Finn-Express matkaveneilyä

Moderators: Petri, harald

rpuustin
kokelas
Posts: 224
Joined: Mon Feb 17, 2003 16:25 pm

Finn-Express matkaveneilyä

Post by rpuustin »

Hei,

palailimme torstaina 10 viikon lomapurjehdukselta Ruotsista ja Tanskasta. Reittimme oli seuraava: Suomenoja-Inkoo-Hanko-Kökar-Maarianhamina-Möja-Utö-Oxelösund-Mem-Göta kanava-Trollhättan kanava-Göteborg-Rörö-Möllösund-Marstrand-Bua-Varberg-Turekov-Helsingör-Malmö-Höllviken-Ystad-Simrishamn-Hällevik-Rönneby-Kristianopel-Kalmar-Borgholm-Byxelkrok-Häfsö-Arkösund-Aspöflad-Nynäshamn-Paradiset-Granhamn-M:hamina jne.

Norjan rajalle oli n. 50 mailia Möllösundista, mutta siinä vaiheessa alkoi tuntua siltä, että parempi olla ahnettimatta liikaa ja parempi on jättää jotain tulevia reissuja varten. Matkaa kertyi 1450 mailia, kokemuksia rutkasti ja paljon tuli nähtyä. Em. paikkojen lisäksi piipahdimme junalla Köpikseen ja yhteysaluksella Bornholmiin kovien tuulien pakottaessa muuttamaan suunniteltua reittiä.

Jos jäseninä on muitakin matka-/perheveneilijöitä, joita pidemmät reissut kiinnostavat, niin jaan mielelläni kokemuksia ja vinkkejä mailin välityksellä.

Yritän näin omalta osaltani varmistaa, että saitti sisällön ja keskustelun laadun osalta pysyy tasokkaana enkä turhaan viitsi näillä karavaanarijutuilla nostattaa kenekään verenpainetta.

t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Ehei, ei mitään privaati-keskusteluja please. Rohkeasti tänne vain kaikki kokemukset jotta me muut opitaan lisää.

Tässä on tilaa kaikille, ja näitä matkajuttuja lukisin mielelläni lisää. Etenkin sellaisia, joissa käsitellään FEnettä (oli malli mikä vain, pieniä nämä kaikki ovat) ja sen matkajuttuja. On osin valitettavaa että sivusto on erittäin kisa-keskeinen, mutta siihen se on tavallaan vaikeusasteen takia (?) ja avuntarpeen takia muotoutunut.

Sanoo hän, joka matkapurjehti vuorokaudessa sipooseen ja takaisin :)
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
alma
kokelas
Posts: 146
Joined: Thu Oct 09, 2003 10:14 am
Location: Uusikaupunki

Post by alma »

Juu, ilman muuta tarinaa tänne. Vaikka etappi kerrallaan...
antti
s/y Alma,FIN-2754
Varjo
kokelas
Posts: 71
Joined: Wed Mar 11, 2009 22:26 pm

Post by Varjo »

Nimenomaan matkaveneily kiinnostaa. Kilpaileminen ja matkaveneily tuskin ovat toisiaan poissulkevia asioita, mutta matkailupainoitteisella veneellä tuskin kisoja voitetaan?? Pitäiskö tänne perustaa oma osasto matkaveneilijöille?
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Eikös se Charlotta ole aika matkailupainotteinen? :)

Perustetaan, jos keskustelua syntyy riittävästi. En välttämättä haluaisi perustaa osastoja sillä joskus on vaikea lokeroida aiheita kuten esim. purjeet, moottorit, sisustus jne. että kuuluvatko kilpapurjehdus, finn express, matkapurjehdus vaiko johonkin muuhun epämääräiseen tai liian tarkkaan kuvattuun osastoon.

