köliin sinkit

FE-vene ja yhdistys / FE-båten och föreningen

Moderators: harald, Petri

Make

köliin sinkit

Post by Make » Mon Apr 18, 2011 22:18 pm

Oletteko laittaneet köliin sinkkianodeita? Eräs purjehtija oli sitä mieltä, että on täysin välttämätöntä laittaa ruuveilla kaksi harkkoa köliin. Oli kyllä sähköinsinööri. Veneessäni ei sellaisia ole eikä köli mielestäni näytä ihmeemmältä. Jos sinkit kiinnittää, niin pitääkö maali poistaa niiden alta vai riittääkö ruuvien kautta tapahtuva maadoitus?

Toinen näihin sähköisiin juttuihin liittyvä asia on askarruttanut minua eli veneen maadoitus. Tällä foorumilla on aiemminkin aiheesta keskusteltu, mutta tuli mieleeni taittolapapotkurin kautta mahdollisesti tapahtuva maadoitus. Edellyttäisi ettei potkuria maalata. Jos joku osaa sanoa kannattaako potkuri maalata niin kiitän neuvosta, sillä viikon loppuna olisi tarkoitus maalailla.

Ei kai näitä asioita saisi liikaa miettiä...

User avatar
harald
Hallitus
Posts: 10386
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald » Tue Apr 19, 2011 12:11 pm

Mitä olen nähnyt rannoilla niin sinkit ei auta yhtään. Huolellinen puhdistus, happokäsittely sekä epoksointi on se lääke millä saadaan köli siistiksi, ja pysymään sellaisena.

Image ImageImage

Saa nimittäin kulua muutama vuosi ennen kuin tuollainen monisatakiloinen köli ruostuu pois. Ja jos pinnoite on rikki ruostuu se sinkeistä huolimatta kuitenkin.

Maadoituksesta en mene sanomaan, mutta en suosittele potkurin maalaamista. Jos se on siis taitttuvalapainen messinkipotkuri. Kiilloitus on parempi menetelmä. Jos potkuri on todella karhea niin P600-P800-P1200 ja sitten koneellinen kiilloitus tahnalla perään.

Image

Potkuriakselissa pitää olla sinkki, sähköisesti yhdistettynä akseliin sillä siinä on eri metalleja kosketuksissa toisiinsa.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020

Panu
hyperaktiivi
Posts: 2237
Joined: Tue Apr 06, 2004 21:33 pm
Location: Espoo

Post by Panu » Tue Apr 19, 2011 13:09 pm

harald wrote:Mitä olen nähnyt rannoilla niin sinkit ei auta yhtään. Huolellinen puhdistus, happokäsittely sekä epoksointi on se lääke millä saadaan köli siistiksi, ja pysymään sellaisena...
...Saa nimittäin kulua muutama vuosi ennen kuin tuollainen monisatakiloinen köli ruostuu pois. Ja jos pinnoite on rikki ruostuu se sinkeistä huolimatta kuitenkin.
Tervehdys

Meillä ei ole ollut koskaan kölissä sinkkianodia. Eikös tuo ole enemmänkin teräsveneille tarkoitettu ohje, jossa eri metallit elektrolyyttisessä nesteessä (lue merivesi) altistuvat elektrolyyttiselle korroosiolle.

Huomaan, että valurautaisessa kölissä on "kulutupintaa" paljon eikä köli "puhkea" korroosiosta kuten voi käydä teräsvenelle.

