Juu näin on. Minulle kerrottiin parin siksakin kokeilun jälkeen varustamon johtajan toimesta, että lopeta se kiemurtelu jne.
Toi on lähinnä viimeinen konsti koneella rantautuessa, mutta purjeilla varmaan ihan käypä. Itse en ole tuota purjeilla rantautumista feneellä kokeillut kuin kerran ja se oli hyvin kevyessä sivutuulessa helppoon paikkaan.

Näin tuossa kerran Gullkronassa kun Ruåtsalainen venekunta rantautui purjeilla ja tuli ihan liikaa vauhtia, jolloin kaveri heitti vähäeleisesti pienen laahusankkurin veteen jossain poijun tasalla. Lopputuloksena "like a glove". Aika hauska, että oli ihan perusjärjestelynä sellainen laahus valmiina ja se vielä toimi! En ajatellut itse kokeilla.

Mutta sen verran aiheesta vielä, että se perämoottori on varmaan ihan soiva ratkaisu pl. toi isompaan vasta-aaltoon ajaminen ja bensan kanssa säätäminen. Joskus tuli kokeiltua tota perämoottoria (ei fe:llä)ja kivasti sillä tuli toimeen kun vaan tottui siihen.

Itse kun harrastan purjein tulemista laituriin olen huomannut että kääntämällä vene poikittain +- 20-30° laittamalla pinna poikittain jarruttaa veneen vaikka neljästä solmusta ehkä runsaaseen solmuun noin 50 metrissä, eli alle muutaman veneenmitan sisällä.

Sama kikka toimii kyllä jos koneen jarrutusteho ei riitä, peräsinlapa poikittain vedessä on tehokas jarru. Mitä nyt laiturissa olijoita ehkä hirvittää kun joku vetää siksakkia siinä hullun lailla.

Samat on tuntemukset Kalevin kanssa. Siinä vaiheessa kun laituri näkyy niin vapaalle ja sitten 500 metriä ennen pakille... no ei nyt ehkä ihan noin paljon? Ominaisuushan tuo on joka pitää vaan muistaa. Joskus oikeasti pistin 100 metriä ennen laituria jo pakille kun vauhtia oli kone vapaalla - pelkällä mastolla- kepsin mukaan 3,2 kn! Oli vähän reilumpi myötis.

Tuo jammu ja taittolapa-setin kanssa oon itse huomannut, että riittävän aikaisin vaan kytkee pakille nostamatta kierroksia. Se on minusta ylivoimaisesti paras tapa omasta mielestä. Kun on eteenpäin vauhtia niin kierrosten lisäys pakilla yleensä vaan lisää kavitointia eikä juurikaan anna "järkevästi" lisää pysäyttävää voimaa.

Sori taas tapani mukaan OT.

mihor wrote:En tiedä onko muilla sama ongelma, mutta ainakin mun 1GM + suora akseli + taitolapa -yhdistelmä jarruttaa pakilla erittäin hyvin juuri niin kauan, kunnes potkuri imee ilmaa sitloodan tyhjennysputkien kautta. Tämän jälkeen potkuri sitten pyöri ilmakuplissa ja pito katoaa täysin.

-mikko

Tuo on tuttu ilmiö. Minä en ole sitä ongelmaksi mieltänyt ellei nyt sitten laituria lähesty ihan liian suurella nopeudella. Puhutaan mielummin ominaisuudesta

anssi wrote:Mä olen eri mieltä Joakimin kanssa ainoastaan tuosta potkurin pidosta. Väitän, että 8 hv:n perämoottori oikein asennettuna pysäyttää FE:n kokoisen veneen nopeammin kuin yammu taittolavoilla.

En tiedä onko muilla sama ongelma, mutta ainakin mun 1GM + suora akseli + taitolapa -yhdistelmä jarruttaa pakilla erittäin hyvin juuri niin kauan, kunnes potkuri imee ilmaa sitloodan tyhjennysputkien kautta. Tämän jälkeen potkuri sitten pyöri ilmakuplissa ja pito katoaa täysin.