Parasta on käyttää ajatusta kun kirjoittaa otsikoita.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
topi
kokelas
Posts: 51
Joined: Thu Jul 31, 2008 23:25 pm
Location: Oulu

Re: Finn-Express matkaveneilyä

Post by topi »

Karavaanarihommissa liikun itsekin, onhan tässä tullut jo useampaan otteeseen koeteltua FE:n kelpoisuutta retkeilyyn. Heinäkuussa Lorelei miehistöineen teki pienen ekskursion Ruotsin puolelle, Luulajaan. Hieno saaristo. Merimaileja tuli jotain 230, itse ylitys Ruotsin puolelle (n. 100 nm) Oulusta lähtien sujui hyvässä vauhdissa n. 6 m/s pohjoistuulessa. Pysyimme tiukasti kiinni kahden Inferno 29:n ja yhden H-35:n vauhdissa, jotka suuntasivat samaan paikkaan. Luonnollisesti koko miehistö oli komennettu niin styyran puolelle kuin vain kuvitella saattaa, jotta saimme paatin kantamaan purjeensa ilman reivejä. On aika komea tunne seilata pelkällä tuulen voimalla vieraan valtion puolelle ison meren ylitse (noh, iso ja iso..)

Nyt olen taas reissussa, tällä kertaa tähtäimenä Espanja. Valitettavasti odottelen edelleen miehistöä Raumalla, mutta jos vielä syyskuun alussa päästään liikkeelle niin ehkä loka-marraskuun vaihteessa Falmouthissa, josta voi sitten lasketella Biskajan poikki La Coruñaan. Nyt tulee sitten enempi maileja mittariin ja saadaan nähdä, miten FE:n leveä pohja heiluu Pohjanmeren ikävissä ristiaalloissa.

Voin laatia reissun etenemisestä kuvauksia tänne, jos jotakuta kiinnostaa.

BTW, jos joku miettii mistä sitä miehistöä oikein saa rekrytoitua kun kaikki ihmiset on kiinni duuneissaan, perheissään, jne jne, niin laitoin ilmotuksen crewseekers.net:iin ja sain parin päivän sisään useammankin yhteydenoton. Ehkä ei sittenkään tarvitse alkaa hankkimaan sitä vaimoa, joka seuraa maailman ääriin!

topi
s/y Lorelei, FIN-2740
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Tuossa on linkki Ruonnin matkakertomuksiin Portugalin rannikolle:

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=836

edit: Saimaan kanava: http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1416
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
topi
kokelas
Posts: 51
Joined: Thu Jul 31, 2008 23:25 pm
Location: Oulu

Post by topi »

harald wrote:Tuossa on linkki Ruonnin matkakertomuksiin Portugalin rannikolle:

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=836

edit: Saimaan kanava: http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1416
Tuo postaus on vuodelta 2006, eikä se sen lehden linkki toiminut enää. Kalastelin lehden vepistä ja nimellähän se löytyi se artikkeli:

http://www.correiomanha.pt/noticia.aspx ... 0000000010

Jos jotakuta kiinnostaa, voisin suomentaa tuon artikkelin jos uuden VHF-radion asennus alkaa tympästä. (ostin marinea.fi:sta RO-4800:n (Radio Oceanin VHF-DSC-AIS-aparaatti).
s/y Lorelei, FIN-2740
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Tuo VHF on kiinnostanut kovastikin. Ainoa ongelma on mielestäni että se vie 1 A virtaa, tekeekö noin pelkkäänä AIS-vastaanottimenakin? Oletko mitannut.

Em. linkin viestistä löytyy kuitenkin first-hand tietoa tapahtuneista, lokikirjamuodossa. Käännös tuosta artikkelista olisi tosi kiva täydentämään tapahtumia. Kirjoitathan mahdollisen sellaisen sen oikean viestin jatkoksi please?
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Varjo
kokelas
Posts: 71
Joined: Wed Mar 11, 2009 22:26 pm

Post by Varjo »

Mitenköhän se Topin matka etenee? rpuustin teki suurinpiirtein saman reissun jota itsekin suunnittelin mutta käytännön syistä jäi lyhyeksi vierailuksi Ruotsin puolella. Hieno reissu sekin. Toivottavasti nämä matkakertomukset saavat jatkoa. Pitkä talvi aikaa suunnitella uusia reissuja ja vaihtaa kokemuksia!
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Laittakaan kirjoittelemaan vain, jos lukukertoja katsoo niin aihe kiinnostaa kovastikin. Jos on sanottavaa tai kerrottavaa uskon että lukijoita ja mielipiteitä olisi paljonkin!
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
rpuustin
kokelas
Posts: 224
Joined: Mon Feb 17, 2003 16:25 pm

Post by rpuustin »

Hei,

ohessa lyhyt selostus kesän reissusta. Luvassa siis silkkaa karavaanari meininkiä ja NON-KARAVAANARIT voivat päättää lukunsa jo tähän.

