Page 1 of 1

köliin sinkit

Posted: Mon Apr 18, 2011 22:18 pm
by Make
Oletteko laittaneet köliin sinkkianodeita? Eräs purjehtija oli sitä mieltä, että on täysin välttämätöntä laittaa ruuveilla kaksi harkkoa köliin. Oli kyllä sähköinsinööri. Veneessäni ei sellaisia ole eikä köli mielestäni näytä ihmeemmältä. Jos sinkit kiinnittää, niin pitääkö maali poistaa niiden alta vai riittääkö ruuvien kautta tapahtuva maadoitus?

Toinen näihin sähköisiin juttuihin liittyvä asia on askarruttanut minua eli veneen maadoitus. Tällä foorumilla on aiemminkin aiheesta keskusteltu, mutta tuli mieleeni taittolapapotkurin kautta mahdollisesti tapahtuva maadoitus. Edellyttäisi ettei potkuria maalata. Jos joku osaa sanoa kannattaako potkuri maalata niin kiitän neuvosta, sillä viikon loppuna olisi tarkoitus maalailla.

Ei kai näitä asioita saisi liikaa miettiä...

Posted: Tue Apr 19, 2011 12:11 pm
by harald
Mitä olen nähnyt rannoilla niin sinkit ei auta yhtään. Huolellinen puhdistus, happokäsittely sekä epoksointi on se lääke millä saadaan köli siistiksi, ja pysymään sellaisena.

Image ImageImage

Saa nimittäin kulua muutama vuosi ennen kuin tuollainen monisatakiloinen köli ruostuu pois. Ja jos pinnoite on rikki ruostuu se sinkeistä huolimatta kuitenkin.

Maadoituksesta en mene sanomaan, mutta en suosittele potkurin maalaamista. Jos se on siis taitttuvalapainen messinkipotkuri. Kiilloitus on parempi menetelmä. Jos potkuri on todella karhea niin P600-P800-P1200 ja sitten koneellinen kiilloitus tahnalla perään.

Image

Potkuriakselissa pitää olla sinkki, sähköisesti yhdistettynä akseliin sillä siinä on eri metalleja kosketuksissa toisiinsa.

Posted: Tue Apr 19, 2011 13:09 pm
by Panu
harald wrote:Mitä olen nähnyt rannoilla niin sinkit ei auta yhtään. Huolellinen puhdistus, happokäsittely sekä epoksointi on se lääke millä saadaan köli siistiksi, ja pysymään sellaisena...
...Saa nimittäin kulua muutama vuosi ennen kuin tuollainen monisatakiloinen köli ruostuu pois. Ja jos pinnoite on rikki ruostuu se sinkeistä huolimatta kuitenkin.
Tervehdys

Meillä ei ole ollut koskaan kölissä sinkkianodia. Eikös tuo ole enemmänkin teräsveneille tarkoitettu ohje, jossa eri metallit elektrolyyttisessä nesteessä (lue merivesi) altistuvat elektrolyyttiselle korroosiolle.

Huomaan, että valurautaisessa kölissä on "kulutupintaa" paljon eikä köli "puhkea" korroosiosta kuten voi käydä teräsvenelle.

Kölille kunnon ruosteenpoisto, epoksointi, pohjamaalaus ja vesille on neuvoni. Tuolla keinoin on köli pysynyt siistinä jo vuodesta 2005 tehdyn kölihomman jäljiltä.
harald wrote: Maadoituksesta en mene sanomaan, mutta en suosittele potkurin maalaamista. Jos se on siis taitttuvalapainen messinkipotkuri. Kiilloitus on parempi menetelmä. Jos potkuri on todella karhea niin P600-P800-P1200 ja sitten koneellinen kiilloitus tahnalla perään...
...Potkuriakselissa pitää olla sinkki, sähköisesti yhdistettynä akseliin sillä siinä on eri metalleja kosketuksissa toisiinsa.
Tuosta maalaamisesta on kaksi koulukuntaa. Toiset kiillottavat potkurin ja toiset maalaavat. Kummatkin poistavat raapimalla / hinkkaamalla potkurista näkkejä lämpöisen kesän jäljiltä. Vinhasti pyörivä potkuri "liuottaa" tehokkaasti maalin tehoaineet pois kauden aikana ja syksyllä ei ole jäjellä enää kuin väripigmentti. Jos maalaat, niin vedä pari kerrosta maalia. Kestää niin kauemmin voin kertoa kokemuksesta. Varo kuitenkaan maalaamasta potkuria "umpeen" siten ettei taittolapamekanismi enää toimi.

Posted: Tue Apr 19, 2011 21:35 pm
by rpuustin
Hei,

joltain konkarilta sain aikoinaan vinkin, että potkuria ja siihen liittyviä messinkisiä osia ei missään tapauksessa saisi maalata antifoulingeilla. Perustelu taisi olla, että osat syöpyisivät maalin aineosien johdosta.

