Page 1 of 1

Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Thu Jan 07, 2021 17:20 pm
by korf
Cage wrote:
Mon May 11, 2020 15:11 pm
No ei sitä todellakaan ankkariboksiin kannata viedä. Joku oli asentanut aurinkokennotuulettimen kannelle ja vielä backuppina normin sähkökäyttöisen tuulettimen.

Kiinteän tavaran säiliö otetaan kantoon (kansi päälle) ja jaa-a, sit en tarkkaan tiedä minne se viedään. Istuttaa siihen yrttitarhan ja tomaatit kasvamaan istumalaatikkoon? :lol:
Meinasin vastata edelliseen ketjuun, mutta ehkäpä tämä ansaitsee omansa, ei suoranaisesti liity WC:n huuhteluveteen (etenkin kun tällaisessa ratkaisussa sitä ei olisi lainkaan)

WC-puolen päivitys vaikuttaisi myös ajankohtaiselta, ja aikani nettiä selattuani tuollainen erotteleva kompostoiva on alkanut vaikuttaa ainakin kokeilemisen arvoiselta, kokonaiskustannukset tuntuisivat jäävän maltillisiksi (130-140e siinä missä 40l septitankki vessan takaseinälle letkuineen ja läpivienteineen nykyisen pöntön kaveriksi kustantaisi n. 270e - seinälle sopiva 60l 222e vs 114e), ja jos systeemi toimii odotetusti niin saisi helpommin siivottavan vessanurkkauksen, isomman istuimen, jossa ei käytännössä ole kuluvia osia (pl. kuivike jos päätyy sellaista ostamaan, esim. K-Raudasta Biolanin versio on n. 0,04e/käyntikerta). Puoleen hintaan saisi siis järjestelmän, jonka tyhjennysväli on moninkertainen 40l septitankkiin nähden, eikä tyhjennyksen takia tarvitsisi hakeutua erikseen septintyhjennyspisteeseen.

Jonkin verran keskustelua aiheesta löytyy eri foorumeilta, lähinnä rapakon takaa, mutta yleisesti kaikki tällaiseen investoineet tuntuvat kehuvan omaansa, ja kriittiset näkemykset tuntuivat olevan lähinnä sellaisilta, joilla ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa tällaisen käyttäjään saati systeemiin.
Suomessakin joku on 2015 rakentanut tällaisen veneeseen, mutta viesti on blogin kolmas ja toistaiseksi viimeinen joten kokemukset jäävät mysteeriksi.
Karavaanari-, minikoti- ja muussa vastaavantyyppisessä vedettömässä asumisessa tällaisia (pitkälti myöhemmin mainittuja ns. merkkilaitteita, osin toki myös itsetehtyjä) on etenkin rapakon takana jossa käyttäjät ovat niihin ilmeisen tyytyväisiä.
Yleisesti omat kokemukset huusseista ovat pääosin hyviä, etenkin ns. "oikein" tehdyistä joissa ylimääräinen suotoneste valuu pois säiliöstä.

Kenties suurimpana haasteena olisi tuuletus: Septitankin tuuletusletkuun nähden olisi suotavaa saada huomattavasti isompi putki (50-75mm), ja käytännössä sille ei oikein ole hyvää paikkaa: Kannella olisi toki paras vesitiiviyden ja tuulettuvuuden kannalta, mutta alkaa tulla ahdasta sovittaa ruffikatolle kolmatta sientä (normaalia 20cm versiota pienempiä ei oikein tunnu olevan tai ainakaan en sellaisia ole löytänyt). Siellä melkein ainoa mieleen tuleva paikka olisi siirtää nykyistä keulahytin tuuletinta sivuun ja laittaa rinnalle toinen (sinänsä työmäärä olisi kohtuullinen kun mastonjalan korjauksen myötä tuolla alueella joutuu laminoimaan joka tapauksessa).
Kakkosvaihtoehtona olisi ruffin kylki, mahdollisimman ylhäällä, jossa joutunee käyttämään jotain tämän tyyppistä roiskesuojaa suuaukko perään päin, sillä todennäköisimmin vesi tullee tuohon ylhäältä, alhaalta tai edestä, ei ainakaan takaviistosta. Kompostin kastumisen estämiseksi voisi toki tehdä putken alapäähän haaran, josta vesi jatkaisi matkaa pilssiin (tosin eipä veden päätyminen kannelta pilssiin ole milloinkaan hyvä, vaikka vessan puolesta olisikin parempi näin). Jos haluaa ilman kulkevan vähänkään painovoimaisesti, ei tuohon voi kovin kummoista joutsenkaulaa laittaa sikäli kun sellaiselle olisi tilaakaan. Kovalla kelillä läpiviennin voi toki tulpata tilapäisesti jos veden päätyminen sisään alkaa näyttää turhan todennäköiseltä.

