Gullkronan sulkeutuminen oli tosiaan suuri menetys Saaristomeren purjehtijoille. Tosin huhun mukaan siellä voisi käydä päivisin ja kalapuotikin olisi auki. Tämä ei ole verma tieto, joten,,,!
On se varma tieto, siellä oltiin tänäkin kesänä, peikkoja oli ehostettu malilla kevään aikana, kalavalikoima oli parempi kuin missään muussa satamassa, lapsilossi on edelleen käytössä jne...
Päiväkäynneistä pieni maksu, olisko 1.50¤ aikuinen ja euron lapsi tms. Kakku oi hyvää, oltiin melkein koko päivä...
Erkka wrote:Ja Olli, miten niin Portside ei tiedä pizzasta mitään? Niissä ehkä kestää melkoisen pitkään, mutta ainakin mun makunystyröitä hieroi kivasti. Ehkä kokki oli vaihtunut.
Se että kestää pitkään johtuu pitkälti samasta asiasta... Jos kivi on riittävän kuuma, lähemmäs 500 asteinen, niin pizza paistuu alle 1,5 minuutissa. Näin se homma hoituu Napolissa, kun pizzat ovat ohuita. Muualla Italiassa menee yleensä vähän pitempään, mutta ei kuitenkaan läheskään niin kauan kuin Taalintehtaalla. Jos sitä pizzaa paistaa 10 minuuttia, niin saa silläkin rapean pohjan, mutta kaikki muukin kuivuu samalla.
Hienoa kuulla, että Gulkkiksessa on edelleen elämää! Ehkäpä parin vuoden päästä saadaan taas olla yli yönkin.
Vaikka tää Saaristomeri onkin maailman upeimpia paikkoja, löytyy täältäkin aivan uskomattomia tarinoita: Tapahtuu Väärämaan salmessa, tosin jo viime kesänä. Jo pari vuotta aiemmin on joku mökkiläinen miinoittanut salmen länsirannan feikeillä verkkomerkeillä, joten sinne ei enää pääse ankkuroimaan. Viime kesänä tauti oli sitten levinnyt myös eteläpuolelle, joka vielä partiolaisten satamakirja kakkosessa oli merkitty rantautumis- ja ankkuripaikakasi. Verkon merkkejä oli niin tiheässä, ettei FEneellä mahtunut väleistä pujottelemaan! Oli pakko siirtyä salmen pohjoisreunalle, jossa oltiin oltu ankkurissa monina vuosina aimminkin. Matkaa lähimpään laituriin oli vähintään 300 metriä. Keiteltiin spagetit ja avattiin hyvä punkku. Siinä parhaina nautinnon hetkinä kuuluu nariseva naisääni ulkoa. Läheisetä Rymättylän etelärannalta olevasta "mökistä" oli soutanut rouva "Ladylike" kyselemään, että aiotaanko jäädä tähän ihan koko yöksi? Hetken totaalisesti hämmentyneenä änkytin kysymyksen, että ollaanko hänen vesialueellaan. Ei kuulemma ole heidän vesialuetta, mutta ei voitu jäädä siihen ankkuriin, KOSKA HEILLE TULEE VIERAITA! Taisin siihen paikkaan kommentoida jotenkin ikävästi , kun pastakin alkoi jo jäähtyä, johon vastakommentiksi sain: "Kun tuo venekin on noin ruma". No, rouva souteli rantaan, ja alkoi hakata golfpalloja venekatoksensa peltikatolle. Mitään vieraita ei ainakaan kiikaroimalla saapunut koko iltana, mutta joka kerta, kun jostain syystä nousimme ruffista sitloodaan, huusivat sekä ko. "lady", että hänen miehensä upeassa falsetissa: "APINA!". Puolen yön paikkeilla alkoi olla mitta täysi ja Erjalla olikin täysi työ estää allekirjoittautunutta käydä näyttämässä apinaa rannassa!