-mikko

Tässä hieman humoristinen tsekkilista venettä ostaessa Veneenostajalle muistilista kysymyksille ja asioille jotka olisi hyvä saada selville.


Kiitos veneesi kiinnostaa ja kysymykseni ovat alla olevassa listassa! Vastaatko niihin niin voimme jatkaa keskustelua aiheesta vaikkapa kaupallisesta näkökulmasta!

Olen innoissani kohteesta!
* onko ruiskuvalumuotilla tehty
* vai käsin laminoitu, missä,kuka teki ja onko kuori tasapaksu
* millä pinta on pinnoitettu
* onko ajettu meressä, jos on niin kuinka puhdistettiin järjestelmä suolasta
* onko jäähdytys ns raakavesi vai onko lämmönvaihdin välissä jolloin koneen varsinainen jäähdytys on suojattu. Jos on niin miten.
* puu vai nahkaratti, miksi ja millaiset käyttökokemukset, kuvia + tarina
* jääkapin alkuperämaa, freoniasia
* sisätilojen lämmitys, rakennekuvat ja käyttökokemukset tarinamuodossa
* onko suihkua? Kylmä vai kuuma vesi ja miten tehdään
* septitankkien koko, materiaali ja käyttökokemukset, kuvia ja tarinoita
* onko kuljettajan/ kipparin penkissä ns istumajälkiä havaittavissa, millaisia, kuvia ja tarinoita
* miten auringon kimmellys vaikuttaa ajamiseen
* onko ilmastointia, millainen, merkki, huollot
* onko tummennoksia ikkunoissa, kalvot,lasit vai muutoin
* onko ajetu kiville ja jos on niin milloin, onko kuvia
* kuinka paikattiin ja kenen toimesta, missä, kuvat ja työselosteet mukaan
* minkä verran on ajettu ja missä olosuhteissa, kuvia, reittiselostuksia
* millainen on huoltohistoria, huoltokirja ja huoltajan yhteystiedot
* kuka huollot teki, entistä tarkemmin, onko kuvia
* mitä öljyjä on käytetty? Koko historia
* syökö kone öljyä, eri kierrosalueet ja keliolosuhteet
* polttoaineen kulutus eri keleillä ja vaihtelevilla kuormilla?
* valokuvia reissuista ja veneen käyttäytymisestä
* keinuuko vene kun sisällä liikkuu? 1 henkilö tai useampi? Liikkeessä. Ja paikallaan?
* jos ns harrastaa aviollisia toimenpiteitä takahytissä niin huomaako etuhytissä olijat toiminnan ja päinvastoin
* jääkaapin koko ja saako jääpaloja, kuinka nopeasti, voiko pakastaa ja mitä
* minkä väriset tekstiilit on, materiaalit ja onko vaihdettu tai pesty
* saanko ensi kesäksi koeajoon omakustanne periaatteella
* kuinka potkuriakseli rasvataan ja millä rasvalla, kuinka usein, ympäristöystävällisyys
* mennäänkö vessaan peruuttamalla kyyryssä vai voiko olla selkä suorana etuperin
* kuinka pitkä kaiku on?
* onko Belan runko luotettava ja millä perusteella
* missä vene on talvehtinut ja onko koneessa mahdollisia pakkasen puremia ja sivuääniä
* voiko kuljettajan paikalta ajaa seisaaltaan ja näkyvyys on 360 astetta ja sama asia istualtaan
* tarvitaanko rannikkolaivurin kortti vai riittäkö C-kortti maantielikenteeseen
* millainen ajoasento on matkavauhdissa ja täyskaasulla? Nostaako keulaa tai painaako perä? Kuvat ja selvitykset kiitos!
* kaasulieden kaasunkulutus tietoja? Pullon koko ja riittävyys? Turvallisuus sijoituspaikkaa ajatellen.
* minkä ikäinen akku on? Minkä merkkinen? Onko ns hyytelöveneakku? Jos ei niin miksi?

