. Tällä saa herkästi 2 cm lisää kiristysvaraa joka riittänee tosi pitkälle. Nimim: liian lyhyet ylävantit meillä ja joutui laittamaan togglet jotta sai ylävantit edes kiinni.

Eipä tuo budjettiversiokaan toimi, kun käytännössä vanttiruuvista loppuvat myös kierteet "yläpäästä". Mutta kieltämättä pienillä purkkaviritelmillä voisi ehkä saada sen sentin kiristysvaraa, eri asia sitten on riittääkö se mihinkään...eikö sulla ollut jotain laskelmia missä näkyi esim. 3cm etustaagin pidennyksen vaikutus ylävantteihin?
Koska jollain toggelilla etustaagia saa helposti pidennettyä vaadittavat sentit ilman tarvetta ostaa uutta kun vanhakin silti toimii. Toisaalta etustaagissa on kyllä vekki (koko vaijeri on taittunut n. 20 astetta, en tiedä yhtään miten sellainen on päässyt tapahtumaan), että uuden hankkiminen olisi suorastaan turvallisuusteko

Mutta lähtökohtaisesti en kovin mielelläni lähtisi näyttämään rälläkkää/dremeliä osille, jotka toistaiseksi ovat kestäneet olosuhteita täydellisesti ja joitten luotettavuudella on varsin suuri merkitys turvallisuudelle. Ja siitä en sitten ole ihan varma, että miten paljon hyötyä rikitrimmimuutos toisi meidän pohjan, kölin ja isopurjeen negaatio-yhdistelmälle. Helpompaa on olla tekemättä mitään niin menestymättömyyden voi aina sysätä jonnekin muualle kuin omiin puutteisiin

[asalovuo]

Kiitoksia Petri kisarapsasta! Noihin kommentteihin ei paljoa ole lisättävää.

Yksi huomioitava asia johon en vielä nähnyt puututtavan oli meidän vendojen hitaus. Ainakin äkkinäisesti katsottuna meidän vauhti näyttää putoavan vendoissa enemmän kuin Charlotalla (tätä pitää näköjään vielä treenata).
Kryssivauhti oli muutoin hyvä tuolla Peten purjeella ja vauhti tuntui löytyvän helpommin kuin omalla G1:llä. Toiveena on siis, että kunhan ykkönen saadaan uusittua saadaan puuttuvia kymmenyksiä kurottua kiinni.

Joka tapauksessa ihan onnistuneet kisat vaikka keli kohtelikin kaltoin!
Siirtopurjehdukset mennen tullen spinnulla oli plussaa...ja tietysti tuo mainiosti onnistunut startti joka siis tehtiin Peten käsikirjoituksen mukaan.

Mikon kuvissa on muuten hienoja sarjoja! (Charlotan jiippi, meidän venda ja tietysti tuo meidän startti ).

Veneessä oli siis mukana Petri, Olli ja Tuuli (ensikertalainen).

[harald]

Vendoissa tehdään nykyisin niin, että jäädään tuulen eli uuden leen puolelle yhdessä kunnes purjeet täyttyvät. Sitten esim. keulagasti laskee alas 3-2-1 ja vasta sitten mennään yhdessä uudelle tuulen puolelle. Tämä siis keskikelissä, aivan kevyessä riittää että yksi tai kaksi menevät sillä heilautus ei saa mennä "yli".

[harald]

Finellin raportti Casperin kannelta;

http://www.drumso.org/finnfun/index.php?section=95

Low:

http://lowsailing.wordpress.com/2010/09 ... eurooppaa/

http://lowsailing.wordpress.com/2010/09 ... ny-sillee/

[Petri]

Vendoissa tehdään nykyisin niin, että jäädään tuulen eli uuden leen puolelle yhdessä kunnes purjeet täyttyvät. Sitten esim. keulagasti laskee alas 3-2-1 ja vasta sitten mennään yhdessä uudelle tuulen puolelle. Tämä siis keskikelissä, aivan kevyessä riittää että yksi tai kaksi menevät sillä heilautus ei saa mennä "yli".

