Kölin huolto FE 83

[Olli]

Olen pari kertaa lähetellyt hakemuksen ohjeiden mukaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Missä on mennyt vikaan?

Tässä on varmaan sattunut moka Hallitus on jo kahteenkin kertaan hyväksynyt sut jäseneksi, mutta jostain syystä toimenpiteet sen jälkeen ovat jääneet suorittamatta... Sihteeri hoitanee sulle oikeudet jäsenpalstalle, ja nimen rekisteriin.

[Panu]

Viime kesänä tuli köli hiekkapuhallettua ja sen päälle pistin muutaman kerroksen primeria. Hiukka jännitti, lähteekö köli uudestaan ruostumaan, mutta ilokseni huomasin, että köli on vieläkin siistin näköinen.

Tervehdys

Onnittelen. Kyllä jotain on tehty oikein, kun ruoste on pysynyt poissa.

Tänä kesänä olisi tarkoitus laminoida kölisauma ja profiloida köli. Mistäpäin kannattaa hankkia lasikuitumaton ja hartsin? Kuinka paksu matto on ok, grammaa per /neliö? Hartsejakin taitaa olla erityyppisiä. Sauma menee veneen etuosassa lähellä pohjaa, kuinka leveä matto on ok? Tämän jälkeen olisi työn alla kölin profilointi. Ymmärsin, ettei profiilikaaria voi lainata, jos ei ole yhdistyksen jäsen.

Itse käytin Bilteman lasikuitunauhaa. Sen speksit on mainittu tuolla kölihomma ohjeessa FE wikissä. Samasta kaupasta saat laminointiepoksia, joka on aivan käypää kamaa tuon kölisaumanauhan laminointiin. Kölin profiloinnin voi sitten tehdä monellakin erimateriaalilla. Toiset parempia kuin toiset ja toiset kalliimpia kuin toiset. Kannattaa huomata, että jos käytät kovin tahmeaa / paksua pakkelia ei ohuiden pintakerrosten teko oikein onnistu, kun uusi kerros vain kuoriutuu pois sitä lastalla muotoillessa. Lopullisen pinnan tekoon autopuolen polyesterifillerit ns "hienopakkelit" ovat poikaa. Ne kovettuvat vartissa hiottaviksi ja soveltuvat uhuiden kerrosten tekoon.

Kyllä ja ei. Tähän asti ei kaaria ole jäsenistön ulkopuolelle lainattu.

Olen pari kertaa lähetellyt hakemuksen ohjeiden mukaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Missä on mennyt vikaan?

Laita mailia sihteeri(at)fe83.org , jossa (at)=@, niin pitäisi selvitä onko hakemus tullut perille, vai onko se ns. työjonossa

[Olli]

Mistäpäin kannattaa hankkia lasikuitumaton ja hartsin? Kuinka paksu matto on ok, grammaa per /neliö? Hartsejakin taitaa olla erityyppisiä. Sauma menee veneen etuosassa lähellä pohjaa, kuinka leveä matto on ok?

Kevra Oy Vantaan Ylästössä myy kaikkea mitä laminointiin voi tarvita. Myös Bilteman laminointiepoksi on toimivaksi todettu. Biltemasta saa myös 10 cm leveää lasikuitunauhaa 165 g/m2.

En nyt muista minkä paksuista nauhaa tuli itse käytettyä, mutta tuo 165 g/m2 on aika ohutta. Kevrasta voisi löytyä paksumpaa. Kannattaa käyttää nauhaa, se on helpompaa kuin kudotusta matosta leikkaaminen, koska tossa nauhassa eivät reunat rispaa. Etureunassa pohja alkaa kaartua aika lähellä saumaa, mutta pakkelilla saa kyllä siistin, vaikka kudos tulisi vähän sinne kaarevallekin osalle.

Wikistä löytyy aiheesta juttua: http://www.fe83.org/wiki/index.php/K%C3%B6lisauma ja myös foorumin haku-toiminnolla löytyy paljon keskustelua.

