Page 2 of 6

Posted: Tue Nov 08, 2016 14:59 pm
by harald
Venekuljetuksessa kävi köpelösti;

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... lA.twitter

Posted: Tue Nov 08, 2016 15:23 pm
by KaleviHarkonen
Tuo näky yleistyy Espoossa kun veneiden talvitelakointi siirretään Ämmässuolle.

Posted: Tue Nov 08, 2016 16:20 pm
by harald
Ja koivusaaresta kuskataan veneitä inkooseen.

Posted: Mon Feb 27, 2017 14:13 pm
by harald
Kohtuu edullisesti sadevatteita briteistä

http://www.marinesuperstore.com/search?searchtext=br2

Tuli hankittua BR2 housuja.

Posted: Tue Feb 28, 2017 20:56 pm
by Olli
Tästä hauska video kevättä odotellessa: http://www.hamnen.se/artiklar/reportage ... grund.html

Heivaa plotteri, ja osta Helmsman 23!

Posted: Wed Mar 01, 2017 09:39 am
by Joakim
Miten FE83 selviäsi tuosta? Aika kovalla vauhdilla sentään ajoivat karille. Eivät osuneet kuitenkaan erityisen pahasti, sillä vene ei pysähtynyt kerralla vaan ehkä veneenmitan matkalla kahdella osumalla ja lopulta kiipeämällä karin päälle.

Mahtaisikohan venekorjaamokin olla sitä mieltä, että mitään korjaustarvetta ei ollut?

Posted: Wed Mar 01, 2017 19:11 pm
by Olli
FE kestää kolistelua aika hyvin, mutta enemmän vaurioita kyllä syntyisi kuin tuossa. Löytyy sisäkonetta ja massaa muutenkin enemmän. Pienet veneet kestää enemmän, ja yleisesti ottaen 80-luvun kölit kestää paremmin kuin uudemmat. Kaikki uudet ei tahdo kestää edes talvisäilytystä kölin varassa.

Posted: Thu Mar 02, 2017 09:47 am
by Joakim
Pieni koko ja kevyt paino, erityisesti kaiken muun paitsi kölin, helpottavat tietysti paljon veneen rakentamista tuollaisen kestäväksi.

En kyllä usko, että 80-luvun veneet kestävät paremmin kuin uudemmat, jos tuon kokovaikutuksen suodattaa pois. Toinen merkittävä muutos on venekannan muuttuminen pääosin pohjoismaisesta tuotannosta keskieurooppalaiseen.

Ko. videon allakin näkyy olevan seurakaverin kommentti. Ajoi 80-luvun 38-jalkaisen ruotsalaisveneensä 4 solmun vauhdilla aika pahaan kuntoon.

Posted: Thu Mar 02, 2017 17:11 pm
by Olli
Joakim wrote:En kyllä usko, että 80-luvun veneet kestävät paremmin kuin uudemmat, jos tuon kokovaikutuksen suodattaa pois. Toinen merkittävä muutos on venekannan muuttuminen pääosin pohjoismaisesta tuotannosta keskieurooppalaiseen.
Eivät nuo 80-luvun kölit tietenkään automaattisesti vahvempia ole, mutta esim. FE:n köli on kiinni 1,75 metrin matkalta, ja veneessä on pilssi, joskin pieni. Kyllä se on helpompi rakentaa vahvaksi kuin nykyiset syvät ja lyhyet kölit. Niissä tarvittaisiin kunnollinen sisäpuolinen kehikko jakamaan kuormia, mutta sellaista ei ainakaan kaikissa ranskalaisissa ole.

Posted: Fri Mar 03, 2017 10:58 am
by Joakim
Olli wrote: FE:n köli on kiinni 1,75 metrin matkalta, ja veneessä on pilssi, joskin pieni.
Tuo on kyllä pitkä kölin yläreuna noin pieneen ja matalasyväyksiseen veneeseen. Monessa 80-luvun 33-37 jalkaisessa on paljon lyhyempi, vaikka painoa on 2-3 kertaisesti ja syväystä selvästi enemmän. 1-1,3 m pituisia kölin yläreunoja löytyy tuosta kokoluokasta 80-luvulta eli ei eroa vaikkapa minun veneen 1,2 metriin. Vaikka monissa nykyisissä veneissä kölievä on selvästi alle tuon 1,2 m, köli yleensä pitenee juuri ennen runkoa suunnilleen tuollaiseksi "lapioksi". Esimerkiksi 31.7:ssa kölievä on ehkä 80 cm, mutta runkoa vasten on jo 1,2 m.

Pitkästä kölin yläreunasta ja matalasta syväyksestä seuraa yleensä myös varsin viisto kölin etureuna, mikä saa veneen kiipeämään karin päälle helpommin kuin pompsahtamaan takaisin.