Ideana on karkeasti se, että kiintoaines ja paperit karikkeen/turpeen/tms seassa alkavat kuivua/kompostoitua ja samalla säiliön sisältö tiivistyy. Virtsan ammoniakin puute reaktiosta ilmeisesti ehkäisee huomattavassa määrin jätteen hajua sen lisäksi että luonnollisesti säiliö täyttyy hitaammin kun sinne ei mene minkäänlaisia nesteitä. Virtsasäiliötä saa tyhjennellä tiuhempaan, sillä sitä kertyy ilmeisesti 1-1½l/henkilö/vrk. Pienet virtsamäärät kiintoainessäiliössä eivät ole ongelma, ja ne voi hoitaa hiukan reilummalla kuivikkeenkäytöllä. Ylipäänsä jos minkäänlaisesta huussista haluaa hajuttoman, pitää sen olla kuiva - joko riittävällä tuuletuksella, kuivikkeen määrällä tai johtamalla pohjalta suotonesteet muualle.

Kaupallisia venekäyttöön suunnattuja on ilmeisesti neljä; Nature's Head, C-Head , mainittu Air Head (kaikilla hintaa yli $1000 + verot, toimitus yms) ja Simple Loo (n. 450e); minkä lisäksi Separett Villa 9000 (ovh 600e, Torissa yksi 135e) vaikutti myös sellaiselta, jonka voisi ainakin teoriassa mahduttaa veneeseen - tosin toisin kuin kolmessa edellisessä virtsalle on vain letku, joten aparaatin lisäksi sen alapuolelle pitäisi myös mahduttaa säiliö. Air Headin 15l kiintoainesäiliön luvataan kestävän kahden hengen jokapäiväistä käyttöä noin kuukauden - 9l (tai mitä gallonoita tossa nyt onkaan kaksi) säiliö kestänee n. 6 henkilövuorokautta. Muutkin lähteet tukevat näitä lukuja, joten oletettavasti näillä ei mene pahasti metsään.
Kaikissa on pieni sähkötuuletin (1,5W) varmistamassa että ilma liikkuu oikeaan suuntaan kun 1-1½m tuuletusputkeen ei taida kummoista vetoa syntyä

Kiintojätteen jatkojalostukseen on kolme tapaa:
  • jenkkipuolella yleisehkö "tyhjennä jätesäkkiin ja laita roskiin, rinnastuu vaippoihin", joka saattaa täällä olla luvaton/laiton (ainakin Huussi-seuran materiaaleissa, jotka tosin käsittelevät lähinnä tavallisia huusseja, se kielletään suoraan. Näissä tosin puhutaan järjestään tavallisista ei-erottelevista huusseista, mutta paha sanoa tarkemmin tietämättä vaikuttaako erottelevuus asiaan.)
  • merityhjennys: avomerellä siis suoraan mereen, samoin rajoittein kuin muussakin septin merityhjennyksessä
  • jatkokompostointi: Suomen oloissa vuoden päästä avokompostissa olisi kukkamultaa, lähteestä riippuen 2-3v päästä perunamaalle kelvollista tavaraa.
  • maahan hautaaminen: Maanomistajan luvalla kuoppa, johon säiliö tyhjennetään ja peitetään väh. 30cm maakerroksella
Separettin systeemi pohjautuu kolmen säiliön kiertoon - kun yksi säiliö täyttyy, tilalle vaihdetaan tyhjä ja täysi säiliö saa kypsyä kannen alla vuoden minkä jälkeen sen voi jatkosijoittaa avokompostiin (tai jatkaa toisen vuoden / kunnes säiliötä tarvitaan, jonka jälkeen käsissä on kukkamultaa).