[harald]

Olen pari kertaa lähetellyt hakemuksen ohjeiden mukaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Missä on mennyt vikaan?

Tässä on varmaan sattunut moka Hallitus on jo kahteenkin kertaan hyväksynyt sut jäseneksi, mutta jostain syystä toimenpiteet sen jälkeen ovat jääneet suorittamatta... Sihteeri hoitanee sulle oikeudet jäsenpalstalle, ja nimen rekisteriin.

Jo, erinäiset saamattomuudet ja tekniset ongelmat johtivat tähän soppaan. Ari on nyt jäsen, ja pyydänkin tässä näin julkisesti anteeksi aiheuttamaani soppaa.

[Riksi]

Nyt olisi työn alla kölisauman laminointi ja pakkelointi. Kävin hakemassa Biltemasta lasikuitunauhaa.
Eli rungon puolelta poistettaisiin gelcoat n.5 cm leveydelta ja kölin puolelta vastaavalta leveydeltä hiottaisiin rautaan asti. Pitäisikö tässä vaiheessa köli taas happokäsitellä vai riittääkö nopea laminointi estämään kölin uudelleen ruostumisen?
Köli on hiekkapuhalluksen jälkeen muutaman kerran primeroitu ja se on hyvin karkea pinnaltaan, jotenka ajattelin sileämmän pinnan saamiseksi pakkeloida sen. Kölin profilointi kuulostaa liian isotöiseltä, jotenka päädyin pelkkään pintaoikasuun.
Mikä olisi sopiva pakkeli melko ohuiden kerrosten vetämiseen? Kyselin Tremcolta NM 206 Lättiä, mutta heillä on sitä varastossa vain 2 kiloa, joka ei taida riittää koko kölipinnan käsittelyyn?
Voiko näitä aineita sekoittaa eli käyttäisi aluksi NM 206 ja sitten jatkaisi jollain muulla, millä? Olisiko esimerkiksi Kevralla sopivaa pakkelia?

[Olli]

Pitäisikö tässä vaiheessa köli taas happokäsitellä vai riittääkö nopea laminointi estämään kölin uudelleen ruostumisen?

Varmuuden vuoksi kyllä hapottaisin, se on aika pikku homma kuitenkin.

Mikä olisi sopiva pakkeli melko ohuiden kerrosten vetämiseen? Kyselin Tremcolta NM 206 Lättiä, mutta heillä on sitä varastossa vain 2 kiloa, joka ei taida riittää koko kölipinnan käsittelyyn?
Voiko näitä aineita sekoittaa eli käyttäisi aluksi NM 206 ja sitten jatkaisi jollain muulla, millä? Olisiko esimerkiksi Kevralla sopivaa pakkelia?

Kannattaa varmaan käyttää epoksipohjaisia pakkeleita, pysyvät varmemmin kiinni kuin polyesteri. Varsinkin, jos joskus jatkaa kölin profilointia, niin pohjatyöt on hyvä tehdä kunnolla. Eri merkkisiä epoksipakkeleita voi varmaan käyttää aika huoletta ristiin.

Kevytpakkelit ovat helpompia levittää ja hioa. Tuo NM206 on hyvä, mutta sen saatavuus on mennyt aika hankalaksi, kun mikään jälleenmyyjä ei pidä sitä hyllyssä, eikä Tremco myy suoraan ulos... Hempelin Profair Epoxy Filler on melkein yhtä hyvää, ja varmaan muitakin löytyy. Perus Epoxy Filler on vähän hankalaa tasoittaa jos täyttöä on vähänkään enemmän, ja hiominenkin on tuskaista.

Kevra ei ainakaan ennen ole myynyt valmiita epoksipakkeleita, mutta sieltä saa kyllä piituhkaa ja mikropalloja, joita voi läträtä laminointiepoksin sekaan, jos haluaa leikkiä kemistiä. Itse olen saanut aikaiseksi vaihtelevanlaatuisia tököttejä, joiden levitysominaisuudet ovat yleensä heikompia kuin valmiilla pakkeleilla.