Niin ja jos tuosta vielä tahtoo vetää hienommaksi, tosin vähän sääntöjen rajamaille niin homman tekee niin että ennen vendaa kaikki paino otetaan alas ja vene käännetään siirtämällä paino toiselle puolelle (samalla peräsintä vain muutaman astetta kääntäen) ja sitten taas kerran kun purjeet ovat täynnä niin sännätään yhdessä joukossa ylös. Tosiaan tuo ylimenon välttäminen olisi ihan hyödyllistä, mutta jos taas painonsiirron jälkeen heti gastit siirtyvät takaisin leehen (kevyellä kelillä siis jolloin painoa on luontaisesti leessä) niin purjeet saa kyllä nopeasti vetämään ja isompi heijaus tuo toki enemmän vauhtia.

Tosin on vähän epäselvää joko tuokin menee pumppaamiseksi.
Kuperkeikan kaverithan noita vendoja ovat videoineetkin.
http://www.youtube.com/watch?v=oOTEHjDj ... r_embedded

Ja toisaalta, kyllä ne meidän vendat oli monesti turhan käkkärimaisia kuten mainitsinkin veneellä. Tiedä sitten kyllä onko niillä niin paljon väliä, mutta tuota vauhdin katoamista vendoissa taidettiin vesilläkin ihmetellä, ehkä trimmauksessa mun olisi pitänyt antaa vieläkin enemmän löysää kiihdytysvaiheessa?

[harald]

Melko vähän sitä löysää päästetään, kork. 5 cm mielestäni. Tämäkin voi olla liikaa.

Säätäminen senteissä vaatii mielestäni melkein merkkejä skuuttiin.

edit: Vendan arvosana on se nopeus mistä lähdetään kiihdyttämään heti vendan jälkeen. Jos nopeus vendan jälkeen on 4,0 kn tai yli niin se on kohtuullisen hyvin onnistunut. Toinen asia on sitten miten nopeasti pääsee takaisin tuohon 5,4 kn tjms.

[Petri]

Melko vähän sitä löysää päästetään, kork. 5 cm mielestäni. Tämäkin voi olla liikaa.

Säätäminen senteissä vaatii mielestäni melkein merkkejä skuuttiin.

Skuuttimerkit olivatkin ensimmäinen asia mikä laitettiin kun vesille päästiin EspooGP:ssä teipit lähtivät irti purjeen mukana tulevista skuuteista, joten merkit piti joka tapauksessa laittaa köysiin.
Jotain 5-10 cm tienoilla olevaa kiihdytysvaihetta ainakin itse pyrin käyttämään, kutakuinkin niin että jos kryssitrimmissä takaliikin ja saalingin välissä oli 3-5cm niin kiihdytyksessä 5-10cm.
Mutta tosiaan exit-vauhdit olivat meillä varsin huonoja.

[harald]

Se vauhti joka häviää käännöksessä on kyllä kallista ja hidasta kerätä takaisin.

[Arttu]

Kertois ny se Arttukin jotain, lukee kuitenkin näitä

No juu, Arttu kertoo nyt sitten kun sensuuri ei enää paina. Tämä sivusto nimittäin ilmeisesti tulkitaan Kiinassa jotenkin epäilyttävänä, koska Kiinalainen internetti väitti ettei moista sivua ole olemassa.

Startti meni aika pahasti reisilleen ja jäätiin perään heti siinä ja vielä trimaraani änkesi puoliväkisin (yli minuutin omasta startistaan myöhässä) samaan aikaa niin siinä sitten oltiin. Olisi voinut nostattaa ohikin. Jäätiin sitten Charlotan paskoihin ilman paikkaan vendata pois. No siitä päästiin lopluta pois ja eiköhän hetken päästä Charlotta ilmestynyt vendaamamaan taas eteen. Tätä tapahtui muutaman kerran ja oli vaan pakko lähteä hakemaan vapaita tuulia vasemmasta laidasta, ja siellä saatiin viimein vene kulkemaan. Enää ei jääty vaan ruvettiin samaan kiinni.