Moi.

Mä olen eri mieltä Joakimin kanssa ainoastaan tuosta potkurin pidosta. Väitän, että 8 hv:n perämoottori oikein asennettuna pysäyttää FE:n kokoisen veneen nopeammin kuin yammu taittolavoilla.
Perämoottorilla on myös mahdollista saada perä liikkeeseen ja/tai liike pysähtymään ilman, että on vauhtia eteen tai taakse. Tätä ei tehdä taas yammulla. Eli jos kaukohallintalaite on näppärä käsitellä, niin ei se varmaan huono yhdistelmä ole.

Itsellä on tuo yammu/suora akseli/taittolapa -yhdistelmä ja sillä kyllä pärjää ihan hyvin - en tosiaan tarkoita sitä. Pakko oli vaan kommentoida kun on itsellä positiivisia kokemuksia myös siitä perämoottorivaihtoehdosta. Jos olisin sinä katsoisin näistä muiden kertomista eduista huolimatta sisäkoneellista. On se vaan käytössä helpompi.

Tervetuloa joukkoon! Tämä palsta on jeesannut mua jo useaan kertaan FE:n knoppeja opetellessa.

Anonymous wrote:

mko wrote: + perämoottorin avulla venettä voi hallita hyvinkin ahtaissa satamissa
+ tankkaus ei ole sidottu satamien jakelupisteisiin

Näistä olen eri mieltä, tosin aiemmassa veneessäni oli vain 4 hv perämoottori ilman kaukahallintalaitetta ja nykyisessä purjevenevetolaite, joka on ehkä hiukan erilainen kuin akselivetoinen vinolla akselilla.

Hyviä pointteja. Ilman kaukohallintalaitetta perämoottorilla varustetun feneen käsiteltävyys on toki toinen... suorastaan surkea. Näin etenkin jos moottori on vielä alitehoinen. Satamamanööverejä seuraavalle yleisölle voi olla tarjolla hupaisia hetkiä.

Jotta totuus ei unohtuisi: sisäkone on aina sisäkone.

Kun olin uusimassa moottoria muutama vuosi sitten, selvittelin myös sisämoottorin kustannuksia. Päätyminen perämoottorin uusimiseen oli kuitenkin tuolloin helppoa; kustannusero oli siinä määrin tuntuva.

t:Mikko

mko wrote: + perämoottorin avulla venettä voi hallita hyvinkin ahtaissa satamissa
+ tankkaus ei ole sidottu satamien jakelupisteisiin

Näistä olen eri mieltä, tosin aiemmassa veneessäni oli vain 4 hv perämoottori ilman kaukahallintalaitetta ja nykyisessä purjevenevetolaite, joka on ehkä hiukan erilainen kuin akselivetoinen vinolla akselilla.

Perämoottorissa on paljon pienempi potkuri ja pakokaasut haittaavat potkurin toimintaa peruutettaessa, jolloin peruutusteho on paljon huonompi kuin yhtä tehokkaassa sisäkoneessa. Mahdollisesti tämän voi kompensoida isommalla perämoottorilla ja tietysti sisämoottorin voi "pilata" huonolla taittolapaisella ja/tai alimittaisella potkurilla.

Vaikka tuo edellinen vene oli vain 22-jalkaa ja reilun tonnin painoinen 4 hv purjeveneperämoottori ei pystynyt peruuttamaan lainkaan 15 m/s tuulessa Hangon Itäsatamassa. Sisämoottorilla ei pienintäkään ongelmaa. Kääntyy myös paremmin sisämoottorilla, sillä potkua riittää nopeaan kiihtyvyyteen.