[Panu]

Kannattaa varmaan käyttää epoksipohjaisia pakkeleita, pysyvät varmemmin kiinni kuin polyesteri.

Tervehdys

Ei minulla ole ollut ongelmaa polyesteri hienotäytteen pysyvyyden kanssa. Nyt taitaa olla jo Kymmenes kausi polyesterillä, enkä odota ongelmia jatkossakaan. Suuret täytöt on minullakin tehty epoksilla, mutta pinta on polyesteriä, kun se kuivuu hiottavaksi 15 minuutissa.

Kevytpakkelit ovat helpompia levittää ja hioa.

Paksu pakkeli rullaa irti ohutta kerrosta levittaessä. Ei onnistu. Hienotäytteellä homma toimiin

Kevra ei ainakaan ennen ole myynyt valmiita epoksipakkeleita, mutta sieltä saa kyllä piituhkaa ja mikropalloja, joita voi läträtä laminointiepoksin sekaan, jos haluaa leikkiä kemistiä. Itse olen saanut aikaiseksi vaihtelevanlaatuisia tököttejä, joiden levitysominaisuudet ovat yleensä heikompia kuin valmiilla pakkeleilla.

Ehkei ihan kemistiä, mutta "puistokemistiä". Ei tuo kuitenkaan ollut teknisesti niin kovin haastava homma.

[Marko]

Jatkelen vielä tätä vanhaa ketjua...
Minulla on kölisaumassa Sikan massa, jonka päälle on aikanaan vedetty epoksimaalia 4 kerrosta. Epoksi on parina viime vuonna lohkeillut levyinä joustavan massan päältä pois ja näistä kohdin myrkkymaali tuntuu pehmittävän Sikaa (siitä huolimatta olen joka kevät maalannut kerroksen myrkkyä päälle). Osaako joku neuvoa mitä tässä kannattaisi tehdä? Massan haluaisin pitää saumassa, koska se näyttää pysyvän eikä sauma vuoda vettä pilssiin. Miltä Sikasauma näyttäisi kesän jälkeen ilman myrkkyä (tarkkuuko kotilot yms.)?

[Olli]

Tähän ei näköjään ole kukaan huomannut vastata...

Sikaflexin muuttuminen purukumiksi on tuttu ilmiö. En tiedä johtuuko se maalista, vedestä, ilmasta, auringosta, vai muuten vain ajasta, mutta näin käy.

Tuskin tuo ohut sauma kovin suurta populaatiota vesikasvustoa kerää, vaikka jäisi maalaamatta. Pesu pari kertaa kesässä auttaa kummasti. Jos inhoat sukeltamista yhtä paljon kuin minä, homma hoituu myös siten, että laitat vaikka spinnun skuutit roikkumaan laidan ulkopuolelle, ja tiskirätin varpaiden väliin. Sitten vain roikut siinä skuutissa ja tepastelet köliä pitkin samalla kun toisella jalalla peset kölisauman puhtaaksi.

[Marko]

Kiitokset vastauksesta! Täytyypä usuttaa emäntä tähän puuhaan sitten kesällä

[Riksi]