Kölille kunnon ruosteenpoisto, epoksointi, pohjamaalaus ja vesille on neuvoni. Tuolla keinoin on köli pysynyt siistinä jo vuodesta 2005 tehdyn kölihomman jäljiltä.
harald wrote: Maadoituksesta en mene sanomaan, mutta en suosittele potkurin maalaamista. Jos se on siis taitttuvalapainen messinkipotkuri. Kiilloitus on parempi menetelmä. Jos potkuri on todella karhea niin P600-P800-P1200 ja sitten koneellinen kiilloitus tahnalla perään...
...Potkuriakselissa pitää olla sinkki, sähköisesti yhdistettynä akseliin sillä siinä on eri metalleja kosketuksissa toisiinsa.
Tuosta maalaamisesta on kaksi koulukuntaa. Toiset kiillottavat potkurin ja toiset maalaavat. Kummatkin poistavat raapimalla / hinkkaamalla potkurista näkkejä lämpöisen kesän jäljiltä. Vinhasti pyörivä potkuri "liuottaa" tehokkaasti maalin tehoaineet pois kauden aikana ja syksyllä ei ole jäjellä enää kuin väripigmentti. Jos maalaat, niin vedä pari kerrosta maalia. Kestää niin kauemmin voin kertoa kokemuksesta. Varo kuitenkaan maalaamasta potkuria "umpeen" siten ettei taittolapamekanismi enää toimi.
Ystävällisin veneily terveisin PR

rpuustin
kokelas
Posts: 222
Joined: Mon Feb 17, 2003 16:25 pm

Post by rpuustin » Tue Apr 19, 2011 21:35 pm

Hei,

joltain konkarilta sain aikoinaan vinkin, että potkuria ja siihen liittyviä messinkisiä osia ei missään tapauksessa saisi maalata antifoulingeilla. Perustelu taisi olla, että osat syöpyisivät maalin aineosien johdosta.

Onko joku muukin kuullut tällaisesta?

t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414

Make

Post by Make » Wed Apr 20, 2011 06:22 am

Antifouling-maaleissahan on kuparia, joka messinkiä jalompana syövyttää potkuria. Hempelillä on oma spraymaali perävetolaitteisiin ja potkureihin.

kviljamaa
alokas
Posts: 24
Joined: Mon Mar 14, 2011 11:22 am

lakkaa kiillotuksen perään?

Post by kviljamaa » Wed Apr 20, 2011 12:01 pm

Olisko hyötyä lakata potkuri kiillotuksen jälkeen? Potkuri on messinkiä/pronssia vai mitä lie seosta, volvo 2-lapainen taittomalli.

User avatar
harald
Hallitus
Posts: 10386
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald » Wed Apr 20, 2011 12:27 pm

Ei
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020

User avatar
FE-Sillanpää
luti
Posts: 568
Joined: Mon Mar 26, 2007 16:04 pm
Location: Itä-Uusimaa

alu-safea vetolaitteeseen

Post by FE-Sillanpää » Wed Apr 20, 2011 12:46 pm

Make wrote:Antifouling-maaleissahan on kuparia, joka messinkiä jalompana syövyttää potkuria. Hempelillä on oma spraymaali perävetolaitteisiin ja potkureihin.
S-vetolaitteessa olen käyttänyt Hempelin Alu-safea. Se on pensselillä sudittavaa, vaaleeanharmaata ja vaatii kaksi (paksua) maalauskerrosta vuosittain. Sitä kai aluveneilijät käyttävät, vaikkei se värikkäiden maalien veroista ole.

Potkuri on meillä messingillä, kuten purjehtijan suukin. Olen sukeltanut heinäkuun lopulla juuriharja kädessä pari sukellusta ja sutinut näkinkengän alut pois.

Make

Post by Make » Wed Apr 20, 2011 14:22 pm

Ajattelin maalata S-vetolaitteen ensin 2xepoksiprimer jonka päälle Hempelin vetolaitemaalia. Potkurin ja potkurin navan maalaamisesta en oikein tiedä. Lavat on ilmeisesti rautavalua eivätkä mitenkään hirmuisen sileät. Potkurin navan materiaalista en tiedä mutta ei näytä pronssilta tai messingiltä mutta ei ruostukaan että olisiko jotain kevytvalua.

Panu
hyperaktiivi
Posts: 2237
Joined: Tue Apr 06, 2004 21:33 pm
Location: Espoo

Post by Panu » Wed Apr 20, 2011 20:31 pm

rpuustin wrote:...sain aikoinaan vinkin, että potkuria ja siihen liittyviä messinkisiä osia ei missään tapauksessa saisi maalata antifoulingeilla. Perustelu taisi olla, että osat syöpyisivät maalin aineosien johdosta...
Make wrote:Antifouling-maaleissahan on kuparia, joka messinkiä jalompana syövyttää potkuria. Hempelillä on oma spraymaali perävetolaitteisiin ja potkureihin.
Tervehdys

Veneen potkurit yleensä valmistetaan pronssista ei messingistä. Messingin mekaaniset ominaisuudet eivät riitä potkureiden käyttöolosuhteissa, toisin kuin huomattavasti lujemman metallin pronssin.

