beibistaakien kiinnitys

[salasana kateissa]

hei! tuleeko beibistaakit keulasta katsottuna kiinni etummaiseen vai takimmaiseen kiinnikkeeseen? onko väliä? suurimmassa osassa veneitä on taaimmassa,mutta näin monessa myös edessä ja nostaja sanoi et yleensä edessä. mikä merkitys jos väärin?

[Panu]

hei! tuleeko beibistaakit keulasta katsottuna kiinni etummaiseen vai takimmaiseen kiinnikkeeseen? onko väliä? suurimmassa osassa veneitä on taaimmassa,mutta näin monessa myös edessä ja nostaja sanoi et yleensä edessä. mikä merkitys jos väärin?

Tervehdys

Babystaagi (jos sitä nyt tarkoitat) on noin maston puolesta välistä alas keulakannelle kiinni tuleva staagi, jolla yleensä mastonhuippurikisessä veneessä estetään mastoprofiilin "pumppaaminen" kovassa kelissä. samalla sitä voidaan käyttää myös maston taivuttamiseen (prebend).

Jotenkin minulle tuli mieleeni, että tarkoitat alavanttia, joka tulee kannella ylävantin etupuolelle. Ylävanttin tulee kulkea yläkiinnityskohdastaan saalingin yli kanteen siten, että se saalingin suunnassa (osatakilassa yleensä osoittavat hieman taaksepäin n 10 - 20 astetta) katsottuna vantti näyttäisi kulkevan suoraan alas. Eli vantin jännitys ei saa painaa saalinkia eteen eikä taakse päin. Jos vantti ei kulje suoraan, saattaa vantin jännitys taittaa kovassa kelissä saalingin eteenpäin (yleensä) ja sen seurauksena on maston kaatuminen . Samalla tulee varmistua, että ylävantin ja saalingin välinen kulma on sama saalingin ylä ja ala puolella. Jos kulmissa on eroa syntyy taas voima joka pyrkii taivuttamaan saalinkia ylös tai alas. Ja jälleen seuraukset voivat olla varsin ikävät (ensin taittuu saalinki ja sitten masto).

Eli babystagi on kuin etustaagi, mutta lyhyempi ja sen yläkiinnitys on noin maston puolessa välissä ja kannelle se tulee maston ja etustaagin väliin jotakuin keskelle.

Vantit osatakilaisessa veneessä, missä saalingit osoittavat hieman taaksepäin, tulee ylävantti AINA taaemmaksi ja alavanti etummaiseksi, johtuen em. selitetystä mekaniikasta.

[Jari]

seldenin ohjeessa alavantit tulivat taaempaan kiinnityspisteeseen.

[Panu]

seldenin ohjeessa alavantit tulivat taaempaan kiinnityspisteeseen.

Tervehdys

Tuntuu todella oudolta. Kaikkihan tosin riippuu kokonaisuudesta. Voihan olla, että ohjeet ovat mastolle, jonka saalingit tulevat suoraan sivuille . Tällöin ylävantti tulee suoraan saalingin suuntaan vain ja ainoastaan, jos se on kannella etummaisena (riippuen rustien sijoituksesta kannella) . Tämän takia totesin, että yleensä saalingit ovat 10 - 20 asteta viistosti taaksepäin. Täytyy myös huomata, että jos saalingit ovat suoraan sivuille (kuulostaa ns kilpa / sportti mastolta), tulee veneessä olla bardunat, muuten ei etustaagia saada kireälle ja saada estettyä mastoprofiilia "pumppaamasta":idea: .

Saalinkien ollessa taaksepäin, käytetään ylävantin jännitystä kiristämään etustaagia ja samalla ylävantti painaa / taivuttaa saalingin avulla mastoa taaksepäin kaarevaksi (prebend). Alavanttien tehtäväksi jää sitoa maston keskialue kiinni (myös veneen pituussuuntaan) ja estää profiilin "pumppaaminen" kovassa kelissä. samalla alavanteilla hoidetaan, että profiili on sivusuunnassa suora eikä masto ole käyrä tai s mutkalla .