Suunnitelma pidemmästä reissusta oli muhinut jo pitkään vuoden 2006 kuuden viikon Gotlannin reissun jälkeen. Tälle kaudelle avautunut mahdollisuus viettää vesillä kaiken kaikkiaan 10 viikkoa oli sitten lopullinen sysäys tehtyyn reissuun. Toukokuun tietämillä päätimme, että päätavoitteeksi emme ota vain Kööpenhaminaa ja sen lähivesiä vaan, että tekisimme ns. rengasmatkan. Karkeaksi suunnitelmaksi muotoutui siis kanavia myöten Ruotsin läpi, kierrellen sitten Göteborgin lähivesiä ja sitten pikkuhiljaa Ruotsin eteläkärjen kautta takaisin Suomeen. Meillä on lomalle valmistautuessamme tapana listata mielenkiintomme kohteet ja suunnitella sitten matkalla reittiä tarkemmin etenemän, käytettävissä olevan ajan ja kelien mukaan. Ainoat varmat asiat ovat, että köydet irtoavat kotisatamassa loman alkamisen jälkeen ja että takaisin on tultava ennen ensimmäistä työpäivää.

Myötä- vai vastapäivään?

Tämän pohdintaan käytettiin hieman aikaa muiden kokemuksia ja faktoja punniskellen. Valinta vastapäivään oli ainakin meille mieleen, koska varhainen lähtö 12.6. tekisi mahdolliseksi välttää ruuhkaiset kanavaosuudet. Heinäkuussa sulutuksia odotellessa aikaa saattaa kulua useita tunteja. Tämä kannattaa ottaa huomioon. Vallitsevien tuulien hyödyntäminen tuli myös yhdeksi tärkeäksi perusteeksi, koska Ruotsin eteläkärjen myötäpäivään kiertämiseen saattaisi kulua turhankin paljon aikaa kovien kelien ohituksen odottelussa. Lisäksi tapoihimme kuuluu välttää samoja paikkoja ja ajatus tulla takaisin samoja ”latuja” myöten ei oikein houkutellut.

Mitä sitten tulee kanava kokemuksiin, niin idästä länteen mennessä on selkeästi enemmän ylöspäin olevia sulutuksia, jotka ainakin meidän mielestä olivat kanavaosuuksien suola. Alas meno oli tylsää veden vain hävitessä alta. Ylös mennessä säpinää riitti valtavien vesimassojen virratessa sulkuun. Tämä tuki vastapäivään menoa.

Merikortit ja oppaat

Ruotsin vesillä käytimme heidän Båtsport-merikortteja ja ne osoittautuivat riittäviksi. Tanskan vesillä käytimme NV. Verlagin myymiä merikortteja, joita voi ostaa sekä Suomesta käsin tai tilata suoraan: http://www.nv-verlag.de/nv_link_papier_digital.html -osoitteesta. Korttisarjat SE 2 ja SE 3 riittivät meille. Toimitusten yhteydessä saa sekä paperiset että digitaaliset kortit. Jälkimmäisiä kannattaa hyödyntää PC:llä, koska sähköisissä korteissa on mukana tarkemmat satamakartat. Näiden pakettien mukana on myös Tanskan ja Saksan satamaoppaita. Satamaoppaina Ruotsin puolella käytimme mainioita saariston satamaoppaita: http://www.nautiska.se/nautisk_litterat ... aspx?cat=5. Näiden avulla oli helppo suunnitella tulevien vuorokausien reittiä. Tietoa kohteista saa myös jututtamalla paikallisia, jotka auttavat todella auliisti.