Mainittakoon, että "kompostoi vuosi" tulee ilmeisesti siitä, että näin varmistetaan riittävä aika kompostoitumiseen - kesällä lyhyempikin riittäisi, mutta yllättäen pakkasessa reaktio saattaa tyssätä, joten suosittelemalla ympärivuotista kompostointia varmistetaan riittävän pitkä aika riittävän lämpimässä.
Jos mitään kompostointimahdollisuutta ei esim. kerrostaloasujalla ole, niin kypsän raakakompostin voinee viedä paikalliselle maankaatopaikalle tms., kaiketi biojätekin lienee kelvollinen vaihtoehto - olennaista on kypsyttää kompostia riittävän kauan että bakteerit ja virukset kuolevat. Periaatteessahan laatikko varmaan säilyy talven veneen alla, ja kesän pukin vieressä ellei säilytyspaikalla ole liian tiukkoja sääntöjä.
Laatikossa kompostoitumista tosin taitaisi edesauttaa, jos kanteen liittäisi tuuletustorven (sen verran että putken pään saa tukkoon jottei kompostiin päädy vettä, mutta kärpäsverkotetut sivuaukot antavat kompostin mikrobeille ilmaa).

Nestejätteelle on myös muutama vaihtoehto:
  • Jos vessa tms on saatavilla, suoraan sinne ja viemärien kautta paikalliseen jätevedenkäsittelylaitokseen
  • Ainakin periaatteessa kai septityhjennyspisteeseen (tämän käytännöllisyys on sitten ihan oma juttunsa - mikäänhän ei tosin estä käyttämästä pientä septitankkia vain tähän, jolloin imutyhjennyskin käy sutjakasti)
  • Lannoitteeksi (kukkapenkkiin suositellaan Suomessa 1kk säilytystä vähien bakteerien kuoleman varmistamiseksi, jossain oli jopa 12kk)
  • (avo)kompostin tehosteeksi
  • laidan yli mereen (samoin rajoittein kuin merityhjennys yleensäkin)
  • Sopivassa paikassa riittävän pienissä erissä suoraan maastoon - ilmeisesti tässä on kahta koulukuntaa ja tietyllä tapaa rajanvetoa missä kohtaa tilanne rinnastuu kuusen juurella käymiseen (monta kertaa päivässä vrt kerralla). Joka tapauksessa riittävän kaukana vesistöistä ja kaivoista tms - virtsan typpi ja fosfori ovat omiaan rehevöittämään vesistöjä. Laimentamattomana ei myöskään sovi kaataa liikaa samaan paikkaan, jottei paikallinen kasvillisuus kuole yliannostukseen. Omalle maalle voi myös tehdä pienimuotoisen suodatuskentän kivipesällä, jonka kautta se suodattuu lähimaaston läpi kulkiessaan. Tässäkin määrät vaikuttavat olennaisesti siihen, millainen ratkaisu vaaditaan (muutamalle litralle ei kummoista, ympärivuotiselle ja täysiaikaisella kuormituksella aikamoinen)
Näiden pohjalta on syntynyt seuraavanlainen suunnitelma, joka pohjautuu vahvasti perinteisen huussin ja Separettin menetelmän yhdistelmään:
  • Normaali huussirunko
    • pysty etuseinä vanerista, vaakataso koko matkalta, jolloin wc-komerossa ei enää ole paljasta lattiapintaa. Samalla myös muutama hankalasti siivottava kolo katoaa
    • Normaalikokoinen reikä sopivalla huussinistuimella varustettuna (kannelle täytyy kehittää joku ratkaisu, jolla se pysyy kiinni myös veneen keikkuessa)