[Guest]

hei ja kiitos vastauksista.kyseessä alavantit, veneen nostaja puhui babystageista, joten mietin mikä lie oikea nimi itse olin merkannut että sijaitsi edellisvuonna etupuolella ja useassa veneessä näin olikin. eräässä fe74ssa näytti taas olevan päinvastoin.eikös kaikki fe83 ole samanlaisia siis mihin vantit kiinnittyy?seldenin masto itsellänikin on ja ohjeet löytynee.
voin tarkistaa.onko enempi masto kuin venekohtainen?

[Guest]

äh nyt sekoon itsekin siis alavantit oli merkattu taakse kuten Jari kirjoitti.

[Jari]

itsekin hämmästelin vanttien paikkoja entisenä h-veneilijänä. tuttu isomman veneen omistaja kertoi, että hänenkin seldenin takilassa alavantit tulevat taaempaan kiinnityspisteeseen.

onneksi veneen paperien joukossa oli alkuperäinen takilanhoito-ohje, jossa opastettiin vanttien kiinnitys (ylävantit etummaiseen ja alavantit takimmaiseen pisteeseen).

itse järkeilin asian niin, että selden nyt vain haluaa, että alavantit tulevat normaalia suuremmassa kulmassa (liekö muiden profiilit sitten jäykempiä).

[Guest]

Itse järkeilin tuon niin että etuharukseen haluaa kaiken mahdollisen
jännityksen, jolloin pitää ylävantit laittaa taakse jotta ne mahdollisimman
paljon muistuttaa baruunoita.

Harald, Tallinnan internetkahvilassa.

[Panu]

Itse järkeilin tuon niin että etuharukseen haluaa kaiken mahdollisen
jännityksen, jolloin pitää ylävantit laittaa taakse jotta ne mahdollisimman
paljon muistuttaa baruunoita.

Harald, Tallinnan internetkahvilassa.

Tervehdys

Olen aivan samaa mieltä Haraldin kanssa. Perustelu on juuri tuo etustaagin kiristäminen suuremmassa kulmassa tulevalla ylävantilla. Kuten tuossa aikaisemmin totesin on kaikista tärkein vantin suoruus yli saalingin. Jos vantti tekee sivuttaisen mutkan, on saalinki vaarassa. Näin se vain lujuusopillisesti toimii . Tiedän, että jotkut purjehtijat asettavat vantit toisin. Matkaveneiden mastot yleensä kestävät tämän, koska ne ovat selkeästi turvakertoimin ylimitoitettuja kestämään myös väärinkayttöä .

[Guest]

Täytyy katsella kulmia. Mietin Panu vaan noita uhkakuvia mitä maalailit, jos väärinpäin. Ollut kyllä aina.Uskoako Seldeniin vai teihin Harald lienee purjehtimassa Tallinnassa vai?

[Panu]

Täytyy katsella kulmia. Mietin Panu vaan noita uhkakuvia mitä maalailit, jos väärinpäin. Ollut kyllä aina.Uskoako Seldeniin vai teihin Harald lienee purjehtimassa Tallinnassa vai?

Tervehdys

Meillä Fe:ssä saalingit ovat kiinni mastossa olevassa istukassa kahdella sokkatapilla. Tämä tekee saalingin kiinnityksestä jäykän sekä pysty- että pituussuuntaan. Jäykkä kiinnitys altistaa rakenteet taivutuksen alaisena suurille jännityksille. Kerronpa esimerkin meidän veneestä. Vene muutti meidän perheeseen (siis perheenjäsen melkein) kesäksi -87. Seuravana vuonna kevätkunnostuksen yhteydessä huomasin, että toisesta saalingista oli taaempi sokkatapin reikä repeämässä rikki . Irrotin saalingin ja vein sen hitsttavaksi. Samalla huomasin saalingissa varoitustarran, joka esitti, että ylävantin ja salingin välinen kulma pitää olla sama sekä saalingin ylä että ala puolella . Samasta syystä on Seldenin saalingin päässä on lukitusruuvi, jolla lukitaan ylävantti saalingin päähän kiinni ja siten estetään saalinkia luistamista vanttia pitkin ylös tai alas .

Korjauksen jälkeen saalinki onkin kestänyt ja pysynyt ehjänä jo noin 15 vuotta! Ainoa selitys moiselle vaurion synnylle on, edellisen omistajan toimesta tehty väärä rikaus ja rikin huima kuormittaminen .

