by Panu » Mon May 16, 2022 15:50 pm
Tervehdys
Annelilta on jääneet kaksi viimeisintä kautta väliin. Esimmäinen terveys / jaksamissyistä ja toinen veneen "puolisukelluksen" aiheuttamien sotkujen ja vaurioden korjailuissa.
Viime kesänä saimme veneen kesäkuussa veteen ja heti seuraavana päivänä jouduimmekin jo pelastustoimiin, kun vesiletku vesipumpunpäästä oli päässyt irti ja veneeseen oli päässyt runsaasti vettä.
Seuraavassa käydään läpi hieman asioita mistä voitte oppia, ettei teille vaan pääse käymään samoin.
Opetus 1. Tarkista vähintään kahteen kertaan ennen vesillelaskua, että moottorin vesiletku on kunnolla kiinni sekä pohjaventtiilissä että vesipumpussa. Meillä vene ensimmäisen vuorokauden aikana otti sisään kuutio kaupalla vettä, kun juuri tuo vesiletku írtosi vesipumpun puoleisesta päästä. Kun tulin hälytettynä telakalle oli veneen keula jo painunut parikymmentä centtiä syvemmälle ja perä oli vastaavasti pystyssä. Hyppäsin keula kannelle avasin keula luukun ja havaitsin keulalaverin päällä noin 20 cm vettä. Istuinkaukalosta hyppäsin uimahoususillani veneeseen sisään etsien vuotokohtaa ja näin moottorin sylinterin kannen päällä olevan n. 10 cm vettä. Nopeasti löytyi vesiletkun pumpun puoleinen pääkin, jonka tökkäsin veden alla takaisin vesiumppuun kiinni ja ryhdyin selvittelemään tarvittavia jatko toimia.
Opetus 2. Manuaalinen pilssipumppu on vain "roiskevesien" tyhjentämistä varten, eikä sitä ole tarkoitettu veneen todelliseen pinnalla pitämisen / TYHJENNYKSEEN. Onneksi seuralla on sähköinen uppopumppu vajan kaapissa hätävarana. Tuolta uppopumpulla pumpaten meni liki 3 tuntia saada kaikki ylimääräinen vesi veneenlaidan ulkopuolelle ja koko tuon ajan pumpun halkaisijaltaan n. 60 mm poistoletkusta lensi vesi kaaressa ulos.
Opetus 3. Kostea vene ja kesäkuun lämpö hautoi veneen sisäpinnat mustalle homeelle yön yli. Olisi pitänyt jättää ruffin luukkuja auki, jotta ilma veneessä saisi vaihtua ja tuulettaa kosteutta pois. Olisi myös pitänyt pelastaa purjepussit pois veneestä, jotta ne olisivat säästyneet turhalta homeelta.
Opetus 4. Jos moottori "uppoaa" on sähköpääkytkimien hyvä olla suljettuina, ettei sähkö pääsisi syövyttämään sähkökomponentteja kuten starttia ja laturia. Moottorin pelastustoimet alkavat sillä, että tyhjennetään öljyt pois, jotta saadaan, selvyys onko koneeseen päässyt merivettä. Moottorin sisäosat pitää seuraavaksi huuhtoa 50/50 ölyn ja dieselin sekoituksella ja yrittää sitten saada kone käyntiin ja lämpimäksi. Koneen käydessä tulisi starttia ja laturia huuhdella makealla vedellä. Meillä tosin oli päävirtakytkimet jääneet päälle, joten sekä startti ja laturi olivat selvästi syöpyneitä ja "entisinä" korvattava uusilla. Lämpimäksi käytön jälkeen on tehtävä uusi öljyn vaihto.
Opetus 5 Homeen poisto puupinnoilta. Kannattaa ottaa kaikki puuosat irti mitkä vain helposti lähtee / irtoaa ja tuoda ne kotiin kylppäriin hoidettavaksi. Kylppärissä puun pinnalle suihkutetaan homeen poistoainetta esim. Cillict Bang merkkistä ja hangataan pinnat ja sen tummat pinttymät pois teräsvillalla. Hoitoa jatketaan siihen asti, kunnes huuhteluvesi ei ole enää mustaa vaan muuttuu ruskeaksi. Sitten käsitellyt osat sitten parvekkeelle kuivumaan. Kuivuneet puuosat käsiteltiin lopulta Hempelsin teaköljyllä, jota meni kokonaisuudessaan veneen sisäpintoihin runsaat 9 purkkia ja homeenpoistoainettakin kului puuhassa 10 ruiskupulloa.