  • Säiliöt Tässä onkin vähän enemmän optimoitavaa jotta sekä kanisteri(t) että laatikko mahtuisivat käytössä olevaan tilaan - käytännössä kokoa tulee olemaan joka tapauksessa ns. riittävästi, mutta toisaalta eipä sille tilalle juuri parempaakaan käyttöä olisi kuin kapasiteetin kasvattaminen, ja korkeampi laatikko pienentää riskiä siitä, että veneen keikahdellessa jotain päätyisi pois laatikosta.
    Kuvien ja joidenkin aiempien omien mittailujen perusteella tehtyjen valistuneiden arvioiden mukaan tuo pöntönalushyllyn tasainen osa olisi n. 29-45 x 58cm (keulan puolella kapenee, n. 5cm korkeudella tasainen 45x58 lienee mahdollinen. Korkeammalla alkaa luonnollisesti tulla lisätilaa myös pullistuvasta kyljestä).
    Koska nuo lupaavimmat kanisterit ovat laatikoita matalampia ja laatikoiden levein osa on yläreunassa, tuollainen 31l laatikko saattaisi hyvinkin mahtua naftisti kanisterien kanssa tuolle hyllylle ilman että sitä tarvitsee ainakaan merkittävästi nostaa tai siirtää etureunaa keskemmäs venettä.
    Tämänkorkuisilla laatikoilla pysyttäisiin myös varsin likellä nykyistä istuinkorkeutta, jolloin pää tuskin kolisee vielä kattoon pidemmälläkään käyttäjällä.
Näin ollen lopputuloksena olisi oletettavasti huussi, jonka kiintoainessäiliötä ei tarvitse kauden aikana tyhjentää (periaatteessahan täyttyneen ja kannella suljetun laatikon voisi laittaa vaikka anopinlaatikkoon kypsymään jos olisi oikeasti pitkällä reissulla jolla tuota ei saisi tyhjennettyä) maltillisin kustannuksin.
Laatikon aikanaan täytyttyä sen voi siirtää jonnekin sopivaan paikkaan (ilmeisesti osa Separettin käyttäjistä on ihan menestyksellisesti ja hajuttomasti kypsyttänyt näitä myös lämpimässä autotallissa tms ennen avokompostointia) kypsymään ja vaihtaa toisen tilalle.

Kaikenlaisia näkemyksiä ja mielipiteitä aiheen tiimoilta otetaan vastaan, etenkin tuuletuksen toteuttamisen suhteen. Projektin etenemisen suhteen on onneksi vielä mietintäaikaa (etenkin jos päätyy Separettin erottajaan jonka saa suoraan kaupasta vs. postitus Briteistä), kun tässä välissä pitäisi vielä saada viimeiset vinyylimatonpalat ja niiden jättämä liima irti kyljistä puhumattakaan uusien liimauksesta ja katon maalaamisesta.

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Thu Jan 07, 2021 23:36 pm
by Cage
Tätä projektia seuraan mielenkiinnolla. Laita kuvia galleriaan ja kerro täällä miten etenee.

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Wed Jan 27, 2021 21:51 pm
by Illy
Mielenkiintoinen aihe. Täällä on perusteellinen kertomus kompostoivasta venevessasta:

https://pihipurjehtija.home.blog/2019/0 ... -veneessa/

Bloki on muutenkin täynnä loistavaa tarinaa.

T. Ilmari

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Fri Jan 29, 2021 17:49 pm
by Artsi
Sitä virtsaa ei sitten missään nimessä saa laskea vesistöön lannoitteeksi! :evil: Tosin, sinileväkin on hiilinielu, joten...