Tälle vuodelle osuu hieman lievempi tapaus: Oltiin Jurmossa Hangon regatan jälkeen. Rantauduttiin tietoiseti lahden länsireunalle ajatuksella, että voidaan käynnistää pieni agregaattimme rantakivien välissä, jotta saataisiin kylmäkoneen akkuun taas viirtaa, kun tuulikin oli sopivasta suunnasta, ettei bensiinin käry haittaisi. Varmuudeksi tarjottiin vielä naapuriveneille mahdollisuus lada akkuja samalla. Bensaa kuitenkin oli vaan 3 litraa, joten kone ei kävisi montaa tuntia. Naapurit olivat järjestelyyn tyytyväisiä, joten nykäistiin kone käyntiin. Kävin kierroksella saaressa ja takaisin tullessa huomasin, että pari venettä meistä paaran puolelle rantautunut purkkari oli kytkenyt sähköjohdon meidän agregaattiin ja iroittanut jakorasiasta "BLONDIn" poikien kännykkälaturin. Ajattelin, että Erja oli antanut toimintaan luvan ja kävin ko. veneen kipparilta kysymässä, josko hänellä olisi bensiiniä, jolla saataisiin agregaatti käymään vielä hieman pitempään. Vastauksena:"Bensaa? Ei meillä mitään v-tun bensaa ole". ja kundi hävisi nopeasti ruffiin. Tiedustelin veneeseen tultuani vaimolta, että oliko antanut luvan agregaatin käyttöön ja siihen, että BLONDIn poikien laturit oli irroitettu.(terveiset BLONDIN pojille, ja tsemppiä syksyn kisoihin!) Näin ei ollut käynyt ja Erja lähtikin välittömästi kouluttamaan ko. veneen kipparia: "Mä luulin ett se on saaren oma agregaatti", oli vastaus, eikä kundi lähtenyt edes itse irroittamaan johtoa! O Tempora, O Mores! Haraldin on turha ihmetellä, ettei yhteissöllisyyteen perustuva yhteistyö toimi suomalaisissa satamissa!
Vielä hieman lisää Airiston alueen luonnonsatamista: Monelta matkaajalta jää käymättä Krampissa, joka on merkitty ankkuripaikan merkillä. Kookas ja korkea saari sijaitsee hieman Orhisaaresta luoteeseen. Saaren rantaan pääsee merikorttiin merkityn Leppäniemen L-kirjaimen kohdalta. Saari on korkea ja rinne rantautumispaikalla todella jyrkkä. Huipulle kannattaa kuitenkin kiivetä, sillä näkymä on upea! Alas voi tulla turvallisesti pohjoiskautta, mutta rannalla pitää varautua hieman kahlaamaan rantakivissä, jotta pääsee takaisin veneelle. Vesi on myös syvää, joten ankkuria ei kannata laskea kovin kauas. Yöllä häiritsevät ruotsinlaivojen mainingit, eli keula kannattaa ottaa irti rannasta. Etelä-Airistolle voi sitten aamulla ajella Krampinrauman kautta. Salmi on todella upea!
Tässä jotain kommentteja paikoista joissa Adios kävi. Adioksen aiemmista matkoista ei ole tietoa, mutta meille matka oli ensimmäinen oma lomapurjehdus saaristomerelle.
Vänö-
viehättävä paikka, kivoja käsitöitä myynnissä kahvilassa, privaatti vuokrasauna 1km päässä, roope-wc, roope-septi, sähkönä 2 pistoketta rannalla eli pitkä johto ja haaroituksia tarvitaan. Vesi rannalla olevasta hanasta oli pissan väristä. Ei tullut maistettua eikä tankattua. Laiturin päästä menee kaapeli joten siihen ei kannata ankkuroitua vaikka kaupantäti niin komentaisikin. Isompi vene nosti vinssillä pohjasta kaapelin pian sen jälkeen kun oltiin oma ankkuri viereen laskettu. Meillä kävi parempi tuuri. Jurmo-
ruuhkainen, myös aallonmurtaja täynnä, savukampelaa, 2 tilaussaunaa, roope-wc, sähkö laiturilla, hyvän oloista vettä kallion päältä käsipumpulla. Utö-
ruuhkainen, kohtuullinen ruokakauppa josta sai nostettua käteistä, saari viehättävä, hotellin ravintola yllättävän hyvä, sommarfest käymisen arvoinen kylätapahtuma, roope-wc Kökar-
hästö ei satamana hätkähdytä, ihan ok ravintola, liikuteltava septi "on" mutta se vuosi pumpusta lopputuloksena sottaiset sormet ja septissä litra vähemmän tavaraa, vesi-wc, sauna, sähkö laiturilla, diesel Seglinge-