Opetus 6 Homeen poisto purjeista. Purjeet ovat tyypillisesti isoja ja hankalasti käsiteltäviä eivätkä ne oikein mahdu ämpäriin likoamaan, ehkä myrsky fokkaa lukuun ottamatta. Kun kaupalliset purjepesulat ovat tavattoman hintahtavia kannattaa homma tehdä itse. Meidän myrskyfokka mahtui 50 L saaviin viikattuna ja sitä lopulta liotettiin 2 vrk 1% klorite vesi liuoksessa ennen kuin siitä tuli puhdas. Liuotuksen jälkeen kaikki purjeet huuhdeltiin lämpöisellä makealla vedellä suihkua apuna käyttäen ja rullattiin parvekkeelle valumaa ja lopulta vietäväksi pyykkinarulle kuivumaan. Isommat dacron ja laminaatti purjeet viikattiin suurimpaan mahdolliseen rautakaupasta löytyneeseen jätemuovisäkkiin (350L). Säkkiin kaadettiin perään 1% klorite vesiliuosta ja säkin suu suljettiin narulla ja säkki jätettiin kylppärin lattialle lappeelleen likoamaan. Säkkiä sitten käännettiin ympäri 6-8 h välein samalla voimakkaasti heiluttaen, niin että koko purje varmasti kastuisi kauttaaltaan mahdollisimman hyvin. Jälleen n. 2 vrk:n jälkeen tarkistettiin purjeen puhtaustaso ja purje huuhdeltiin lämpöisellä suihkulla, sitten purjeen rullaus ja siirto parvekkeelle valumaan ja ulos pyykkinarulle kuivumaan. Spinaakkeria ei saa missään nimessä pestä kloriitilla. Spinaakkerin Nylon materiaali ei kestä klooria haurastumatta. Kloritea kului purjepesupuuhassa luokkaa 10L
Opetus 7 Jätä moottorin hoito ammattimiehelle, niin pääset paljon helpommalla ja homma pelaa. Meillä esim. starttimoottorin sähköjohtoja jouduttiin rakentamaan uusiksi mikä ei tavalliselta suvipurjehtijalta helposti onnistuisikaan.
Opetus 8. Kauttaaltaan kastuneet sisustusvinyylit alkavat hieman kosteina muhittuaan irrota liimauksistaan. Päätimme samalla tehdä sisustan nuorennusleikkauksen repimällä kaikki vanhat homeiset puoliksi irti olevat vinyylit pois. Hyvä työkalu vinyylin irrotukseen on pakkelilasta, jota työnnetään voimalla vinyylin alle. Vinyylin kiinnitykseen käytetty kontaktiliima pitäisi saada pois lasikuitu pinnalta esim. asetoonilla, jotta pintaa voisi liimata uuden vinyylin päälle. Vanha liima jää vinyylin alle paakkuina ja näkyisi rumasti läpi uuden vinyylin alta. Vaikka vanhat vinyylit vaikuttavat näennäisen ”irtonaisilta”, joutuu monessa kohdin niitä irrottamaan voimaa ja työkalua käyttäen.
Opetus 9. liiman poisto kuumana kesänä huonosti tuletetussa veneessä on sulaa hulluutta. Vanha liima irtoaa lasikuidusta vain ja ainoastaan tiukalla liuottimella liuottaen. Homma vaatii aikaa ja hyvän tuuletuksen veneeseen ja kunnollisen hengityssuojaimen käyttöä. Kesäpäivän lämmön ollessa luokkaa 30 astetta ei hengityssuojaimen kaltaisen hikoilukopan käyttö ole ollenkaan mukavaa, mutta ilmankaan sitä ei hommaan kannata ryhtyä!
Opetus 10 etsi myös muita vaihtoehtoja sisäpintoihin kuin vinyyli. Itseäni on aika kiehtonut luonnon korkki materiaalina ja ajattelinkin vakavasti korvata vinyylin korkkilevyllä. Alexin kanssa asiasta puhuttuani hän kutsui minut tutustumaan Subbotan keulapiikin korkkipinnoitteeseen. Hienoltahan tuo näytti. Päädyimme kuitenkin Espanjalaiseen Vipeq cork ruiskutettavaan pinnoitteeseen. Pinnoite on korkkirouhetta ja sideainetta, joka ruiskutetaan pinnalle paineilmakompressoria apuna käyttäen. Pinnoite muistuttaa tyypillistä kerrostalon sisäkaton ruiskupinnoitetta, ollen hieman karhean ruohea pinnaltaan. Ruiskutimme veneen sisäpinnat kahteen kertaan Vipeq:llä. Itse ruiskutuksiin kului kolme iltapäivää, mutta pintojen suojaamiseen ja maskaamiseen kartonkia ja muovia käyttäen meni kaksi iltaa huolella. Ruiskun käyttö ahtaassa veneessä sisällä ei aina ollut ergonomisinta puuhaa, mutta saimme kuitenkin kaiken tarvittavan tehtyä pistopunkkaa ja pentterin alapuolen vuoteen jalkatiloja myöden. Vipeq: cork:ia kului kokonaisuutenaan 36kg märkää tavaraa, joka kuivuessaan on toki paljon kevyempää. Korkki materiaalina on hieno luonnonmateriaali, joka on hengittävä, eli kastuttuaan kuivuu, toisin kuin vinyylit korkki ei myöskään homehdu eikä mätäne. lisäksi se on parempi lämmöneriste kuin vinyyli, eikä siitä vapaudu haitallisia / ärsyttäviä kemikaaleja.
