Hempelin edustaja kertoi että valkoinen ei voi sisältää yhtä paljon "myrkkyä" koska
tuo valkoinen ei olisi valkoinen enää. Meillähän oli valkoista Hard Racingiä 2003:



Mutta syksyllä nostossa pohja, etenkin takaosa oli aika ruskea. Punaisella Hard
Racingillä ei ollut samanlaista ongelmaa.

No, Harald, koitko menettäneesi Hempelin mainitseman "hienostuneen" piirteen vaihtaessasi valkoisen punaiseksi?

Vedin tänään Blakes Cruisingia pohjaan. Väri (true blue) olikin huomattavasti tummempi kuin Hempelin tai Internationalin sininen. Suorastaan hienostunut

Tekisi suorastaan mieli vetää sitä pari senttiä vesilinjan väriraidan päälle, kun tuo uppouma kasvaa varustemäärän mukana.

Minusta on muuten erittäin hyvä, jos väri vaihtuu vuosikerrostumien välillä. Kulumisen näkee aivan toisella tavalla kuin jos väri on aina samaa.

Mites muuten on, voiko myrkkyä maalata kostealle pinnalle. Lähinnä olisi lauantaina tarkoitus ensin hieman hioa auki vanhaa myrkkypintaa ja sitten vetäistä uusi kerros päälle, mutta pientä sateen riskiä on näemmä luvassa ja pinta voi muutenkin olla kosteahko vedestä. Veteenhän tuo myrkkymaali kuitenkin päätyy, mutta tuleeko tarttumisen yms. kanssa ongelmia, jos alla oleva myrkkypinta on vedestä kostea (etenkin jos hionta tehdään vesihiontana, jolloin pinta ei varmastikaan ehdi kuivua).

Hionnan jälkeen pinta kaipaa vesipesua + kuivaus. Itse oikaisin taas eilen niin, että poistin hiontapölyä kostealla rätillä - kiire oli kova saada uutta maalia pintaan. Mutta minusta kuivaus on todella tärkeää. Ei maalia märälle.

Ilmankosteuskin pitäisi olla alle 65%. Lainaus hempelin ilmankosteutta käsittelevästä osuudesta: "kastele työstettävä pinta märällä pyyhkeellä tai sienellä. Jos pinta kuivuu 10-15 minuutin sisällä, lämpötila on riittävä" (ja ilmeisesti kosteusprosentti)

Hei,

olen pieniä alueita hioskellessani käyttänyt talousspriillä kasteltua rättiä pölyn pois pesemiseen/puhdistamiseen. Hyvin on pöly lähtenyt pois ja kuivumisaika lasketaan sekunneissa tuntien sijaan. Toki on hieman kalliimpaa kuin vedellä peseminen.

t. Raimo

Nyt, kun kaikilla on jo veneet turvallisesti vesillä, voisin kertoa omasta kokemuksestani. Tein pohjaremontin keväällä 2003, jolloin maalasin yhden kerroksen (normaalien eli hempelin ohjeiden vastaisesti) silloista bilteman puolikovaa myrkkyä, ja sekin kohtalaisen runsaasti ohennettuna. Seuraavana keväänä hioin siitä suurimman osan pois, ja laitoin tilalle tuota moneen kertaan mainittua Blakesia, taas kerran ohennettuna. Sen jälkeen en maalia on laitettu vaan niihin kohtiin, joista edelliset on kuluneet pois (pääasiassa vesirajan tuntumassa ja peräsimen tienoilla).

En ole edes vaivautunut mihinkään "aktivointipesuun", jota monet tuntuvat pitävän tärkeänä. Ainoat pohjapesut olen teettänyt niillä Suomenojalla pyörivillä jobbareilla syksyllä noston yhteydessä.

Minusta tuntuu, että suurin osa veneilijöistä hoitaa veneensä pohjaa huhupuheitten ja väärien ohjeiden perusteella. Esim. kovan maalin ohjeita sovelletaan puolikoviin, vaikka niiden käyttötavan kuuluisi ymmärtääkseni olla varsin erilaiset.

Oma käsitykseni (joka saattaa olla täsin vääräkin) puolikovista maaleista on, että myrkkyä on mukana koko maalikerroksessa, eli jos myrkky kuluu pois, lähtee samalla maaliakin, jolloin toimivaa myrkkyä on pohjassa niin kauan kuin on maaliakin. Tästä kai tulee termi "itsekiillottuva". Maalivalmistajat ohjeistavat maalaamaan pohjan joka vuosi, koska se on oletettavasti tarpeen 98% maailman vesistä (joihin Itämeri ei siis kuulu). Murto- ja sisävedet ovat niin marginaalinen osa käyttäjäkuntaa, ettei niitä varten vaivauduta tekemään omia ohjeitaan.