Onko joku muukin kuullut tällaisesta?

t. Raimo

Posted: Wed Apr 20, 2011 06:22 am
by Make
Antifouling-maaleissahan on kuparia, joka messinkiä jalompana syövyttää potkuria. Hempelillä on oma spraymaali perävetolaitteisiin ja potkureihin.

lakkaa kiillotuksen perään?

Posted: Wed Apr 20, 2011 12:01 pm
by kviljamaa
Olisko hyötyä lakata potkuri kiillotuksen jälkeen? Potkuri on messinkiä/pronssia vai mitä lie seosta, volvo 2-lapainen taittomalli.

Posted: Wed Apr 20, 2011 12:27 pm
by harald
Ei

alu-safea vetolaitteeseen

Posted: Wed Apr 20, 2011 12:46 pm
by FE-Sillanpää
Make wrote:Antifouling-maaleissahan on kuparia, joka messinkiä jalompana syövyttää potkuria. Hempelillä on oma spraymaali perävetolaitteisiin ja potkureihin.
S-vetolaitteessa olen käyttänyt Hempelin Alu-safea. Se on pensselillä sudittavaa, vaaleeanharmaata ja vaatii kaksi (paksua) maalauskerrosta vuosittain. Sitä kai aluveneilijät käyttävät, vaikkei se värikkäiden maalien veroista ole.

Potkuri on meillä messingillä, kuten purjehtijan suukin. Olen sukeltanut heinäkuun lopulla juuriharja kädessä pari sukellusta ja sutinut näkinkengän alut pois.

Posted: Wed Apr 20, 2011 14:22 pm
by Make
Ajattelin maalata S-vetolaitteen ensin 2xepoksiprimer jonka päälle Hempelin vetolaitemaalia. Potkurin ja potkurin navan maalaamisesta en oikein tiedä. Lavat on ilmeisesti rautavalua eivätkä mitenkään hirmuisen sileät. Potkurin navan materiaalista en tiedä mutta ei näytä pronssilta tai messingiltä mutta ei ruostukaan että olisiko jotain kevytvalua.

Posted: Wed Apr 20, 2011 20:31 pm
by Panu
rpuustin wrote:...sain aikoinaan vinkin, että potkuria ja siihen liittyviä messinkisiä osia ei missään tapauksessa saisi maalata antifoulingeilla. Perustelu taisi olla, että osat syöpyisivät maalin aineosien johdosta...
Make wrote:Antifouling-maaleissahan on kuparia, joka messinkiä jalompana syövyttää potkuria. Hempelillä on oma spraymaali perävetolaitteisiin ja potkureihin.
Tervehdys

Veneen potkurit yleensä valmistetaan pronssista ei messingistä. Messingin mekaaniset ominaisuudet eivät riitä potkureiden käyttöolosuhteissa, toisin kuin huomattavasti lujemman metallin pronssin.

Messinki on kuparin ja sinkin seos. Se on kellertävä ja hyvin hapen vaikutusta kestävä metalliseos, jota käytetään yleisesti esimerkiksi venttiilien, putkiliittimien ja mekaanisten laitteiden valmistusmateriaalina. Messinki on vahvempi ja kovempi kuin puhdas kupari sekä myös edullisempi. Messinkiseoksilla on yleisesti hyvä korroosionkesto.

Messingille ominainen korroosioilmiö on sinkinkato, joka voi tapahtua, kun epäedullisissa olosuhteissa messinkiseoksesta liukenee veteen sinkkiä, jolloin jäljelle jää paljon kuparia sisältävä huokoinen massa. Taipumus sinkinkatoon pienenee messingin sinkkipitoisuuden laskiessa.

Pronssi on metalliseos, lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari. Tavallisimmin pronssilla tarkoitetaan kuparin ja tinan seosta, mutta nimitystä käytetään myös muista kuparin lejeeringeistä, jotka eivät sisällä sinkkiä ja eroavat täten messingistä. Korroosio ei vahingoita pronssia samalla tavoin kuin rautaa, varsinkaan meriolosuhteissa. Pronssi myös kestää väsymistä jonkin verran rautaa paremmin.

Nykyisin valmistetaan hyvin monenlaisia erikoispronssilaatuja seostamalla mukaan pieniä määriä mm. piitä, mangaania, alumiinia tai telluuria. Seoskomponentit ja seossuhde vaikuttavat pronssin lujuuteen, korroosionkestävyyteen ja ulkonäköön. Esimerkiksi piipronssia on hyvin korroosionkestävää.