Opetus 11. Tee kunnon pohjatyöt. Ennen uuden sisustuspinnoituksen ruiskutusta pestiin veneen kaikki pinnat puhtaaksi kloriittivesi liuoksella ja lisäksi suoritettiin veneen sisätilojen 24h otsonointi. Näillä toimilla haluttiin luoda mahdollisimman puhdas alku uudelle pinnoitteelle ilman ylimääräisiä vanhaa kantaa olevia home itiöitä piilossa jossain punkan alla tai kaapissa.
Opetus 12. Vene ei ole helppo paikka puuhata koska sen tila on hyvin rajoittunut, eikä iso mies edes mahdu joka paikkaan tekemään. Onneksi vaimon kanssa pystyimme vuorottelemaan siten, ettei isosta koosta syntynyt mahdottomia esteitä.
Kun talven jäljiltä viimein kävin veneellä ensimmäistä kertaa oli veneen sisällä ilma raikas, vene siisti ja täysin homeeton. Varmasti tuohon auttoi myös se, että samaan remonttiin (lue konkurssiin) laitettiin ruffiin uudet ikkunat, jotka ovat tiiviit ja pitävät vettä. Ikkunoiden kanssa puuhaamisessa kiitokset Palosen Ollille ja Ernolle avusta. Lisäksi Haraldille erikois kiitos kondesoivan ilmakuivaimen lainaamisesta. Ilman tuota ilman kuivuria ei hommasta olisi tullutkaan yhtään mitään.
Tervehdys
Annelilta on jääneet kaksi viimeisintä kautta väliin. Esimmäinen terveys / jaksamissyistä ja toinen veneen "puolisukelluksen" aiheuttamien sotkujen ja vaurioden korjailuissa.
Viime kesänä saimme veneen kesäkuussa veteen ja heti seuraavana päivänä jouduimmekin jo pelastustoimiin, kun vesiletku vesipumpunpäästä oli päässyt irti ja veneeseen oli päässyt runsaasti vettä.
Seuraavassa käydään läpi hieman asioita mistä voitte oppia, ettei teille vaan pääse käymään samoin.
Opetus 1. Tarkista vähintään kahteen kertaan ennen vesillelaskua, että moottorin vesiletku on kunnolla kiinni sekä pohjaventtiilissä että vesipumpussa. Meillä vene ensimmäisen vuorokauden aikana otti sisään kuutio kaupalla vettä, kun juuri tuo vesiletku írtosi vesipumpun puoleisesta päästä. Kun tulin hälytettynä telakalle oli veneen keula jo painunut parikymmentä centtiä syvemmälle ja perä oli vastaavasti pystyssä. Hyppäsin keula kannelle avasin keula luukun ja havaitsin keulalaverin päällä noin 20 cm vettä. Istuinkaukalosta hyppäsin uimahoususillani veneeseen sisään etsien vuotokohtaa ja näin moottorin sylinterin kannen päällä olevan n. 10 cm vettä. Nopeasti löytyi vesiletkun pumpun puoleinen pääkin, jonka tökkäsin veden alla takaisin vesiumppuun kiinni ja ryhdyin selvittelemään tarvittavia jatko toimia.
Opetus 2. Manuaalinen pilssipumppu on vain "roiskevesien" tyhjentämistä varten, eikä sitä ole tarkoitettu veneen todelliseen pinnalla pitämisen / [b]TYHJENNYKSEEN[/b]. Onneksi seuralla on sähköinen uppopumppu vajan kaapissa hätävarana. Tuolta uppopumpulla pumpaten meni liki 3 tuntia saada kaikki ylimääräinen vesi veneenlaidan ulkopuolelle ja koko tuon ajan pumpun halkaisijaltaan n. 60 mm poistoletkusta lensi vesi kaaressa ulos.