Göta- ja Trollhätten kanavilla käytimme Nv-verlagin kanavien kortteja, koska tarkoituksemme ei ollut liikkua Vänernin ja Vättern vesillä. Nämä kortit olivat riittäviä suurten järvien ylityksiin.

Säähavainnot ja –ennusteet

Säähän liittyvää tietoa on saatavilla todella monista lähteistä. Matkalla käytimme seuraavia lähteitä:
- venelehti.fi
- smhi.se; saaristoalueet: http://www.smhi.se/cmp/jsp/polopoly.jsp?d=7812&l=sv sekä merialueet: http://www.smhi.se/cmp/jsp/polopoly.jsp?d=7808&l=sv. Ruotsalaiset sivut antavat mukavasti tuuliennusteet tulevaksi vuorokaudeksi neljään ajanjaksoon jaoteltuna ja lisäksi ennuste sisältää tulevan neljän vuorokauden ennusteet. Sivuilla on myös havaintotiedot.
- dmi.dk; http://www.dmi.dk/dmi/index/danmark/far ... sigter.htm . Sivusto on tanskankielinen, mutta kohtuullisella Ruotsin kielen taidoillakin selviää mainiosti. Englanniksikin sivuja on käännetty, mutta ainakin viime kesänä näiden tietomäärä oli suppeampi tanskalaisiin verrattuna. Sivustolta saa tunnin tarkkuudella ennusteet animaatioina seuraavaksi vuorokaudeksi sekä tuulista että aallokon korkeudesta. Lisäksi virtausten seuranta on erittäin tärkeä Skagerrakin, Kattegatin ja Juutinrauman salmen alueilla. Tuulen suunnista riippuen virran voimakkuus saattaa nousta jopa 5 ms ja 2ms on varsin tyypillistä. Linkki virtauksiin: http://www.dmi.dk/dmi/index/hav/havprognoser.htm. Nyrkkisääntö: pohjois- ja länsituuli --> eteläinen virta, etelä- ja itätuuli --> pohjoinen virta.

Ruotsin itärannikolla käytimme lähinnä smhi.se:n ja venelehden sivustoja. Tanskan vesillä ja Ruotsin länsirannikolla etupäässä dmi.dk:ta. Ennusteiden tarkkuus oli hyvä, vaikka viimekesän aikana ennustettavuus oli ajoittain vähintäänkin haasteellista. Ruotsissa heinäkuu oli 50 vuoteen sateisin ja paria 10 päivän hellejaksoa lukuun ottamatta sadetta piisasi meillekin. Välillä tunnelma veneessä oli kuin Turkkilaisessa saunassa.

Netissä olevan tiedon lisäksi melkein jokaisessa kaupallisessa satamassa oli tulostettuna em. Ilmatieteenlaitosten sääennusteet satamakonttorien seinällä.


Satamista

Kaupallisia satamia joutuu käyttämään erityisesti Göteborgin eteläpuolisen saariston loputtua aina Ölannin pohjoiskärkeen saakka sekä Ruotsin että Tanskan puolella. Em. alueella kun ei ole meille niin tuttua saaristoa muutamaa yksittäistä saarta lukuun ottamatta. Satamat ovat sesongin aikana täysiä, mutta yleinen periaate tuntui olevan, että kukaan ei joudu lähtemään etsimään vapaata paikkaa seuraavasta satamasta. Eli, jos vapaita paikkoja ei ole, niin tapana on katsoa vain vene, jonka kylkeen kiinnitytään. Kannattaa siis vain reilusti kysyä, että sopiiko kylkeen kiinnittyä. Yleensä tähän suhtaudutaan myönteisesti. Parhaimmillaan näimme seitsemän veneen olevan kylkikiinnityksessä.

Jossain oppaassa oli maininta, että sataman ulkopuolella saattaa olla merkki ilmaisemassa sen olevan täysi. Tällainen tulee kyseeseen satamissa, jotka ovat pieniä, sisäänajo vaativa ja manöövereiden teko mahdoton sataman ollessa täysi.

