No täytyy itseään oikaista sen verran että sandwichiähän se taitaa olla... Tuo uloimmainen laminaatti taitaa olla siinä 5-6mm.Aika vaikea tuota on luotettavasti mitata mutta kestänyt on näköjään kuten jo aiempana tuli todettua.

Mikko

No sain vihdoin mitattua. 13-16mm on laminaatti tuossa alueella.Onkohan tämä aika järeää tekoa vai kuinka paksuja nämä yleensä on?

Vielä tuosta vanhojen reikien paikkauksesta: Sika tietysti tiivistää mutta eikös olisi tarkoitus päästä ominaisuuksien puolesta mahdollisimman lähelle alkuperäistä rakennetta? Eli olisiko järkeä laittaa jotain vähemmän joustavaa ainetta varsinkin jos tulee uusia reikiä aika lähelle? Pakko tunnustaa että löysin kyllä kaksi vanhaa paikkausta ja elastisia olivat...

Mikko

Jos on kestänyt 20v niin eiköhän se kestä vastaisuudessakin. Minkäpaksuinen on katon ulkokuoren laminaatti? Voihan sen välitilan täyttää pakkelilla, jos siltä tuntuu. FEneessä on niin.

Kun Charlottaan olen vinssejä vaihtanut niin uuden vinssin pohja on olllut senmuotoinen että se on peittänyt ne vanhat, turhiksi jääneet reiät. Noraus Sikaa reikään ja vinssi kiinni on se menetelmä mitä itse olen käyttänyt.

Sitten menee OT puolelle. Koita ensin käyttää hakua Inerta tai Primer sanoilla. Ja kirjoita niihin olemassaoleviin ketjuihin kysymyksiä ok?

Kiitos kehuista, unohdamme ne heti ja jatkamme kuten ennen

Hei,

Tuoreena Albin Accent- velall...veneilijänä rohkenen kysyä täältä neuvoja, onhan vene kuitenkin suunnilleen FE:n kokoinen...

Vinssinvapauttajat olisi tarkoituksena uusia ja laittaa toinenkin vinssi katolle.Olen ymmärtänyt että tukea pitäisi kun on rasitusta.Accentissa (ainakin tässä yksilössä) on tilanne sellainen että kun irrottaa sisäkatossa olevat muovitulpat olemassaolevien lukkojen/vinssin kohdalta paljastuu ettei sisä- ja ulkokaton välissä ole muuta kuin ilmaa.Nuo varusteet on pultattu ulkokattoon ilman mitään sen kummempia aluslevyjä.Muttereiden alla on prikat halkaisijaltaan n. 1-1,5 cm.Mitään halkeamia ei katossa näy lukkojen tai vinssin vieressä.Maalaisjärki sanoisi että jos ovat noin kestäneet voisi uudetkin asentaa samalla tavalla.Kommentteja?

Vanhoja kiinnitysreikiä pystyn hyödyntämään vain osittain jos ollenkaan.Tököttiä on myytävänä jos jonkinlaista.Millä aineella kannattaisi vanhat reiät tukkia että tulisi paitsi tiivis myös vahva?

Ruosteenestomaaleista vielä: Hempel Light Primer vai Tikkurilan Rostex (Rostex superkin näyttää olevan olemassa) vai kenties joku muu aine?

Joku jo kehuikin tätä foorumia mutta kehun minäkin, mukava lukea asiallista ja asiantuntevaa juttua!

terveisin, Mikko FIN 8897

Harald,

mainitsit ensimmäisessä osassa avointen ruuvien vaikutuksesta hiuspohjaan. Omaa laakeata hiuspohjaa lukuisia kertoja avoimilla mutterin päillä testanneella olisin kiinnostunut tietämään, mistä voisi hankkia muovisia "tulppia" mutterin päihin. 185 cm:llä "elävää pituutta" sullottuna veneeseen on tapana löytää kaikki mahdollinen ulkonema ja miksi sen aina pitää olla se hiuspohja. Voin vahvistaa, että näillä keinoin hankitut vauhtiraidat eivät empiiristen tutkimusten mukaan paranna venevauhtia.

t. Raimo

Olet juuri oikeilla jäljillä tuon kulman kanssa. Me asensimme Spinlock
XAS-lukot niin että niitten etureuna on suurinpiirtein samalla tasalla
vanhojen kanssa. Silloinkin on reunimmaisten lukkojen kulma yli
speksien.