mainio pieni vieraslaituri, "suosikkisatama 2008-2010", savusiikaa, mukava vanhempi pariskunta pitää yllä, tulevat usein laiturille vastaan ja opastavat, pyöriä saa lainaksi satamasta, kyläkauppa lähellä, mukavia maisemia pyöräilyyn/kävelyyn, sekä sataman lähellä myös uimiseen mukava järvi laitureineen, peltinen "puu"cee. sähkönä 4-pistokkeisia roikkia laiturilla Bärö-
mainio ravintola glada laxen, saariston paras? erihyvät ahvenet, tilaussauna, ulkovessa melko karu, sisällä ravintolan wc parempi. Lappo-
mukava paikka, kohtuullinen ruokakauppa josta sai nostettua käteistä, mainio käsityömyymälä, minigolf, pyörävuokraamo, saaristolaismuseo, missä esitellään vanhoja ahvenanmaalaisia venemalleja, yhteissauna (erikseen miehille ja naisille) kuuluu satamamaksuun. sähkö laiturilla, Rannalla oli hana josta tuli sötvatten, laiturilla oli letkut josta tankattiin vettä, kohtuullisen ravintolan wlan kuuluu juuri ja juuri veneelle asti. Näsby-
hyvä hampurilaisbaari/grilli, yhteissauna (erikseen miehille ja naisille) kuuluu satamamaksuun. Saunan suunnittelijalla lienee ollut hieno ajatus että miesten ja naisten saunat on samaa aidan seipäillä eristettyä tilaa. Vain pienet tirkistelyvälit jätetty. Huono puoli tuossa järjestelyssä on että "miesten" saunassa oli ~100 astetta lämmintä ja kiuas täysin kylmä. Vettä termostaatille kiukaan yläpuolella ja kiukaasta alkoi kuulua lämpenemisen ääniä. Sauna ja (vesi)vessat uusittu ilmeisesti ennen tätä kesää joten erittäin siistit tilat. sähkö ja vesi laiturilla. diesel, mutta se olisi vaatinut puhelua/käyntiä "isossa" ruokakaupassa 200m päässä mäen päällä. Aspö-
ihana saaristokylä, myynnissä monenlaista savukalaa (mainiot savuahvenet!), pieni kahvila, missä tuoreet munkit ja irtojäätelöä, hyvä luontopolku, roope-wc, tilaussauna (45min ja muistaakseni hintava) Borstö-
hiljaisempi paikka, ei juuri palveluja, mutta ihan viehättävä paikka, saarella merkattu kulttuuri-luonto-polku jonka laminoituja karttoja löytyy rannalta postilaatikosta, roope-wc, roope-septi Rosala-
huono ravintola! Pakastesiikaa, hampurilaisessa pihvinä 4kpl einespihvejä. vesi-wc, pieni kauppa, ok-tilaussauna. diesel ja pieni venetarvikeliike. Jussarö-
jännä paikka, hyvin merkattuja luontopolkuja (eri pituisia), vanha kaivos mihin liittyvää dokumenttia esitetään kahvilassa päivittäin 19:30 ja 21:00, isäntä oli paikalla vastailemassa kysymyksiin ainakin kun me katsoimme klo 19:30 esityksen., musta hiekkaranta, rantakalliot, sympaattinen rantakahvila, hyvä iso sauna, "suosikkisatama 2008-2010". Saaren kaakkoispuolella on suojaisen näköinen lahti, ainakin lounaiselle tuulelle suojainen. Sopii kuulemma ankkurointiin, mutta matkalla sinne on kuulemma pari kiveä. Kävi mielessä muutamaan kertaan tuo paikka kun keikkui sivuaallokossa 2 puolikasta yötä. Lounaistuulen nostama aallokko taittui ikävästi saaren kärjestä sivuaallokoksi laituriin vaikka paikka muuten olikin melko suojainen. Stora Svartö-
hgiläisille suunnattu virkistysalue, mukavat rantakalliot + ilta-aurinko, laituriin kiinnittyessä varottava kalliota, paikoittain matalaa.
, kun pastakin alkoi jo jäähtyä, johon vastakommentiksi sain: "Kun tuo venekin on noin ruma". No, rouva souteli rantaan, ja alkoi hakata golfpalloja venekatoksensa peltikatolle. Mitään vieraita ei ainakaan kiikaroimalla saapunut koko iltana, mutta joka kerta, kun jostain syystä nousimme ruffista sitloodaan, huusivat sekä ko. "lady", että hänen miehensä upeassa falsetissa: "APINA!". Puolen yön paikkeilla alkoi olla mitta täysi ja Erjalla olikin täysi työ estää allekirjoittautunutta käydä näyttämässä apinaa rannassa!