Messinki on kuparin ja sinkin seos. Se on kellertävä ja hyvin hapen vaikutusta kestävä metalliseos, jota käytetään yleisesti esimerkiksi venttiilien, putkiliittimien ja mekaanisten laitteiden valmistusmateriaalina. Messinki on vahvempi ja kovempi kuin puhdas kupari sekä myös edullisempi. Messinkiseoksilla on yleisesti hyvä korroosionkesto.

Messingille ominainen korroosioilmiö on sinkinkato, joka voi tapahtua, kun epäedullisissa olosuhteissa messinkiseoksesta liukenee veteen sinkkiä, jolloin jäljelle jää paljon kuparia sisältävä huokoinen massa. Taipumus sinkinkatoon pienenee messingin sinkkipitoisuuden laskiessa.

Pronssi on metalliseos, lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari. Tavallisimmin pronssilla tarkoitetaan kuparin ja tinan seosta, mutta nimitystä käytetään myös muista kuparin lejeeringeistä, jotka eivät sisällä sinkkiä ja eroavat täten messingistä. Korroosio ei vahingoita pronssia samalla tavoin kuin rautaa, varsinkaan meriolosuhteissa. Pronssi myös kestää väsymistä jonkin verran rautaa paremmin.

Nykyisin valmistetaan hyvin monenlaisia erikoispronssilaatuja seostamalla mukaan pieniä määriä mm. piitä, mangaania, alumiinia tai telluuria. Seoskomponentit ja seossuhde vaikuttavat pronssin lujuuteen, korroosionkestävyyteen ja ulkonäköön. Esimerkiksi piipronssia on hyvin korroosionkestävää.
Ystävällisin veneily terveisin PR

HansO
alokas
Posts: 12
Joined: Wed Jan 29, 2020 22:27 pm

Re: köliin sinkit

Post by HansO » Thu Jan 14, 2021 13:18 pm

Moi kaikki!
Osaisiko joku neuvoa miten olette hoitaneet maadoitukset veneessä. Omassa veneessä köli, peräsin ja kone (ilmeisesti koneen kautta yhteys potkuriin) on yhdistetty sähköjohdolla. Asensin veneeseen sisälle maasähköpistorasian, josta tulee maadoitus galvaanisen eristeen kautta nyt tuohon koneen kylkeen. Ajatuksena on, että tuo galvaaninen eriste sitten estäisi laiturissa ollessa, akkulaturilla ladattaessa hupiakkuja, naapurin ja minun veneen väliset sähkövirrat. Onkos tämä teistä toimiva tapa vai pitäisikö tässä ottaa jotain muuta huomioon? Vai onko tämä meidän oloissa asia, jota ei edes huomaa kesän aikana, jos jotain vuotovirtoja pääsee syntymään?
Attachments
Veneen maadoitukset.png

toxi
kokelas
Posts: 108
Joined: Wed Aug 13, 2008 15:00 pm
Location: Grani

Re: köliin sinkit

Post by toxi » Thu Mar 11, 2021 22:30 pm

230V asennuksista ei oikein kannata kysellä foorumeilla koska kyseessä on luvanvarainen asennus jossa asentajan pitää tietää mitä tekee.

Tämän vuoden ekassa katsastusinfossa mm.

VUODEN 2021 KATSASTUKSEN TEEMA
Tämän vuoden teemana on veneen sähköjärjestelmät ja erityisesti
kytkentäkaavioiden laatiminen ja ajan tasalle saattaminen. Kytkentäkaaviosta on mainittu tarkemmin
uudistetussa sähköjärjestelmät-osassa.