Veneprojekti on on edennyt hämäläiseen tahtiin, hitaasti mutta varmasti.
Kölisauma on nyt laminoitu umpeen ja köli pakkeloitu epoksipakkelilla ja primeroitu 4 kertaan. Vene on aikaisemmin ollut Turun seutuvilla, josta se on siirretty Tampereen lähelle 90-luvulla. Pohjalle ei ole tehty mitään noin 15 vuoteen, kun venettä on käytetty järviolosuhteissa.
Ostin veneen siten, ettei ollut mahdollisuutta haastatella edellistä omistajaa. Luulin selviäväni pohjan kunnostuksesta siten ,että pistän vanhan myrkkymaalin päälle Hempelin underwater primeriä ja sen päälle uudet myrkyt.
Tarkemmin forumia kahlattuani siellä suositeltiin vanhojen maalien poishiontaa gelcoatille asti. No, aloittelin pohjan hiontaa vesihionnalla(P80-100) ja työni eteni tuskastuttavan hitaasti.4-5 tunnin jälkeen olin saanut vasta osan myrkkymaaleista hiottua pois. Siinä venettä hiotessa tuli mieleen, kannattaisiko vanhat primerit jättää pohjaan ja hiota vain myrkyt pois. Maalaisi sitten 4 kerrosta primereita tämän päälle+myrkyt?!
Oletteko te forumilaiset tehneet työn tosiaan gelcoatille asti vai onko lopputulos ollut tasainen, mutta hiukan kirjava pohja, josta näkyy eriväriset primerit?

Mites muuten hionta venepukin tukien kohdalta? Pitääkö siihen viritellä väliaikaista tukea, kun maalaa tuen kohdalta?

Löytyykö forumilta ohjeita, miten veneessä menee köysistöt ja harukset?
Jossakin välissä tulee eteen päivä, kun vene lasketaan vesille, näillä näkymin Iso-sarvastoon. Jottei siellä olisi sormi suussa, olisi hyvä etukäteen tutustua tähän aiheeseen.

[Panu]

Veneprojekti on on edennyt hämäläiseen tahtiin, hitaasti mutta varmasti.

Tervehdys

Filosofisesti: Vauhti tappaa, matka ei...

....No, aloittelin pohjan hiontaa vesihionnalla(P80-100) ja työni eteni tuskastuttavan hitaasti.4-5 tunnin jälkeen olin saanut vasta osan myrkkymaaleista hiottua pois. Siinä venettä hiotessa tuli mieleen, kannattaisiko vanhat primerit jättää pohjaan ja hiota vain myrkyt pois.

Gelkkarille hiominen on tietysti varma keino, mutta miksi hyväkuntoista primeria pitäisi poistaa? Eiköhän tarkoitus ole saada pohjasta tasainen ja pinnasta terveen ilman lohkeilevia ja irtoavia vanhoja maaleja. Tuo homma kannatta ehdottomasti aloittaa hyvälaatuisella mieluiten kovametallisella kaapimella. Se puree tehokkaasti irtoavaan maaliin. Loput pitää kyllä sitten hioa.

Mites muuten hionta venepukin tukien kohdalta? Pitääkö siihen viritellä väliaikaista tukea, kun maalaa tuen kohdalta?

Kyllä pitää. Miten riippuu taysin tapauksesta ja pukin rakenteesta.

Löytyykö forumilta ohjeita, miten veneessä menee köysistöt ja harukset?
Jossakin välissä tulee eteen päivä, kun vene lasketaan vesille, näillä näkymin Iso-sarvastoon. Jottei siellä olisi sormi suussa, olisi hyvä etukäteen tutustua tähän aiheeseen.

Jokainen FE, jonka olen nähnyt on rikattu eritavalla. Tätä taustaa vasten en oikein osaa sanoa mikä niistä on "oikea". Kilpapurjehtijalla voisi olla joitain preferenssejä, jos oikein saivarrellaan. Uskon että löydät köysillekin oikeat paikkat.

Jos edelleen epäilyttää ota yhteyttä, niin katsotaan miten voisimme auttaa.

[Olli]

Gelkkarille hiominen on tietysti varma keino, mutta miksi hyväkuntoista primeria pitäisi poistaa? Eiköhän tarkoitus ole saada pohjasta tasainen ja pinnasta terveen ilman lohkeilevia ja irtoavia vanhoja maaleja. Tuo homma kannatta ehdottomasti aloittaa hyvälaatuisella mieluiten kovametallisella kaapimella. Se puree tehokkaasti irtoavaan maaliin. Loput pitää kyllä sitten hioa.