Joidenkin köysien lukot voitaisiin muuten korvata ihan rapulukoilla mun
mielestä. OIkeasti ison ja fokan falli sekä reiviköydet ovat sellaisia jotka
vaativat lukkoja. Spinnufalli sekä ylä- ja alagaija toimisivat jopa paremmin
ihan vain rapulukoissa. Cunningham saisi kyllä olla fallilukossa, siinä on
kuitenkin vinssi mukana kun sitä kiristetään. No, meillä on 2*2 lukot per
puoli joten niillä nyt ajetaan.

OK, enpä olisi ikinä uskonut, että sieltä löytyy mutterit. Täytynee kaivaa ne ulos samalla menetelmällä. Saako vielä olla utelias, että asensitko uudet vapauttajat eteen- vai taaksepäin verratuna vanhoihin? Itse ajattelin siirtää taaksepäin, mutta mietiskelin, että tuleeko reunimmaisten köysien kulma vinssille liian suureksi, jolloin köydet hiertyisivät puhki nopeasti. Ilmeisesti vanhojen ja uusien reikärivistöjen väli täytynee olla ainakin 2-3 cm:n luokkaa?

Arto

Laminaatin sisällä on kyllä prikat ja mutterit. Charlottassa tehtiin niin että
ruuvattiin vanhat irti, jonka jälkeen porattiin ohuella poralla vanhojen
reikien läpi sisään asti. Nämä toimivat sitten ohjailureikinä kun porattiin
n 20mm poralla sisältäpäin mutteriin asti. Näin saatiin vanhat prikat ja
mutterit pois tieltä uusien reikien tilalta.

Tämän jälkeen porattiin muistaakseni 6mm poralla ulkoa uusien reikien
sijainti. Sisältä sitten samalla 20mm poralla ulkolaminaattiin asti, sitä
kuitenkin puhkomatta. Näin saattiin upotettu paikka uusille sisäpuolen
muttereille. Tuohon sisäkattoon ei oikein voi jättää ulkonevia ruuveja,
vaikuttavat epämukavasti hiuspohjaan.

Tuolla vapauttajien kohdalla on sisäkaton täyteaine(vaahto) korvattu
tehtaalla polyesteripakkelilla, joten koko takaosa katosta on yhtä puuta.
Näin ei tarvita väliaineen kairamista ulos ja sen korvaamista esim
epoksilla kuten sandwich-laminaateissa yleensä.

Meillä on Charlottassa edelleen nuo pulttien reiät täyttämättä. Reiät
voisi täyttää jollain pakkelilla. Ja jos oikein haluaa hifistellä niin katon
maton voisi tuossa vielä paikata. Menetelmähän tuossa on että otetaan
uusi pala joka hiukan isompi kuin toivottu paikka. Asetetaan paikka
alueen päälle ja mattoveitsellä leikataan sekä uusi että vanha matto
muotoonsa. Näin on saumakohta tarkasti vain mattoveitsen terän
levyinen, jos sitäkään.

Otetaan pois vanha, reikiä täynnä oleva pala, paklataan reiät umpeen
ja kontaktiliimalla aiemmin leikattu pala paikalleen.

Projektina olisi kajuutan katolla olevien vinssinvapauttimien vaihto. Vanhat näyttivät olleen kiinni koneruuveilla, eivätkä ne olleet läpipultattu. Riittääkö mielestänne em. kiinnitystapa runsaalla sikalla ryyditettynä vai pitäisikö homma tehdä jotenkin toisin.

Arto