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Fri Feb 05, 2021 09:11 am
by korf
Se särähti tuossa blogissa pahiten korvaan, käytännössähän tuo on rehevöitymisen kannalta sama kuin septin suora merityhjennys vaikka kosmeettiset ja bakteeriset haitat ovat vähäisemmät. Tuo ongelma pitäisi ratkaista eri tavalla (isompi säiliö / useampi vaihtosäiliö) - ihan toimiva ratkaisuhan olisi tyhjentää tuohon mahtuva pienempi säiliö vaikka isompaan, tavalliseen tapaan kannelta tyhjennettävään septitankkiin jos kanisterien kanssa puljaaminen ei miellytä (toki siinä kohtaa voi pohtia vakavasti kannattaisiko sitten mennä suoraan perinteisemmällä mallilla).

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Tue Feb 09, 2021 17:23 pm
by jil83
Virtsa tosiaan taitaa olla suurin ongelma sekä ravinteiden että määrän suhteen. Sähköverkkoon kytkettäviksi myydään haihduttavia käymälöitä. Ehkä sellaisen rakentaminen veneeseenkään ei olisi mahdotonta?

Esim. Sveriges Lantbruksuniversitetin kehittelemä tekniikka, jossa virtsaan sekoitetaan tuhkaa/kalkkia ja sitten haihdutetaan vesi pois. Tämä on ollut Suomessa koekäytössä puolustusvoimissa. Ydinkysymys lienee, että saisiko haihdutuksen toimimaan riittävän energiatehokkaasti veneessä.

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Tue Feb 09, 2021 20:03 pm
by Handy
Hukkalämpöä syntyy moottorin ja jääkaapin käydessä. Eriasia on sitten että saako moottoritilaan tai kompuran päälle haihdutusastian niin että tuuletuskin toimii. Ja jos on makeavesijäähdytteinen moottori niin voihan siihen pistää 20l lämminvesivaraajan kiinni. Tosin ehkä ne huurut pitää silti johonkin johtaa. :)

Re: Erotteleva kuiva-WC eli huussi veneeseen

Posted: Fri Feb 12, 2021 22:58 pm
by korf
Itse asiassa tuo haihdutus on ihan varteenotettava vaihtoehto, vaikkakaan erottelevista ja haihduttavista ei ainakaan ensiyrittämällä löytynyt kummoisia speksejä.
Näköjään Marineakin myy nykyään MullToaa, joka on aika lailla juuri tuollainen vaikkakaan ei erotteleva - säiliötä hämmennetään moottorilla, ja lämmityksellä tehostetaan kompostoitumista ja ennen kaikkea haihtumista. Piikkitehonkulutukseksi valmistaja lupaa 300-355W riippuen laitteen koosta, lähinnä kai siksi että isompi tarvitsee voimakkaamman moottorin. Vuorokaudessa kuluisi korkeintaan 1kWh, mutta se ei selviä mihin nuo luvut perustuvat.
Normaalisti kahden hengen käytöllä pitäisi tosin tarvita vain 30% tehoa, mitä lienee wateissa kun sekoitusmoottorikin vie osansa huipputehosta. Tarkoitus on ilmeisesti sitoa mahdollisimman suuri osa kosteudesta kompostiin - käytännössä siis sama idea kuin suotonesteen erottelevissa huusseissa, mutta säilömisen sijaan ylimääräinen neste haihdutetaan.
Kevyessä tai lyhytaikaisessa käytössä saattaisi riittää, että kompensoisi lyhyttä hormia sähkötuulettimella jolla varmistetaan riittävä veto ylimääräisen nesteen ehtiessä näin haihtua ennen kuin sitä on ylettömästi.