Tankkerin jälkeen ruvettin saamaan hyvin kiinni edessä olevia kunees Casper jyräsi päältä ohi ja kiinniottamisen riemu hävisi. Tässä kohtaa ajaduttiin sinne alabanaanille kun ei muualle päästy. Casper teki kuitenkin samat Merellille, ja se alkoikin tulla perä edellä vastaan. Siinä kärvistellessään eivät ilmeisesti heti huomannet ollaan pääsemässä helposti yläpuolelta ohi, kunnes yht'äkkiä alettiin nostelemaan enemmänkin. Tässä vaiheessa luovutettiin ja otettiin vauhdilla alapuolelta ohi. Tämän jälkeen päästiin aika hyvin taas vauhtiin ja omiin tuuliin ja mentiin ehkä turhankin pitkälle vasemmalle. Merelli tuntui jäävän pitkälle taakse. Tuntui menevän muutenkin hyvin kun Dehler 33 ja First 36.7 menee samaa vauhtia mutta joutuu laskevan alemmas. Eteläpoijulle lähestyminen tuntui menevän ihan nappiin, kunnes sitten vähän ennen merkkiä styyralta tulee kovaa First, jonka perän kautta jouduttiin laskemaan, mistä seurasi se, ettei enää oikein merkille mentykään. No, piti yrittää puoli väkisin ja hämmästyksemmen Merellikin tulee kamalalla vauhdilla styyralla kohti. Vendat ja itsekseen kiroilua merkillä.

Ja taas oltiin samassa tilanteessa. Merelli tulee perä edellä vastaan, mutta pitää mennä alakautta ohi. Se meni lopulta aika sujuvasti, pikkuhiljaa saatiin Charlottakin kiinni. Ajateltiin, ettei tässä ihan vielä ole peli pelattu.

Merkin kierto otettiin varman päälle ja jiipatiin ensin. Spinnumanoja kun ei oltu tuolla miehistöllä vedetty kertaakaan. Tuulen kevetessä vauhti alkoi näyttää huolestuttavan huonolta. Piti uskoa polareita ja nostaa ja jatkaa jiippaillen eteenpäin. Ei sellaisilla vauhdeilla lenssiä voinut vaan ajaa. Pidemmästä matkasta kyllä seurasi, ettei etäisyys ainakaan Charlottaan juuri kasvanut. En tiedä, mutta tässä olisi ehkä tuulimittarista ollut hyötyä, kun en oikein tiennyt mitä ja mistä ihan tarkkaan ottaen tuulee.

Tankkerin luona merkille tultiin hyvin styyralla, mutta jäi oikein harmittamaan sen pitkäksi ajaminen. Isot pääsi kuittaamaan sisäkurvista ohi ja heti piti vendata vapaisiin. Pantiin merkille Charlotan hyvä merkin kierto ja vendan jälkeen mentiin enää ihan täpärästi etupuolelta. Sen jälkeen saatiin kuitenkin kryssi toimimaan tosi hyvin ja päästiin Charlotasta vähän karkuun, mutta sitten keventyessä jotenkin hommasta ei tullut mitään. Tuntui, että Charlotta menee menojaan, vaikka kevyen tuulen pitäisi olla meidän juttu... Toisaalta Wasabin kanssa mentiin aika lailla samoissa. Kun lopulta tuuli sitten tyyntyi kokonaan, katseltiin Charlotan purjesulkeisia ja jossain vaiheessa kun heillä oli spinnu ylhäällä, saatiin jostain pikku vireestä kiinni päästiin vähän heidän edelle. Yritettiin keventää siirtämällä kaljat kusena laidan yli, mutta Charlotta jotenkin kellui pikkuhiljaa ohi ja sen ansiosta saivat sen alkavan vireen ennen meitä.

Noh, ehkä se on myönnettävä, että sijoituksemme oli jotakuinkin suorituksen mukainen. Välillä kulki ja välillä ei. Manöövereissä ei pahoja mokia, muttei mitään maailman parhaitakaan. Kolmas kisa tällä veneellä ja sinänsä ihan hyvillä mielin. Paljon on vielä opittavaa, mutta kyllä veneessä ainakin on perusasiat kunnossa. Katotaan sitten ensi kaudella miten homma saadaan rullaamaan.

Kiitos kisasta sekä järjestäjille, että kilpakumppaneille!

Arttu, S/Y Bice