Kun saalinki kerran on jäykästi kiinni mastossa ja eikä vantin siirtäminen kannentasolla muuta vantin saalingin yläpuoleisen osa asemaa, on valittava ylävantille se rusti kannelta, johon kiinnitettynä rusti, saalingin pää ja ylävantin kiinnitys mastossa ovat samalla suoralla linjalla .

Noin kuriositeettina mainittakoon, että ennen Fe:tä meillä oli Arteknon valmistama H-vene (vm -72), jossa saalinkien kiinnitys mastoon oli tehty yhdellä sokalla. Tämä rakenne mahdollisti saalinkien kulman muuttumisen (veneen pituussuuntaan), jolloin vanttien paikkaa pystyi vaihtamamaan kannella ilman riskiä rikin vaurioitumisesta. Tällöin saalingin kulma muuttui vantin aseman mukaan. Tätä ominaisuutta kilpapurjehtijat käyttivät hyväkseen. Vaihtamalla vanttien paikkaa kannella saatiin riki jäykäksi sivusuuntaan ja etustaagiin saatiin kevyeen keliin sopivasti notkoa, jotta fokan muoto olisi riittävän pussikas.

Eli kokonaisuus ratkaisee, mutta perussääntö on, että ylävantti tulee alavantin takapuolelle.

[Jari]

Eli kokonaisuus ratkaisee, mutta perussääntö on, että ylävantti tulee alavantin takapuolelle.

Korostan edelleen, että aikaisemmin omistamani -84 FE83:n mukana tulleen alkuperäisen Seldenin takilan hoito-ohjeen mukaan ko veneessä alavantti tuli taaempiin kiinnityskohtiin

onhan mahdollista, että etummaiset kiinnityskohdat ovat keskimääräistä taaempana. alavanttien kiinnityksen ohjeistus viittaisi maston valmistajan tahtotilaan estää ennenkaikkea maston pituussuunnassa tapahtuvaa pumppaamista. niin tai näin, itse olen pitänyt tapana noudattaa tuotteen valmistajan ohjeita

[Guest]

eikös ne etummaiset ole pikkasen ulompana, samassa linjassa eivät suoraan ole. kun tulee fe vastaan teen galluppia

[Erkka]

Awassa alavantti edessä, muuten menisi ristiin. Tai ainakin näyttää siltä.

[Panu]

Tervehdys

Tein pieniä takistuksia Webissä ja soitin Jotico Marinelle Klaus Koskimiehelle (Seldenin edustaja Suomessa) ja tulos on seuraava:

Ylävantti on 99% tapauksista taaempana, kuin alavantti. Perustelut ovat seuraavat:
- Maston takanojan (eng. rake) takia ylävantti jää luonnostaan taaemmaksi.
- Tällöin ylävantilla saadaan jännitettyä mastoprofiiliin helpommin esitaivutus ja samalla keulastaagi saadaan kireälle.
- Ylävantti on tällöin saalingin suunnasta katsottuna suora, eli ei sivuttaisia voimakomponetteja vääntämässä saalinkia.
- Veneen rustiraudat kannen alla tulee olla sunnattu vantin suuntaiseksi. Ainakin Fe83:n tapauksessa rustirauta on siten, että ylävantti tulee taaemmaksi.
- Alavantin tehtäväksi jää vain mastoprofiilin keskihohdan (saalinkien kiinnityskohta) sivusuuntainen jäykistäminen ja profiilin pitkittäissuuntaisen "pumppaamisen" estäminen. Koskimiehen mukaan pumppaaminen rikkoo myös saalinkien kiinnityksessä kaytettäviä sokkareikiä.

Suurimmaksi ongelmaksi Koskimies totesi liian löysät vantit. Hän sanoi, että monta venettä on rikottu löysillä vanteilla. Harvassa ovat kuulema ne tapaukset, jossa kireällä olevat vantit ovat veneettä vahingottaneet. Tässä on kyllä järjenkäyttö sallittu (kirjoittajan huomautus). Ohjeeksi mainittakoon, että Selden suosittaa vantteihin kiristykseksi 20% murtolujuudesta .