Kun tein tuota pohjaremonttia, yritin vahvistaa tai kumota tuota käsitystäni kaivamalla tietoa internetistä ja satamaparlamenteilta, mutta useimmat tuntuivat vain toistelevan hempelin ohjeita, eivätkä osanneet perustella näkemyksiään. Muutama vähemmistön edustaja kertoi, etteivät maalaa muuta kuin kuluneet paikat, eikä tästä toimintatavasta tuntunut olevan huonoja kokemuksia. Jos jollain oli huonoja kokemuksia, se johtui huonosta maalista, ja ongelmat tulivat jo ensimmäisen kesän aikana.

Tällä periaatteella veneeni on siis samoilla maaleilla nyt viidettä kesää, ja joka syksy pohja on ollut yhtä siisti kuin ensimmäisenä syksynäkin. Ja koska tämä menettely näyttää toimivan, aion jatkaa sitä niin pitkään kunnes myrkky ei enää toimi tai maali irtoaa pohjasta.

Sen verran disclaimeria voi vielä loppuun laittaa, että tuon pohjaremontin jälkeen perhekoko on kasvanut kolmella lapsella, joten venettä ei mitenkään mahdottoman paljoa ole käytetty, enkä osaa sanoa johtuuko pohjan puhtaus oman veneen vai laiturinaapureiden myrkyistä.

- J

PS. Venekään ei ole FE83, vaan Sunwind 27, mutta sillä ei varmaan ole suurta merkitystä Jos jotakuta kiinnostaa, pohjaremontista on selostettu tarkemmin täällä http://www.markkanen.net/?page=albireo_pohja, mutta, kuten niin usein, selostus on jäänyt hiukan kesken...

Jatketaan tähän perään tänä kesänä tehdyllä ei niin tieteellisellä kokeella myrkkymaalien eroista. Maalailtiin kerhon molemmat veneet keväällä, laskettiin pari päivää ennen Wappua ja nostettiin viime torstaina. Suurin osa välillä olevasta ajasta meni ahkerassa purjehduskäytössä, täysin satamassa vietetyt päivät oli harvinaisuus. Pohjia ei kesän aikana pesty tai mitenkään muutenkaan huollettu. Myöskään joidenkin ahkerastikin harrastamaa pohjan ja etenkin kölin ympäristön "kivipesua" ei käytetty, koska sen eliöitä karkottava vaikutus perustuu tiettävästi enemmän suoritteen jälkeisiin kuivilla vietettyihin päiviin kuin kolauksen eliöitä irrottavaan vaikutukseen. Tulokset on sillä tasolla vertailukelpoisia että veneet oli parkissa vierekkäisissä satamapaikoissa, maalattiin samana päivänä samoilla menetelmillä ja kulkivat suurimman osan kesästä samoilla vesillä.

Elanin pohjassa oli Internationalin Cruiser, maalattiin about ohentamattomana. Pohjalla vanhan pehmeän myrkyn jämät (Mille Extra) ja sen alla jotain myrkkyä, ei voi tietää mitä. Toimi oikein hyvin, pohjassa ei ollut suuresti kasvustoa, perässä hiukan näkkiä ja vesirajassa ruskeaa limaa.

FE:neen pohjassa oli Internationalin Cruiser Eco, jota jouduttiin ohentamaan jonkinverran jotta saatiin se leviämään koko pohjalle, oli käsittämättömän tanakkaa tavaraa purkissa. Pohjalla vanha kova myrkky, muistaakseni Hard Racing. Toimi varsin hyvin, ruskeaa limaa oli etenkin vesirajassa, pohjassakin hiukan muttei paljoa. Kuten Elanissakin perässä jokunen näkki, ei paljoa.

FE:neen peräsin (joka oli vielä pajalla kun venettä maalattiin) vedettiin viime vuodelta jääneellä Mille Extralla, ohentamattomana ja suoraan Hempelin epoksiprimerin päälle. Tuloksena peräsin täysin ruskean liman ja levän peitossa, ala-arvoisen huono suoritus. Myös Elanin pohja oli edellisenä vuonna tällä samalla maalilla varsin rumassa kunnossa, mutta tätä ei voi verrata suoraan koska eri kesinä vesi on eri lämpöistä jne. Ainakin näillä kokemuksilla vaikuttaa surkealta aineelta.

Mikähän olisi hyvä maali peräsimen yläreunaan, ja peräsinkolon sisään? Pitäisikö sinne liimata kuparipelti? Olisiko tällaisissa paikoissa hyötyä puolikovasta väristä?