Teimme myös havainnon, että noilla nurkilla oltiin lyhyemmän aikaa vesillä kuin Suomessa. Satamat alkoivat täyttyä klo 14:00 - 16:00 välillä ja tämä jälkeen oli ainoastaan kylkikiinnityksiä tarjolla.

Hyvin monessa Ruotsin länsirannikon ja Tanskan kaupallisissa satamissa vapaat paikat ilmaistaan laiturilla olevilla puna/vihreä kylteillä. Vihreä kyltin vieressä oli usein tieto aikavälistä, jolloin paikkaa saattoi maksua vastaan käyttää. Paikkoja oli yleensä riittävästi vapaina näissä satamissa, mutta satamaoppaiden tiedot paikkojen määristä koskee vain lomasesonkia. Sesongin ulkopuolella vapaita paikkoja ei välttämättä ole läheskään niin paljon tarjolla paikallisten palattua lomapurjehduksilta.

Muutamissa Ruotsin satamissa oli erikoinen tapa kiinnittyä. Laiturilta tuli köysiä ulos ja ne olivat toisesta päästä kiinni pohjassa. Näissä kiinnittyminen tapahtui ajamalla laiturille ja ottamalla köysi kiinni keksillä ja nostamalla ja kiinnittämällä se veneen perässä olevaan knaapiin. Köysi on syytä nostovaiheessa pitää kireänä veneen ajelehtimisen minimoimiseksi. Veneen kiinnitykseen riittää siis yksi köysi ja kiinnitystapa oli erittäin toimiva.

Kaupallisten satamien palvelut olivat erittäin vaihtelevia sekä sisällöltään että tasoltaan. Moneen kertaan jäimme kaipaamaan kotoisia palveluita. Positiivisena koimme, että kalaa ja muita meren antimia myytiin lähes poikkeuksetta, toisin kuin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla satamissa.

Kolikkosuihkut tulivat tutuiksi kaupallisissa satamissa ja niitä varten kannattaakin varata riittävästi 5 kruunun kolikoita. Joissakin satamissa suihkut toimivat vain erikseen ostettavilla poleteilla. Vettä jouduimme usein täyttämään omalla 10 litran vesisäiliöllä letkujen puuttuessa. Juomaveden taso oli yleensä hyvä. Sähköä sai yleensä satamissa ja joissain siitä veloitettiin erikseen ja joissain se sisältyi satamamaksuun.

Septitankin tyhjennys puuttuu lähes kaikista Ruotsin kaupallisista satamista, koska tyhjennys on luvallista tietyn matkan päästä rannikolta. Tämä oli myös tapana sekä Vänernillä että Vätternillä. Eli, se siitä ruotsalaisesta ”vihreydestä”. Ruotsissa on menossa sama debatti kuin Suomessa ennen lainsäädännön muuttamista ja olettaa sopii, että sielläkin tullaan jossain vaiheessa Suomen perässä. Tanskan puolella septitankin ja wc:n tyhjennys tuntui tapahtuvan merellä oltaessa.


Kanavista

Kanavistahan riittäisi tarinaa vaikka kuinka paljon, mutta en lähde turhaa toistamaan taustatietoja, aikatauluja, satamaopastuksia, hintoja jne. vaan ne kannattaa lukaista suoraan sivustoilta. Matkaa rannikolta rannikolle kertyi hieman yli 200 mailia ja sulkuja matkalla oli yhteensä 64, 58 Göta-kanavalla ja 6 Trollhätten kanavalla.

Linkki Göta-kanavan sivustoille: http://www.gotakanal.se/templates/default____1954.aspx . Siellä on lisäksi myös kipparin opas: http://viewer.zmags.com/publication/017 ... 017912e6/1. Trollhätten kanavasta saa lisätietoja osoitteesta: http://www.sjofartsverket.se/templates/ ... __815.aspx. Jos kanavamatkailu erityisesti kiinnostaa, niin kanavia on Ruotsissa toki muitakin ja niihin voi tutustua Sjöfartsverket:n sivuston kautta. Sivuilla on tietoa myös englanniksi, jos” kolmas” kotimainen sujuu toista paremmin.

