Tervehdys
Eilen veneessä mukana Harri pinnassa, Kari keulassa ja minä itse Reiska köysissä. Näin tällä kertaa.
Kari oli kiinni Helsingi ruuhkissa, joten jouduimme hakemaan hänet gedan rannasta. Sitten radalla kiireellä ja rätit ylös. Sain 5 min paukun ja ihmettelin kun muut puhuivat hetken kuluttua kuullensa 4 min paukun. No Petrin Trekkailut selittävät asian. Ei onneksi päässyt häiritsemään meitä.
Lähtölinjan poijunpuoleisessa päässä oli kivasti veneitä "kytiksellä", kuten Olga ikään. Päätimme tehdä jäynään ja vetää poijulta ylös hieman korkeutta hakien, että saisimme vanhan spinnumme vetämään sivutuuleen. Lähtöpaukun jälkeen saimme alimpana veneenä aika sumpun aikaan, kun yläpuolella olleet veneet eivät ymmärtäneet hellittää ja päästää alta vauhdilla tulevaa ohi. Pari H:ta taisi kilkata ja niistä toinen (se ylempi) käänsi vielä täysin eteen. Olin aivan varma, että nyt kolahtaa. Harri vispasi peräsintä jarruna, kuin lautturi ja H meni edestä. Hesarin verran taisi jäädä heidän kyljen ja meidän keulan väliin tilaa, onneksi näin. Kiva ei ole kilkata ei edes oikeutettuna veneenä. Pyysin kohteliaasti 360 astetta, kiitos.
Spinnu vedossa kohti vihreää. Vanha vaakaleikkaukseltaan pyöreä spinnu ei ole tiukkaan sivutuuleen tehokkain, vaan sekä Charlotta että Lisbeth veti kaulaa. Harald ja Olli veti spinnut alas ennen merkkiä ja seurasimme perässä. Jos heillä ei vedä niin meidän vanha uskollinen ei missään tapauksessa.
Moni veti vihreän jälkeen vendan styyralle puhtaisiin. Harrikin kyseli, että pitäisikö meidänkin. Totesin että katsotaan, mutta en halua kamalan pitkälle miessaareen suojiin vaan uskoin vasemman laidan vetävän. Kivasti edellä ajajat vetivät vendat edestämme jättäen haluamani uran täysin vapaaksi. Yhdellä vendalla melkein poijulle ja sen ympäri ja spinnua virkaamaan. Keulagasti ei ollet koskaan nostanut ankkuriboksista tuulen puolelta, joten ei ymmärtänyt auttaa purjetta genoan taakse. Tuloksena sotku / rintsikat, jota kovassa suvutuulessa yritettiin sitten kotvan "riisua". Veneitä meni ohi molemmilta puolin. Ådholmin vihreällä Sans Rival veti pakolliset kuviot kun peräsimestä loppui pito. No samalla unohtivat kiertää merkin oikealta puolen.
Tiukkaa sivutulta ja puuskaa aina punaiselle, jonka jälkeen päästiin lenssille ja jiipin kautta Käärmeluodon poijulle genoa ylös ja spinnu alas ja jonossa ränniä pitkin eteenpäin tiukassa vastaisessa. Edellä menevät veti taas sellaista alabanaania yrittäen välttää Käärmessaaren pläkän.
Punaiselta poijulta spinnu vetoon ja jiipilla merkille ja taas genoa ylös ja cruisailua kohti maalia tarkasti ja jatkuvasti purjeita trimmaten tuulen suunnan vaihdellessa. Tarkkuus palkittiin, kun ajettiin melkein SM kiinni.
Että silleen. Pakollinen sadekin saatiin juuri ennen maalia, jotta olisi kivempi pakata märkiä purjeita