Opetus 3. Kostea vene ja kesäkuun lämpö hautoi veneen sisäpinnat mustalle homeelle yön yli. Olisi pitänyt jättää ruffin luukkuja auki, jotta ilma veneessä saisi vaihtua ja tuulettaa kosteutta pois. Olisi myös pitänyt pelastaa purjepussit pois veneestä, jotta ne olisivat säästyneet turhalta homeelta.
Opetus 4. Jos moottori "uppoaa" on sähköpääkytkimien hyvä olla suljettuina, ettei sähkö pääsisi syövyttämään sähkökomponentteja kuten starttia ja laturia. Moottorin pelastustoimet alkavat sillä, että tyhjennetään öljyt pois, jotta saadaan, selvyys onko koneeseen päässyt merivettä. Moottorin sisäosat pitää seuraavaksi huuhtoa 50/50 ölyn ja dieselin sekoituksella ja yrittää sitten saada kone käyntiin ja lämpimäksi. Koneen käydessä tulisi starttia ja laturia huuhdella makealla vedellä. Meillä tosin oli päävirtakytkimet jääneet päälle, joten sekä startti ja laturi olivat selvästi syöpyneitä ja "entisinä" korvattava uusilla. Lämpimäksi käytön jälkeen on tehtävä uusi öljyn vaihto.
Opetus 5 Homeen poisto puupinnoilta. Kannattaa ottaa kaikki puuosat irti mitkä vain helposti lähtee / irtoaa ja tuoda ne kotiin kylppäriin hoidettavaksi. Kylppärissä puun pinnalle suihkutetaan homeen poistoainetta esim. Cillict Bang merkkistä ja hangataan pinnat ja sen tummat pinttymät pois teräsvillalla. Hoitoa jatketaan siihen asti, kunnes huuhteluvesi ei ole enää mustaa vaan muuttuu ruskeaksi. Sitten käsitellyt osat sitten parvekkeelle kuivumaan. Kuivuneet puuosat käsiteltiin lopulta Hempelsin teaköljyllä, jota meni kokonaisuudessaan veneen sisäpintoihin runsaat 9 purkkia ja homeenpoistoainettakin kului puuhassa 10 ruiskupulloa.
Opetus 6 Homeen poisto purjeista. Purjeet ovat tyypillisesti isoja ja hankalasti käsiteltäviä eivätkä ne oikein mahdu ämpäriin likoamaan, ehkä myrsky fokkaa lukuun ottamatta. Kun kaupalliset purjepesulat ovat tavattoman hintahtavia kannattaa homma tehdä itse. Meidän myrskyfokka mahtui 50 L saaviin viikattuna ja sitä lopulta liotettiin 2 vrk 1% klorite vesi liuoksessa ennen kuin siitä tuli puhdas. Liuotuksen jälkeen kaikki purjeet huuhdeltiin lämpöisellä makealla vedellä suihkua apuna käyttäen ja rullattiin parvekkeelle valumaa ja lopulta vietäväksi pyykkinarulle kuivumaan. Isommat dacron ja laminaatti purjeet viikattiin suurimpaan mahdolliseen rautakaupasta löytyneeseen jätemuovisäkkiin (350L). Säkkiin kaadettiin perään 1% klorite vesiliuosta ja säkin suu suljettiin narulla ja säkki jätettiin kylppärin lattialle lappeelleen likoamaan. Säkkiä sitten käännettiin ympäri 6-8 h välein samalla voimakkaasti heiluttaen, niin että koko purje varmasti kastuisi kauttaaltaan mahdollisimman hyvin. Jälleen n. 2 vrk:n jälkeen tarkistettiin purjeen puhtaustaso ja purje huuhdeltiin lämpöisellä suihkulla, sitten purjeen rullaus ja siirto parvekkeelle valumaan ja ulos pyykkinarulle kuivumaan. [b]Spinaakkeria ei saa missään nimessä pestä kloriitilla[/b]. Spinaakkerin Nylon materiaali ei kestä klooria haurastumatta. Kloritea kului purjepesupuuhassa luokkaa 10L
Opetus 7 Jätä moottorin hoito ammattimiehelle, niin pääset paljon helpommalla ja homma pelaa. Meillä esim. starttimoottorin sähköjohtoja jouduttiin rakentamaan uusiksi mikä ei tavalliselta suvipurjehtijalta helposti onnistuisikaan.