Sulutukset onnistuivat hyvin vaikka liikuimme vain kaksistaan. Meillä kävi tosin hyvä tuuri, kun kanavaosuudelle osui 10 päivän hellejakso. Eräs suomalainen venekunta oli mennyt saman reitin sateilla ja totesi märillä ja liukkailla kivetyksillä hyppimisen hieman vaaralliseksi. Manööverit kannattaa miettiä ja sopia tarkasti jo etukäteen perustuen Göta-kanavan kipparin ohjeistukseen, jolloin vältytään luovilta ja hätäisiltä ratkaisuilta. Näin välttyy runnomasta naapuriveneitä, joita on yleensä 2-3 samassa sulutuksessa tai sitten omaa venettä kanavan kiviseinämiin.

Göta-kanava oli selkeästi kiinnostavampi verrattuna Trollhätten kanavaan. Göta-kanavan varrelle osui monia historiallisia ja viihtyisiä paikkoja ja kaupunkeja ja aikaa kuluikin niihin tutustuessa. Eli, aikaa kannattaa varata 6-7 päivää Götan läpimenoon ja 2-3 päivää Trollhättenin läpimenoon. Toki nopeamminkin läpi pääsee, mutta kuten esitteessä mainitaan, niin yllätyksiin kannattaa matkalla varautua. Meidän kohdalle osui valtava viikinkialus, jota oltiin kuljettamassa Latvian Riikasta Osloon. Aluksella oli aina etuajo-oikeus suluissa ja tarkoitti useita pidempiä odotuksia ennen kuin pääsimme etenemään. Kohtaavat ja ohittavat matkustajalaivat olivat myös aina etusijalla ja näidenkin myötä päiväsuunnitelmamme muuttui useaan kertaan.

Mielestämme Trollhätten kanava oli tosi tylsä ja kulki keskellä ei mitään tai läpi nykyaikaisten kaupunkien. Lisäksi kanavan ja sulkujen modernisuus veivät osan hohdosta. Ainoa mielenkiintoinen kohde oli Trollhättanin kaupunki ja siellä oleva pato. Pato avataan päivittäin klo. 15:00 viideksi minuutiksi ja se on hieno nähtävyys, kun tuhansia kuutioita vettä päästetään virtaamaan ”vapaasti” padosta.

Göta-kanavan yhden suunnan maksu oli 4000 kruunua ja se oikeutti yöpymään ilman eri veloitusta kanavan varrella olevissa satamissa enimmillään viisi yötä per satama. Kanavan satamien palvelutaso oli hyvä ja mielestämme saimme vastineen rahoillemme. Jos haluaa tehdä kanavakierroksen ja tutustua vain isoihin järviin niin meno-paluu Mem-Sjötorpin välillä oli 5400 kruunua. Tätäkin vaihtoehtoa kannattaa miettiä, koska molemmilla isoilla järvillä on paljon nähtävää ja niillä voi purjehtia mielin määrin.
Trollhätten kanavan maksu oli 800 kruunua ja sen lisäksi oli maksettava satamamaksut.

Göta-kanavassa on kaiken kaikkiaan 58 sulkua, ja meidän mielestä ehdottomasti mielenkiintoisin osuus oli nousu 91.8 metriin meren pinnasta. Nousua oli 38 sulun verran. ”Alas” mennessä vesi vain katoaa alta eikä sulutuksissa ole sitä samaa säpinää kuin ylös mennessä.

Polttoaineesta

Kannattaa vilkaista topic polttoaineesta: http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=2016 ja sen lisäksi Svenska kryssarklubbenin teksti: http://www.sxk.se/verksamhet/varningformotorstopp.pdf.
Paluun jälkeen tyhjensimme tankin ja siellä oli kasvustoa hämmästyttävän paljon. En ala arvailemaan enempää kasvuston syntymisen syitä vaan tulevaisuudessa länsinaapurissa vieraillessamme tulemme toimimaan saamiemme ohjeiden mukaisesti.