20-asteisen vesilitran haihduttaminen vie n. 2,6MJ = 720Wh energiaa, eli veden lämmittäminen 30W teholla (ja kosteuden johtaminen ulos ennen kuin ilmankosteus alkaa rajoittaa haihtumista) riittäisi haihduttamaan litran vuorokaudessa. Käytännössä tosin tarvitaan enemmän, koska osa lämmöstä menee joka tapauksessa harakoille, mutta tuo lienee hyvä keskiarvo - päivällä tarvittaisiin vähemmän kun aurinko auttaa osaltaan, mutta öisin on yleensä sen verran kylmää että prosessi hidastuu. Aurinkoisena kesäpäivänä veneen seistessä laiturissa sisälämpötila noussee aika helposti ainakin 30 asteen nurkille, mikä auttaa säiliön tyhjentämisessä vierailujen välillä.
Passiivisesti ilmeisesti 20 asteen lämpötilassa tyynessä vedenpinta laskee haihtumisen takia päivässä 0,9mm 10C, 3,2mm 20C ja 6,8mm 30C lämpötilassa. Tällöin 48x30cm säiliön pohjalta haihtuisi päivässä 1,2dl, 4,6 tai 9,8dl päivässä (olettaen että kostea ilma pääsee ulos riittävän tehokkaasti) jos nesteen lämpötila pidetään tasaisena. Vesilitran lämpötilan nostaminen 10 asteella veisi n. 16Wh sähköä, minkä lisäksi haihtumisesta johtuvan jäähtymisen kompensointiin vaadittaisiin 10W. Nämä tuntuvat olevan hyvin linjassa haihduttamisenergian kanssa, joten Harrison-Stetson -menetelmällä kesäkelissä vuorokauden keskilämpötilan ollessa 20 asteen korvilla 10W lämmitystä riittäisi, kenties 10-15W tuuletusta - vuorokaudessa siis 240Wh lämitykseen ja 240-360Wh tuuletukseen jos haluaisi pelata varman päälle. Tämä osuisi myös kohtuullisesti yksiin MullToalle ilmoitetun kulutuksen kanssa.
Tuuletuksen tehostamisella saisi lisättyä haihtumista: 2m/s tuulella em. haihtumisnopeudet olisivat 1,2mm, 4,5mm ja 9,6mm vuorokaudessa mikä tarkoittaisi 1,7dl, 6,5dl ja 13,8dl vuorokausihaihduntaa. Tosin tuon nopeuden aikaansaamiseksi keskimäärin 44cm leveässä säiliössä, jossa on 10cm tyhjää täytyisi ulos virrata 316m³/h, mikä on 100mm putkessa jo 11m/s. Ottaen huomioon että veneisiin suunnatut aurinkokennotuulettimet lupaavat huipputehoksi n. 25m³/h 0,5W teholla mikä tarkoittaisi em. säiliössä 0.15m/s nopeutta, voitaneen todeta että käytännössä säiliössä on tyyntä. 15W tuulettimella saanee 80-100m³/h joka sekään riitä kuin n. 0.5m/s virtaukseen säiliössä. Tuulituuletin olisi myös houkuttelevahko vaihtoehto jonkinlaisena sähköttömänä turbodoradena, mutta käytännössä tilaa sellaisella on varsin kehnosti missään edes suunnilleen vessan nurkilla. Tuollaisella ilmeisesti nimellisteho kevyellä tuulella on 100m³/h luokkaa, mutta ilmeisesti huipputeho 300m³/h.

Finwindin mukaan keväällä ja kesällä aurinkopaneelista saisi aurinkoisena päivänä n. 6h ja puolipilvisenä 3-5h nimellistehoa, minkä perusteella 50W paneelista voisi saada 150-300Wh/vrk - pilvisellä säällä tosin paljon vähemmän. Tuolla teholla saisi siis ehkä 5-10dl nestettä haihdutettua päivässä, joten pitemmille reissuille se ei oikein riitä - jos taas reissujen välissä on niiden pituuteen nähden sopiva "haihdutustauko" ja säiliö on riittävän iso, voisi se olla varteenotettava vaihtoehto. Maasähkö toki ratkaisisi tämänkin ongelman, mutta käytännössä se ei ainakaan tällä hetkellä ole vaihtoehto.