Just näin. Sanoisin, että primerin poiston tarve ratkeaa noin yhdellä kaapaisulla kovametalliskraballa. Jos vetäisy tuntuu kevyeltä, kuuluu "rousk", ja primeri irtoaa gelkkariin asti hilseinä, niin kaikki pois vaan. Jos taas kuuluu "niiiirsk", ja primeri irtoaa nihkeästi höylänlastua muistuttavana kiehkurana, ja tarvitsee vetää useamman kerran ennen kuin gelkkari tulee vastaan, niin primeri on luultavasti säilyttänyt elastisuutensa, ja sen voi jättää alle.

Löytyykö forumilta ohjeita, miten veneessä menee köysistöt ja harukset?
Jossakin välissä tulee eteen päivä, kun vene lasketaan vesille, näillä näkymin Iso-sarvastoon. Jottei siellä olisi sormi suussa, olisi hyvä etukäteen tutustua tähän aiheeseen.

Sarvaston kokoisesta satamasta löytynee muutama FE. Käsiä pystyyn jäsenet joilla on vene siellä? Kannattanee vilkuilla FEneitä laiturissa, ja nykiä omistajia hihasta, niin selviää aika äkkiä miten FE rikataan purjehdittavaan kuntoon. Sitten jos haluaa nähdä miten FE viritetään kisakuntoon, niin kannattaa saapua kameran kanssa elokuun viimeisenä viikonloppuna Pentalaan. Siellä on silloin vähintään kaikki PK-seudun kilpaa purjehtivat FEneet kerralla vakoiltavissa. Samalla tulee naamat tutuiksi.

[alex]

...mutta miksi hyväkuntoista primeria pitäisi poistaa?

If old primer is of unknown/uncertain type and the new primer is epoxy - applying epoxy on top of one-component primer is not recommended.

I would evaluate the quality of the old primer coating and the gelcoat and decide if brand new primer is required and if it is going to be epoxy. The best way to remove old antifouling is scraping. Low quality old primer can easily be scraped as well. Otherwise sanding. I used random orbital sander with 80-100-120 grit sandpaper (to preserve the gelcoat).

Bottom work is so awful by many means, so I'd rather do it better while I am already in that shit so it does not happen again in the near future.

[Riksi]

Kun ei ollut tietoa, mitä tavaraa oli laitettu veneen pohjaan ja se oli ollut siellä jo 90-luvulta lähtien, niin päätin poistaa maalikerrokset gelkkariin asti. Työkaluissa ei kannata säästellä. Kävin paikallisessa Protoolsissa, joka myy ammattikäyttöön tarkoitettuja työkaluja, hakemassa Bachon 65mm leveän kaapimen. Kovametalliterä on tosiaan ehdoton, terä kestää pitempään. Gelkkariin ei tullut kaapimisen aikana ikäviä naarmuja, varmaankin riittävän leveän työkalun ansiosta. Vanha maali oli hyvin kiinni pohjassa(ei lohkeamia), mutta lähti hyvän työkalun ansioasta suht'helposti pois. Lopun joutuu sitten hiomaan, voiko sen hoitaa kuivahiontana?
Työn edetessä tuli ikävä huomio, nimittäin pukkien takimmaiset tuet olivat painuneet n.5-10mm sisäänpäin ja toisen tuen vieressä oli 10cm halkeama gelkkarissa. Kuinka vakavasta asiasta puhutaan?

Venepukki on oheisen linkin kuvan mukainen, mutta maassa olevia pitkittäsputkia on 3 kpl, joihin on tuettu pystyputket.
http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa ... php?p=2028
Toisesta viestiketjusta lainattua.
Jos venepukkiin saa kuormaliinat kiinni, niin pelkillä liinoilla saa pidettyä veneen pystyssä. Sitloodan vinssin kautta samalta puolelta ylös ja alas ja sama toiselle puolelle. Keulasta liina kannen yli.

Onko jollakin kokemusta tällaisesta tuennasta, uskaltaako mennä veneen alle maalaushommiin?