Luonto länsirannikolla

Göteborgin pohjoispuolen saariston luonto on näkemisen arvoinen. Se on hyvin vehreää, mutta puutonta. Vehreys tulee siellä olevasta aluskasvillisuudesta ja pensaista. Saaret ovat korkeita ja siellä kannattaakin liikkua niin paljon kuin vain on aikaa maisemia katsellen. Siellä on myös luonnonsuojelualueita, joita kannattaa kierrellä. Vesi on aivan uskomattoman kirkasta ja meressä aivan rannalla näkee mm. taskurapuja ja jopa meritähtiä. Kohdallemme osui myös pyöriäisiä, joista teimme havaintoja kolmena päivänä.

Kohokohdat

Tässä vain muutama kohokohta:

- Arkösund-Oxelösund väli itärannikolla oli erittäin kaunista katseltavaa
- Söderköping erittäin viehättävä kaupunki
- Carl Johanin seitsemän peräkkäistä sulutusta
- Borenshultin 4 peräkkäistä sulutusta
- Vadstena Motalan eteläpuolella, jossa on hieno linna, viehättävä ja historiallinen kaupunki ja satama linnan vallihaudassa
- Karlsborgin linna, jossa on Suomenlinnaa vastaava linnoitus, toimiva varuskunta ja linnoitusalueella ohjattu kiertokäynti, jolle ehdottamasti kannattaa osallistua
- Trollhättanin kaupunki ja siellä oleva vesiputous
- Läckön linna Vätternin puolessa välissä
- Göteborg nähtävyyksineen
- Marstrand purjehduksen Mekka länsirannikolla
- Länsirannikon kalastajakylät, jotka toimivat nykyisin myös kaupallisina satamina
- Varberg Göteborgin eteläpuolella. Erittäin viehättävä kaupunki
- Torekov, joka on Ruotsin kultarannikon lähellä oleva viehättävä kaupunki. Loistavia kalaravintoloita.
- Helsingör, myös viehättävä kaupunki ja josta pääsee 45 minuutissa junalla Kööpenhaminaan, kuten jouduimme kovien tuulien vuoksi tekemään
- kaupungin ja satamat pitkin Ruotsin etelärannikkoa, koska niissä näkyy Tanskan vallan aikainen leima vielä tänäkin päivänä
- Ölanti, jonka luontoa ei voi muuta kuin ihailla
- sekä kaupalliset ja luonnonsatamat Ruotsin kaakkoiskulmasta aina Tukholman saaristoon saakka ovat järjestään katselemisen arvoisia ja katseltavaa on jokaisen mieltymyksiin


Tässä nyt tärkeimpiä vinkkejä vaikka kerrottavaa olisi huomattavasti enemmän. Jos joku on kiinnostunut saamaan vielä lisää tietoa, niin kerron mielelläni.

Tarkoituksemme on tehdä vielä kuvakollaasi teksteineen, mutta siihen menee jonkin aikaa.

t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
Rea
kokelas
Posts: 176
Joined: Thu Jun 14, 2007 20:20 pm
Location: Helsinki

Post by Rea »

Olipa kiinnostava reissukuvaus. Kiitos! Teillä vaikuttaa olleen varsin upea loma. Odottelen kuvia matkasta mielenkiinnolla.
Olli
hyperaktiivi
Posts: 2050
Joined: Wed May 19, 2004 20:16 pm
Location: Helsinki

Post by Olli »

On kyllä ollut hieno reissu! Olisikohan mitenkään mahdollista saada vaikkapa FE-pikkujouluihin pieni kuvakertomus matkasta? Muutenhan siellä tulee ohjelma taas olemaan liiaksi kilpapurjehduspainotteista...
Olli Niemi
rpuustin
kokelas
Posts: 224
Joined: Mon Feb 17, 2003 16:25 pm

Post by rpuustin »

Hei,

aiheen pureskelu pikkujouluissa sopii. Uskoisin, että kuvakollaasikin saadaan työstettyä siihen mennessä valmiiksi. Mitä mieltä muut ovat tästä?

t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
Post Reply