Finn Flyer ?

[jalev]

Finn Flyer ?
Kaipaisin tietoa miten tämä Finn Flyer 27 tai Finn Flyer 31 liittyy
finn express purjeveneeseen?

onko Finn Flyer 27 veneellä mitään yhteistä fe-83:n kanssà?

kaikki asiaan liittyvä valaiseva tieto on arvokasta
koskien valintaani ensimmäiseksi purkkarikseni,
joka on tällä hetkellä joko fe-741 tai fe-83?
mutta haluaisin ottaa selvää mitä on tämä
Finn Flyer 27?

kiitos

[harald]

Finn Flyer 27:lla on sama suunnittelija Eivind Still. Finn Flyer 27 on
Finn Express 83:en "edeltäjä" ja edustaa vähän vanhempaa (IOR)
suunnittelumaailmaa.

Yachtdatabaseistä löytää jotain perustietoja veneestä:

http://www.yachtdatabase.com/app/yyshow ... R27&pr=251

LYSluku näyttää olevan 1.04, joten on hiukan hitaampi kuin FE83:nen. Pari
minuuttia tunnille siis suurinpiirtein.



Varmaan ihan pätevä vene myös. Hintakuvasta ei mitään havaintoa...

[jalev]

Ahaa, kiitokset,
eli siis fe-83 ja finn flyer mallia valmistettiin kuitenkin hetken aikaa rinnakkain?

flyer hinnat alkavat 12 000 eurosta joten siksi kiinnostaa,
olen siis tälläinen köyhä harrastusta aloittava.

onko sitten finn fire 31, finn express 83 veneen seuraaja vai isoveli?
onko siis finn flyer 31?

tuo finn flyer vene on hinnaltaan n samoissa kuin fe-741.

joidenkin näiden mallien välillä tulen tekemään päätöksiä.

ne lukijat joilla on jotain tarjottavanaan voivat myös
ilmoitella:

jalev@kolumbus.fi

[harald]

Finn Fire 33 on todnäk Finn flyer 27 aikalainen, siltä se näyttää ainakin.

Finn Flyer 31 on FE83:en isoveli. Tilat on aika samat mutta venekokoa
on jonkin verran lisää.

[Panu]

Ahaa, kiitokset,
eli siis fe-83 ja finn flyer mallia valmistettiin kuitenkin hetken aikaa rinnakkain?

Tervehdys

FE-83 valmisti Nykra Oy ja Finn Flyeriä valmisti muistaakseni Veneiro Oy. Venemallien suunnittelu ja myös valmistuskin ajoittuu miltein samaa aikaan 70/80 luvun vaihteesta 80 luvun puoliväliin. FE on näistä veneistä se uudempi.

Finn Flyer on, niin kuin Harald totesi, vanhemman IOR aikakauden tuotos tarkoituksena toimia kilpa veneenä ns. 1/4 tonnari luokassa. Alkuperäinen suunnitelu tehtiin juuri kilpailukäyttöön ja "siviili" version varalaitaa on korotettu tekemällä hyvin naamioitu ns. valaskansi. Runko-kansi liitos on siinä kyljen kumisen törmäyslistan sisällä piilossa.

FE-83:n tarkoitus oli tuottaa hyvin purjehtiva urheilullinen purjevene, joka on vapaa sen aikaisista tasoitussäännöistä ja niiden kummajaisuuksista. Todettakoon, että tasoitussäännöt ovat aina vaikuttaneet pursien rungon muotoihin ja usein vaikutukset ovat olleet muuta kuin positiivisia. Tämä takia on FE:n rungon linjat vielä tämänkin päivän mittapuun mukaan varsin mykyaikaiset. Veneen ikä "paljastuu" kölin muodosta ja painosta, peräsimen mallista sekä rikin mitoista. Uusissa pursissa on selkeästi enemmän purjeita, kölissä enemmän painoa sekä niisä on syvempi ja kapeampi peräsin.

onko sitten finn fire 31, finn express 83 veneen seuraaja vai isoveli?