Opetus 8. Kauttaaltaan kastuneet sisustusvinyylit alkavat hieman kosteina muhittuaan irrota liimauksistaan. Päätimme samalla tehdä sisustan nuorennusleikkauksen repimällä kaikki vanhat homeiset puoliksi irti olevat vinyylit pois. Hyvä työkalu vinyylin irrotukseen on pakkelilasta, jota työnnetään voimalla vinyylin alle. Vinyylin kiinnitykseen käytetty kontaktiliima pitäisi saada pois lasikuitu pinnalta esim. asetoonilla, jotta pintaa voisi liimata uuden vinyylin päälle. Vanha liima jää vinyylin alle paakkuina ja näkyisi rumasti läpi uuden vinyylin alta. Vaikka vanhat vinyylit vaikuttavat näennäisen ”irtonaisilta”, joutuu monessa kohdin niitä irrottamaan voimaa ja työkalua käyttäen.
Opetus 9. liiman poisto kuumana kesänä huonosti tuletetussa veneessä on sulaa hulluutta. Vanha liima irtoaa lasikuidusta vain ja ainoastaan tiukalla liuottimella liuottaen. Homma vaatii aikaa ja hyvän tuuletuksen veneeseen ja kunnollisen hengityssuojaimen käyttöä. Kesäpäivän lämmön ollessa luokkaa 30 astetta ei hengityssuojaimen kaltaisen hikoilukopan käyttö ole ollenkaan mukavaa, mutta ilmankaan sitä ei hommaan kannata ryhtyä!
Opetus 10 etsi myös muita vaihtoehtoja sisäpintoihin kuin vinyyli. Itseäni on aika kiehtonut luonnon korkki materiaalina ja ajattelinkin vakavasti korvata vinyylin korkkilevyllä. Alexin kanssa asiasta puhuttuani hän kutsui minut tutustumaan Subbotan keulapiikin korkkipinnoitteeseen. Hienoltahan tuo näytti. Päädyimme kuitenkin Espanjalaiseen Vipeq cork ruiskutettavaan pinnoitteeseen. Pinnoite on korkkirouhetta ja sideainetta, joka ruiskutetaan pinnalle paineilmakompressoria apuna käyttäen. Pinnoite muistuttaa tyypillistä kerrostalon sisäkaton ruiskupinnoitetta, ollen hieman karhean ruohea pinnaltaan. Ruiskutimme veneen sisäpinnat kahteen kertaan Vipeq:llä. Itse ruiskutuksiin kului kolme iltapäivää, mutta pintojen suojaamiseen ja maskaamiseen kartonkia ja muovia käyttäen meni kaksi iltaa huolella. Ruiskun käyttö ahtaassa veneessä sisällä ei aina ollut ergonomisinta puuhaa, mutta saimme kuitenkin kaiken tarvittavan tehtyä pistopunkkaa ja pentterin alapuolen vuoteen jalkatiloja myöden. Vipeq: cork:ia kului kokonaisuutenaan 36kg märkää tavaraa, joka kuivuessaan on toki paljon kevyempää. Korkki materiaalina on hieno luonnonmateriaali, joka on hengittävä, eli kastuttuaan kuivuu, toisin kuin vinyylit korkki ei myöskään homehdu eikä mätäne. lisäksi se on parempi lämmöneriste kuin vinyyli, eikä siitä vapaudu haitallisia / ärsyttäviä kemikaaleja.
Opetus 11. Tee kunnon pohjatyöt. Ennen uuden sisustuspinnoituksen ruiskutusta pestiin veneen kaikki pinnat puhtaaksi kloriittivesi liuoksella ja lisäksi suoritettiin veneen sisätilojen 24h otsonointi. Näillä toimilla haluttiin luoda mahdollisimman puhdas alku uudelle pinnoitteelle ilman ylimääräisiä vanhaa kantaa olevia home itiöitä piilossa jossain punkan alla tai kaapissa.
Opetus 12. Vene ei ole helppo paikka puuhata koska sen tila on hyvin rajoittunut, eikä iso mies edes mahdu joka paikkaan tekemään. Onneksi vaimon kanssa pystyimme vuorottelemaan siten, ettei isosta koosta syntynyt mahdottomia esteitä.
Kun talven jäljiltä viimein kävin veneellä ensimmäistä kertaa oli veneen sisällä ilma raikas, vene siisti ja täysin homeeton. Varmasti tuohon auttoi myös se, että samaan remonttiin (lue konkurssiin) laitettiin ruffiin uudet ikkunat, jotka ovat tiiviit ja pitävät vettä. Ikkunoiden kanssa puuhaamisessa kiitokset Palosen Ollille ja Ernolle avusta. Lisäksi Haraldille erikois kiitos kondesoivan ilmakuivaimen lainaamisesta. Ilman tuota ilman kuivuria ei hommasta olisi tullutkaan yhtään mitään.