Re: köliin sinkit

Posted: Thu Jan 14, 2021 13:18 pm
by HansO
Moi kaikki!
Osaisiko joku neuvoa miten olette hoitaneet maadoitukset veneessä. Omassa veneessä köli, peräsin ja kone (ilmeisesti koneen kautta yhteys potkuriin) on yhdistetty sähköjohdolla. Asensin veneeseen sisälle maasähköpistorasian, josta tulee maadoitus galvaanisen eristeen kautta nyt tuohon koneen kylkeen. Ajatuksena on, että tuo galvaaninen eriste sitten estäisi laiturissa ollessa, akkulaturilla ladattaessa hupiakkuja, naapurin ja minun veneen väliset sähkövirrat. Onkos tämä teistä toimiva tapa vai pitäisikö tässä ottaa jotain muuta huomioon? Vai onko tämä meidän oloissa asia, jota ei edes huomaa kesän aikana, jos jotain vuotovirtoja pääsee syntymään?

Re: köliin sinkit

Posted: Thu Mar 11, 2021 22:30 pm
by toxi
230V asennuksista ei oikein kannata kysellä foorumeilla koska kyseessä on luvanvarainen asennus jossa asentajan pitää tietää mitä tekee.

Tämän vuoden ekassa katsastusinfossa mm.

VUODEN 2021 KATSASTUKSEN TEEMA
Tämän vuoden teemana on veneen sähköjärjestelmät ja erityisesti
kytkentäkaavioiden laatiminen ja ajan tasalle saattaminen. Kytkentäkaaviosta on mainittu tarkemmin
uudistetussa sähköjärjestelmät-osassa.

Pienoisjänniteasennuksia (esim. 12 VDC, 24 VDC) saa osaava ja asiaan hyvin perehtynyt veneilijä tehdä itse,
mutta pienjänniteasennukset (esim. 230 VAC, 400 VAC, maasähkö, generaattori) on teetettävä veneeseen
sähköurakoitsijalla, joka suorittaa niille käyttöönottotarkastuksen ja antaa veneen haltijalle
tarkastuspöytäkirjan.

//Tomppa

Re: köliin sinkit

Posted: Mon Mar 15, 2021 19:02 pm
by HansO
Moi. Kiitos vastauksesta. Tuossa veneessä on joku asentanut sisäpistokkeen käyttäen Bilteman auton sisätilanlämmittimen pika-asennussarjaa. Siinä liitokset tapahtuvat napsauttaen pikaliittimet kiinni, ja tuon ilmeisesti saa asentaa itse ainakin autokäytössä? Ulkona on sitloorassa läpällinen liitin johon tulee jatkokaapelin avulla virransyöttö. Tämä ei ole venekäyttöön hyväksytty eikä siinä ole sulaketta. Tuossa roikkui tuo suojamaa vapaana, jonka laitoin nyt galvaaniseen eristeeseen. Tätä on käytetty vain akkulaturille muuta ehkä tämä pitää vaihtaa luvalliseen jossain vaiheessa.

Re: köliin sinkit

Posted: Wed Mar 17, 2021 00:12 am
by toxi
Itselläni ei ole vaadittavia sähkärin papereita joten leivästä tämä ei ole kiinni mutta työkseni koulutan mm. sähkäreitä, automaatioasentajia, ICT-asentajia ja autosähköä joten joku haju mulla on asiasta ja siksi kirjoitan että kukaan ei tappaisi itseään . 230V on nimittäin ihan oikeasti tappava jos sählää.

Näitä asennuksia voi tehdä voi tehdä virallisesti oikein jolloin käytetään sähkäriä jolla oikeudet ja joka toivottavasti tietää vaatimukset veneessä ja joka antaa siitä käyttöönottotarkastuksen mittauspöytäkirjan. Tämä on siis ainoa virallisesti oikea tapa.
Sitten näitä voi tehdä milloin milläkin valmiilla tai vähemmän valmiilla johtosarjoilla. auton lämppärikaapelit on ok asentaa autoon koska siihen ne on tehty mutta veneeseen ne ei ole sen luvallisempia kuin mitkään muutkaan johdot.
Jos maasähkön kuluttajana on ainoastaan kaksoiseristetty laturi (shuko-pistokkeessa ei suojamaata tai europistoke) niin eipä tuosta juurikaan vaaraa ole vaikka asennus olisikin laiton. Vikavirtasuoja on ihan verraton kapine koska se katkaisee sähköt heti jos sitä karkaa ihmiselle vaarallisen paljon jonnekin muualle kuin itse kuormalle. Se on ainoa oikea suoja ihmiselle. Suojamaa ja sulake auttavat vain ettei synny söhköpaloa.

Laillisesti laturin saa maasähköihin sillä että tuo roikan veneeseen ja kytkee siihen laturissa olevan töpselin suoraan.

//Tomppa

Re:

Posted: Thu Mar 18, 2021 00:59 am
by Olli
Make wrote: Wed Apr 20, 2011 14:22 pm Ajattelin maalata S-vetolaitteen ensin 2xepoksiprimer jonka päälle Hempelin vetolaitemaalia.
Jos meinasit Hempelin ecopower prop-sprayta, niin unohda. Kokeilin viime vuonna, ja jos mahdollista, keräsin vetolaitteeseen enemmän näkkiä kuin ilman maalia. Täysin turha tuote. Tälle kaudelle ajattelin vaihtaa alusafeen.