Vastaus on kyllä ja ei. Finn Express oli helsinkiläisen PR-marinin kaupallinen veneperhe, johon kuului FE64, FE74, FE741, FE83 ja FE94. PR-marinin ajauduttua konkurssiin myytiin muotit, joista esim FE94 päätyi Ruotsiin ja siitä muodostui myöhemmin Omega 30. Muiden FE veneiden valmistus päättyi.

FinnFlyer 31 on Stillin IOR 1/2 tonari luokkaan suunnitelema vene, jonka rugon muodoissa ei ole yhtä voimakasta IOR:n vaikutusta nähtävissä kuin 27:n rungossa.

[Panu]

Finn Fire 33 on todnäk Finn flyer 27 aikalainen, siltä se näyttää ainakin.

Tervehdys

FinnFire 33 on se kuluisa vene, jolla suomalaiset voittivat ensimmäisen IOR luokan (3/4 tonnari luokka) maailmanmestaruuden Englannin vesillä. Myöhemmin kyseisen kilpaveneen pohjalta Turun veneveistämö (Fiskars) ryhtyi valmistamaan venettä siviili markkinoille.

Kivana yksityiskohtana mainittakoon, että FinnFiren perästä lyhennetyllä versiolla Kari Vilén voitti Gotlant runtin 1/2 tonnari luokan, joskus 80 luvun taitteessa.

[Esa]

No pistänpä minäkin oman lusikkani tähän soppaan, eli FinnFlyer 27 on hyvin menestynyt varttitonnari, niinkuin täällä on kerrottukin. Ominaisuuksista senverran, että muistan useammankin aktiivikilpailijan joskus maininneen eroista FE-83:n välillä mm. seuraavaa. Kevyt ja keskituuli FE menee menojaan... kovalla tuulella taasen FinnFlyer menee FE:n ohi???? Tiedä sitten totuutta, olen itse kyllä FinnFlyerillakin jokusen kerran seilannut ja veneenä sen on mukava, eloisakin ja kaikinpuolin kokoisekseen ihan ok! Tiloiltaan ei ihan Fe:lle pärjää, mutta... onhan hintaakin vähemmän. Rakenteesta sen verran, että ainakin alkupään FinnFlyerit olivat toivottoman huonosti tehtyjä! Muistaakseni valmistaja oli Simunan kuiturakenne, ja kokemusta purjeveneiden valmistuksesta niukanlaisesti. Tänäpäivänä voisi kuvitella myynnissä liikkeellä olevien veneiden olevan kuitenkin jo perusvirheiltään korjattuja.

Finnflyer 31 muistuttaa myös FinnFlyeria ja FE:tä, muutenkin kuin ulkoisesti, ja on ollut muuten tuotannossa vielä ihan viime vuosiin asti hieman erilaisella kansirakenteella (Polar Yachts). Siitäkin on useita kisoissakin pärjänneitä esimerkkejä ja alkuperäistä mallia tarjottiin kahdella erilaisella kansirakenteella (cruising/racing). Muistaakseni esim. "ilopilleri" oli eräs menestyneistä FF31:stä, johon tehtiin ajanmyötä radikaalejakin lasikuitumodifikaatoita, ja aina vaan vene kulki lujaa...
FinnFire 33 taas, niinkuin täällä hyvin tiedettiin oli Turun veneveistämön tuote, joka tehtiin menestyksekkään 3/4 tonnareiden mm kisojen jälkeen. Tätä voittoa kai voidaan pitää Eivind Stillin ponnahduslautana "oikeiden venesuunnittelijoiden" joukkoon. Ja jos en aivan väärin muista niin Siltala Yachts omisti FinnFiren muotit Turun Veneveistämön konkurssin jälkeen, ja tarjosi sitä myös itserakentajille.
Fe-94 taas mielestäni ei ole koskaan ollutkaan FE tai edes kotimainen vene, vaan uudelleen nimetty Omega 30, jota PR-Marinin tarjosi ikäänkuin FE:stä uloskasvaneille seuraavaksi veneeksi.

