Olimme Ponen kanssa pimeässä taistelemassa keppiä alas kun kerran luvattiin sadetta keskiviikoksi ja perjantaina pitäisi sitten rouvan nousta maihin.
Mastokraana heilui hiukan tavallista enemmän, eikä mikään ihme. Harmajalla 19 ja kasuunilla 21 m/s puuskissa. Eipäs tuo vaikuttanut itse laskuun.
Itse teemme niin että otamme puomin alas, takastaagin ja alavanti irti sekä ruuvataan ylävantit todella todella löysälle jo ennen kraanalle menoa. Fallit on tietysti tässä vaiheessa sidottu alavanttien kanssa maston ympäri kiinni. Kraanalla windex ja tuulianturi irti.
Meidän mastokraanassa on pylpyrä yläpäässä ja koukussa on toinen joten tulpavälitys köydessä. Köysi kulkee sitten alapäässä ensin tavallisen fallilukon läpi ja kraanassa on samanlainen harken 32:nen kuin meidän päävinssitkin. Kraanan jalassa on vielä räikkäpylpyrä, joten tuttuja työvälineitä nuo.
Nostoliina maston ympäri ja vedetään köydestä löysät pois niin että nostoliina tulee spriidarien alle. Yksi kaveri pitää aivan maston alapäästä kiinni, yrittämättä pitää mastoa pystyssä. Se saa ja tuleekin kallistua reippaasti. Vanttiruuveista lisää löysää kunnes saadaan yläpään sokka irti (me jätämme ruuvit kannelle niin ei tarvitse raahata niitä pitkin asvalttia) ja sitten toinen puoli irti varovasti kannella liikkuen. Viimeiseksi keulavantti.
Sitten vain kaveri joka pitää alapäästä kiinni kävelee rantaan päin, samaan aikaan kun vinssiltä päästää mastoa pehmeästi alas.
Helppoa kuin heinäteko, puolessa tunnissa pitäisi hoitua helposti masto alas laskien siitä kun tulee kraanalle ja menee siitä pois. Vaikka onkin pilkkopimeää ja 21 m/s puuskissa
Haikeaa.
Olimme Ponen kanssa pimeässä taistelemassa keppiä alas kun kerran luvattiin sadetta keskiviikoksi ja perjantaina pitäisi sitten rouvan nousta maihin.
Mastokraana heilui hiukan tavallista enemmän, eikä mikään ihme. Harmajalla 19 ja kasuunilla 21 m/s puuskissa. Eipäs tuo vaikuttanut itse laskuun.
Itse teemme niin että otamme puomin alas, takastaagin ja alavanti irti sekä ruuvataan ylävantit todella todella löysälle jo ennen kraanalle menoa. Fallit on tietysti tässä vaiheessa sidottu alavanttien kanssa maston ympäri kiinni. Kraanalla windex ja tuulianturi irti.
Meidän mastokraanassa on pylpyrä yläpäässä ja koukussa on toinen joten tulpavälitys köydessä. Köysi kulkee sitten alapäässä ensin tavallisen fallilukon läpi ja kraanassa on samanlainen harken 32:nen kuin meidän päävinssitkin. Kraanan jalassa on vielä räikkäpylpyrä, joten tuttuja työvälineitä nuo.
Nostoliina maston ympäri ja vedetään köydestä löysät pois niin että nostoliina tulee spriidarien alle. Yksi kaveri pitää aivan maston alapäästä kiinni, yrittämättä pitää mastoa pystyssä. Se saa ja tuleekin kallistua reippaasti. Vanttiruuveista lisää löysää kunnes saadaan yläpään sokka irti (me jätämme ruuvit kannelle niin ei tarvitse raahata niitä pitkin asvalttia) ja sitten toinen puoli irti varovasti kannella liikkuen. Viimeiseksi keulavantti.
Sitten vain kaveri joka pitää alapäästä kiinni kävelee rantaan päin, samaan aikaan kun vinssiltä päästää mastoa pehmeästi alas.
Helppoa kuin heinäteko, puolessa tunnissa pitäisi hoitua helposti masto alas laskien siitä kun tulee kraanalle ja menee siitä pois. Vaikka onkin pilkkopimeää ja 21 m/s puuskissa :)
Haikeaa.