Haihduttavan virtsa-/suotonestesäiliön suunnittelussa onkin sitten omat haasteensa - periaatteessa se voisi kaiketi olla suljettu säiliö, jonka päädyissä on tuuletuksen lähto- ja tuloputket, tuloputkessa puhallin pakottamassa virtausta oikeaan suuntaan (osin siksi, että putken on lähdettävä varsin jyrkästi ylös jottei säiliön sisältö pääse loiskumaan putkea pitkin ulos veneen keinuessa) ja keskellä letku joko suoraan erottelijasta taikka kompostisäiliöstä, mikäli valinta kohdistuisi kompostoivaan versioon. Tällöin olisi tarvittaessa varsin helppoa muuttaa ratkaisu erottelevasta suotonestesäiliölliseksi kompostikäymäläksi sulkemalla kompostisäiliöstä lähtevän suotonesteletkun hana ja vetämällä virtsaletku suoraan istuimeen asennettavaste erottelijasta säiliöön. Teoriassa näin tuon säiliön voisi myös kantaa jonnekin tyhjennettäväksi, vaikkakaan vähänkään isomman säiliön liikuttelu täytenä ei ole realistista. Mikään toki ei estäisi asentamasta säiliöön imutyhjennysvalmiutta jos joskus sellaista koettaisiin tarvittavan, vaikka silloin voikin perustellusti pohtia onko systeemi perinteistä septiratkaisua kätevämpi.

Valmiita aihioita tuskin löytyy kovin helposti, joten ajatus lasikuituisesta mittojen mukaan tehdystä säiliöstä houkuttelee. Vessan välitaso on 60cm leveä, ja reunoiltaan 37cm ja 50cm, joten kokonaispinta-ala on n. 26dm² (ja välitasosta kattoon sen etureunassa on 138cm). Sen alla on n. 26l tila, joka olisi houkutteleva hyödyntää, välitaso tuskin on kantava rakenne. Säiliö pitäisi kyllä silloin eristää kunnolla, jottei lämpö päädy rungon läpi veteen. Lasikuidun (etenkin epoksihartsilla laminoidun) luulisi kestävän riittävästi sekä lämmitystä että kemikaalirasitusta, ja samalla kertaa saisi juuri sellaisen kuin tulee.
Periaatteessa siitä pitäisi saada myös riittävän tukeva imutyhjennystäkin varten jos sellaisen option joskus haluaisi. Toinen vaihtoehto olisi etsiä matalahko ja sopivan kokoinen muovisäiliö, mutta sellaisen löytäminen voi olla hankalaa eritoten kun sen pitäisi olla tiiviisti suljettavissa.
Jos istuinosaa nostaisi 5cm, saisi säiliölle käytettävissä olevan tilavuuden kasvatettua lähes 40 litraan, joka riittäisi ilman haihdutustakin suunnilleen yhtä moneen henkilövuorokauteen tyhjennysten välissä, ja edellälasketulla tyhjenemistahdilla kapasiteetti noin puolitoistakertaistuu. Käytännössä tosin tällainen vaatisi imutyhjennyksen käyttöä taikka riittävän pitkää "lepoa" säiliön täytyttyä, tuonkokoista säiliötä ei enää voi oikein siirtää muualle tyhjennettäväksi vaikka haluaisikin.

Jääkaapin tai moottorin ylijäämälämpöä olisi kyllä kätevä hyödyntää kun sitä on joka tapauksessa tarjolla yleensä silloin kun veneellä on käyttöä, mutta vähän hankalasti ovat eri päissä venettä. Niiden hyödyntäminen vaatisi melkein pumppua jolla neste siirrettäisiin haihdutettavaksi peräpuolelle, välisäiliön kantaminen ja tyhjentäminen haihdutussäiliöön ei kuulosta houkuttelevalta eikä kätevältä.
Tuuletus tosin taitaa joka tapauksessa vaatia tuuletinta tehostukseen, tuonne mahtuvalla metrisellä hormilla ei taida mainittavaa vetoa saada aikaan, ja toki siinä on vielä lähempänä ihmisiä haistelemassa mahdollisia käryjä. Maston juurelta käryt haihtunevat tai laimenevat tehokkaammin ennen lähimpiä neniä - paras olisi toki jos mastoa saisi hyödynnettyä hormina ja käryt hälvenisivät huipusta, mutta käytännön toteutus on sitten oma juttunsa.