T:Esa

[jalev]

Etsin siis ekaa purkkaria, enkä ole rikas, joten uskallankohan sitten ottaa n 8000 euron vm-79 finn flyer veneen projektiksi ja kunnostaa sen talvella?
pohja tarvitsisi rempata, purjeet ovat alkuperäiset ja ikkunan tiivisteet vaihtaa.
joten onko teillä kokemusta jakaa tästä, että onko ajatus ns "laukaus pimeään"

Kiitos

janne

[Erkka]

No pohjaremppa on kuitenkin tehtävä joskus, jopa FE83:seen ja purjeetkin on joskus vaihdettava. Kokeile esim. valtuutettua tavarantarkastajaa, veloittaa muutaman satasen ja tutkailee koko veneen läpi ja antaa suosituksen ostosta tai hylkäämisestä sekä mahdollisista korjauskohteista. Tarkastaja tienaa nopeasti oman palkkaansa; tällä välttää pahimmat sudenkuopat.

[jalev]

Sisämoottori Volvo Penta,
vene ollut järvellä, tuleekohan myös moottorin vaihto eteen?
ja kustannukset 5 000 euroa?

[Panu]

Sisämoottori Volvo Penta,
vene ollut järvellä, tuleekohan myös moottorin vaihto eteen?
ja kustannukset 5 000 euroa?

Tervehdys

Meillä on veneessä Yanmar 1GM moottori vm -81, joka on ollut järvillä ensimmäiset kuusi vuotta. Vielä en ole havainnut mitää indikaatiota kansiremppan tms tarpeesta.

Yleensä noista raakavesijäähdytetyistä moottoreista ruostuu kansi puhki ja sitten vasta pakosarjan mutka. Kukaan ei osaa sanoa tutkimatta mikä on moottorin tila, mutta jos kone lähtee kevyesti sahaamatta käyntiin, eikä savuta niin suuria murheita ei siinä liene.

Olen päättänyt, ettei meille vaihdeta konetta, vaan vanhasta korjataan kansi sitten kun se tulee ajankohtaiseksi. Yhdellä alakerralla ajaa varmasti pari kantta.

[pjtuomaa]

Sisämoottori Volvo Penta,
vene ollut järvellä, tuleekohan myös moottorin vaihto eteen?
ja kustannukset 5 000 euroa?

Tervehdys

Meillä on veneessä Yanmar 1GM moottori vm -81, joka on ollut järvillä ensimmäiset kuusi vuotta. Vielä en ole havainnut mitää indikaatiota kansiremppan tms tarpeesta.

Yleensä noista raakavesijäähdytetyistä moottoreista ruostuu kansi puhki ja sitten vasta pakosarjan mutka.
Olen päättänyt, ettei meille vaihdeta konetta, vaan vanhasta korjataan kansi sitten kun se tulee ajankohtaiseksi. Yhdellä alakerralla ajaa varmasti pari kantta.

Mitenkäs Panu, kuinka suuri operaatio on sitten tuon pakosarjan(vaiko vain osittainen) uusinta kun sen aika tulee? Saadaanko sillä todellista jatkoaikaa koneelle, jos kansi on jo vaihdettu? Brakaako siinä vaiheessa jo jotain muutakin?

[Panu]

Mitenkäs Panu, kuinka suuri operaatio on sitten tuon pakosarjan(vaiko vain osittainen) uusinta kun sen aika tulee? Saadaanko sillä todellista jatkoaikaa koneelle, jos kansi on jo vaihdettu? Brakaako siinä vaiheessa jo jotain muutakin?

Tervehdys

Ei pitäisi olla kovakaan homma, jos saa pultit auki ehjänä. Yleensä kaikki ne osat, jotka altistuvat lämmölle on tapana jämähtää. CRC:tä ja pientä vasaran naputusta mutterin päähän auttaa saamaan pultit auki. En tosin ota aiheesta vielä etukäteen mitään murhetta.

Pakosarja syöpyy, kun jäähdytysvettä (meri) sekoitetaan kuumiin pakokaasuihin kaasuja jäähdyttämään ja estämään pakoputkiston palamista (sulamista, kun on kumi ja muoviosia). En ymmärrä miksei operaatiolla saisi lisää käyttötunteja? Voihan mootorissa aina joku paikka hajota, mutta nämä merimoottorit ovat viritysasteeltaan NIIN alhaisia, etten niiden kestävyydestä osaa olla huolissani. Tietyt osat saavat ajan hampaasta terävästikin kipeää, mutta muut osat kuluvat ymmärtääkseni varsin tasaisesti.