Posted: Fri Mar 03, 2017 13:13 pm
by Olli
Joakim wrote:Esimerkiksi 31.7:ssa kölievä on ehkä 80 cm, mutta runkoa vasten on jo 1,2 m.
Desimaalifirsteissä ei ole mitään pilssiä, vaan tuo köli on suoraan kiinni silitysrautapohjassa. Pienikin pilssi tekee rakenteesta tukevamman kuin suora pohja.

Ainakaan 31.7:ssa ei ole kovin hyvää sisäpuolista tuentaa. Pohja antaa helposti periksi kölin takaa, jos venettä seisottaa talvella kölin varassa. Toisaalta myöskään pohja ei kestä laittaa painoa takatassuille. Eräs seurakaveri totesikin, että se on ihan hyvä vene vedessä, mutta ranskalaiset eivät ole ajatelleet, että joku säilyttäisi venettä talvet maissa.

Yksi 40.7 menetti jokunen vuosi sitten kölin atlantilla. Siinä taisi olla kyllä vähän hölmöilyä mukana, kun taisivat lähteä karilleajon jäljiltä ylitykselle tarkastamatta kunnolla.

Posted: Fri Mar 03, 2017 17:13 pm
by Joakim
Olli wrote: Desimaalifirsteissä ei ole mitään pilssiä, vaan tuo köli on suoraan kiinni silitysrautapohjassa. Pienikin pilssi tekee rakenteesta tukevamman kuin suora pohja.
Ei tuo pilssi sinänsä tee pohjasta tukevampaa. Se on vain yksi vaihtoehtoinen toteutustapa ja kaikissa tietysti pitää mitoittaa laminaattivahvuudet ja palkisto toteutustavan mukaisesti.

Seurakaverin 80-luvun Firstistä lähti köli irti, kun haaksirikkoitui kovassa aallokossa kalliolle.

Teekkaripurjehtijoiden SW 29:iin tuli 90-luvulla varsin mittavat vauriot ja vuoto karilleajosta kohtuuvauhdilla (5-6 solmua arvaisin, en olllut mukana). Se lienee rakenteeltaan melko samantyyppinen kuin FE83.

Pilssitön Dominant tuomittiin aikanaa heikoksi, mutta osoittautuikin poikkeuksellisen kestäväksi: http://www.schildt.nu/dominant95/keel_i ... a11_81.htm

Posted: Tue Mar 07, 2017 14:19 pm
by Joakim
Tässä video J/35:n karilleajosta. Tuohan on 80-luvun alkupuolelta ja köli n. 2 m pitkä yläreunasta. Videon n. 8 m kohdalla näkyy vauriot veden alta kuvattuna. Tuossa ei tehty lasikuitukorjauksia, vaikka mielestäni näyttää aika pahalta. Vauhti näytti varsin hiljaiselta (4 solmua?), mutta törmäys terävältä.

http://forums.sailinganarchy.com/index. ... try5280632

Posted: Fri Mar 17, 2017 00:09 am
by ryde
Joakim wrote:Miten FE83 selviäsi tuosta? Aika kovalla vauhdilla sentään ajoivat karille. Eivät osuneet kuitenkaan erityisen pahasti, sillä vene ei pysähtynyt kerralla vaan ehkä veneenmitan matkalla kahdella osumalla ja lopulta kiipeämällä karin päälle.

Mahtaisikohan venekorjaamokin olla sitä mieltä, että mitään korjaustarvetta ei ollut?

Itse ajoin oman Feneeni kiville n. 5solmun vauhtia.
Keskellä kesälomaa tietty.
Koneella ns. Full stop ja pari pomppua.
Tutkin vauriot sisäpuolelta, enkä nähnyt mitään
Vaurioita pilssissä enkä kölitukien kohdalla, joten tyytyväisenä jatkoin lomaa ja purjehduskautta myöhäiseen syksyyn asti.
Kun nostin veneen syksyllä pukeille, niin heti näkyi sekä kölin etu, että takareunassa halkeamia. Samoin sisällä kaikki kölituet oli korkannut irti.

Onneksi vakuutus, koska Leeveneen lasku oli yhtä erinomainen kuin oli korjaus jälkikin.
Korjaukseen kuului kölin irrotus, monen monta tuntia lasikuitutöitä jne..

Jos siis kivillä käy, niin suosittelen aina veneen nostoa ja kunnollista tutkimista. Näin myös vakuutusyhtiöt suosittelevat...

Posted: Wed Mar 29, 2017 21:42 pm
by harald
Jos tabletti ei lähde enää käyntiin keväällä, niin tästä tullee korvaava laite.

https://www.e-ville.com/fi/3151-tableti ... ablet.html

Kumimainen pinta, 59¤. Edellyttäen että laitteessa on GPS siis.