Pienoisjänniteasennuksia (esim. 12 VDC, 24 VDC) saa osaava ja asiaan hyvin perehtynyt veneilijä tehdä itse,
mutta pienjänniteasennukset (esim. 230 VAC, 400 VAC, maasähkö, generaattori) on teetettävä veneeseen
sähköurakoitsijalla, joka suorittaa niille käyttöönottotarkastuksen ja antaa veneen haltijalle
tarkastuspöytäkirjan.

//Tomppa

HansO
alokas
Posts: 12
Joined: Wed Jan 29, 2020 22:27 pm

Re: köliin sinkit

Post by HansO » Mon Mar 15, 2021 19:02 pm

Moi. Kiitos vastauksesta. Tuossa veneessä on joku asentanut sisäpistokkeen käyttäen Bilteman auton sisätilanlämmittimen pika-asennussarjaa. Siinä liitokset tapahtuvat napsauttaen pikaliittimet kiinni, ja tuon ilmeisesti saa asentaa itse ainakin autokäytössä? Ulkona on sitloorassa läpällinen liitin johon tulee jatkokaapelin avulla virransyöttö. Tämä ei ole venekäyttöön hyväksytty eikä siinä ole sulaketta. Tuossa roikkui tuo suojamaa vapaana, jonka laitoin nyt galvaaniseen eristeeseen. Tätä on käytetty vain akkulaturille muuta ehkä tämä pitää vaihtaa luvalliseen jossain vaiheessa.

toxi
kokelas
Posts: 108
Joined: Wed Aug 13, 2008 15:00 pm
Location: Grani

Re: köliin sinkit

Post by toxi » Wed Mar 17, 2021 00:12 am

Itselläni ei ole vaadittavia sähkärin papereita joten leivästä tämä ei ole kiinni mutta työkseni koulutan mm. sähkäreitä, automaatioasentajia, ICT-asentajia ja autosähköä joten joku haju mulla on asiasta ja siksi kirjoitan että kukaan ei tappaisi itseään . 230V on nimittäin ihan oikeasti tappava jos sählää.

Näitä asennuksia voi tehdä voi tehdä virallisesti oikein jolloin käytetään sähkäriä jolla oikeudet ja joka toivottavasti tietää vaatimukset veneessä ja joka antaa siitä käyttöönottotarkastuksen mittauspöytäkirjan. Tämä on siis ainoa virallisesti oikea tapa.
Sitten näitä voi tehdä milloin milläkin valmiilla tai vähemmän valmiilla johtosarjoilla. auton lämppärikaapelit on ok asentaa autoon koska siihen ne on tehty mutta veneeseen ne ei ole sen luvallisempia kuin mitkään muutkaan johdot.
Jos maasähkön kuluttajana on ainoastaan kaksoiseristetty laturi (shuko-pistokkeessa ei suojamaata tai europistoke) niin eipä tuosta juurikaan vaaraa ole vaikka asennus olisikin laiton. Vikavirtasuoja on ihan verraton kapine koska se katkaisee sähköt heti jos sitä karkaa ihmiselle vaarallisen paljon jonnekin muualle kuin itse kuormalle. Se on ainoa oikea suoja ihmiselle. Suojamaa ja sulake auttavat vain ettei synny söhköpaloa.

Laillisesti laturin saa maasähköihin sillä että tuo roikan veneeseen ja kytkee siihen laturissa olevan töpselin suoraan.

//Tomppa

Olli
hyperaktiivi
Posts: 2039
Joined: Wed May 19, 2004 20:16 pm
Location: Helsinki

Re:

Post by Olli » Thu Mar 18, 2021 00:59 am

Make wrote:
Wed Apr 20, 2011 14:22 pm
Ajattelin maalata S-vetolaitteen ensin 2xepoksiprimer jonka päälle Hempelin vetolaitemaalia.
Jos meinasit Hempelin ecopower prop-sprayta, niin unohda. Kokeilin viime vuonna, ja jos mahdollista, keräsin vetolaitteeseen enemmän näkkiä kuin ilman maalia. Täysin turha tuote. Tälle kaudelle ajattelin vaihtaa alusafeen.
Olli Niemi

Post Reply