Tuollaisen 7-10 hv dieselin kulutus on olematon (1 l/h, puolet perämoottorista) ja ainakin itse tankkaan lähes aina 10 litran varatankin avulla 25 l tankin eli en ole sidottu jakelupisteisiin.

Matkapurjehduksessa yksi tärkein etu sisäkoneesta on laturi. Huonoimmillaankin 35 A laturi on aivan jotain muuta kuin perämoottorin "valopuolat", jotka lataavat tyypillisesti matka-ajossa vain ~2 A. Joskus käynnistän sisäkoneen purjehduksenkin aikana vain akkuja lataakseeni. Perämoottorilla tuo olisi aika vieras ajatus.

Joakim

KaleviHarkonen wrote: Mielestäni 20 v vanha kone on ok, jos ostaja myyjä yhdessä toteavat että sen rahallinen arvo on lähellä nollaa. Ostaja voi sitten varautua siihen että koneen vaihto on edessä.

Pitäisin kyllä pikkudieselin elinikää 40 vuotena, josta kansi kestää puolet. Siis kannen ikä täytyy selvittää erikseen, koska se vaihdetaan tuplasti useammin kuin kone. Ostimme FE/1GM10 yhdistelmän, jossa Yammun ikä oli hankittaessa 20 v, mutta kansi oli juuri vaihdettu. Koneessa ei totisesti ole ollut iän merkkejä vaan se on ollut meillä 4 kesää varmatoiminen. Uskon siis että varsinkin 10 v vanhaa konetta myös ostaja voi pitää "melko uutena". Vaihto tulee vastaan toivottavasti vasta siis n. vuonna 2039. Jos on kokemuksia miten se kone oikein rikotaan nopeammin, kertokaa.

Mitenköhän on melun kanssa? Perämoottoreita on moitittu äänekkäiksi, mutta ehkä moottoreissa on eroja? Meillä Yanmar on käytännössä äänieristämätön, pitemmän päälle melu sisällä on häiritsevä. Tosin se ei sitä haittaa joka on pinnassa

Oolsprait,

Noin yleisesti ottaen perämoottorin osalta summaisin seuraavasti:
- perämoottori ei ole mikään kaunistus veneen perässä
- nostaminen ja laskeminen voi olla raskasta pienikokoiselle henkilölle
- kovassa vasta-aallokossa potkuri saattaa haukata ilmaa
- perämoottori vaatii talvisäilytystilan, jollei halua jättää sitä talveksi tyrkylle
- bensiinin kanssa puljaamisessa on aina pieni riskinsä
- perämoottori on helpompi varastaa, joten moottori vaatii oman lukkoketjunsa
+ hankintakustannus on pienempi verrattuna sisäkoneeseen
+ huoltaminen / huollattaminen on helpompaa, koska vekottimen saa helposti mukaan
+ kaukohallintalaitteella käyttömukavuus on ihan OK
+ perämoottorin avulla venettä voi hallita hyvinkin ahtaissa satamissa
+ potkuri ei ole vastuksena, jos perämoottorin viitsii nostaa ylös vedestä
+ moottorin vaihto onnistuu helposti
+ tankkaus ei ole sidottu satamien jakelupisteisiin
+ sisämoottorille varattu tila vapautuu ylimääräiseksi tavaratilaksi

+/- Massan vaikutuksesta en osaa sanoa, koska perämoottori on sisämoottoria kevyempi, mutta toisaalta massa sijoittuu veneen vesilinjan taakse.

Siinäpä muutama asia, joka tuli äkkiseltään mieleen.

t:Mikko

Kyllä sinä voit kommentoida perämoottorikäyttöä, ja omaa venettäsikin. Tarkoitus tuolla torin kommentointikiellolla on ettei niissä synny sellaista "mun on halvempi", "toi on huono", tai "hintapyyntö aivan liian korkea".

Jos omistajana haluat kommentoida oman veneesi toimivuutta niin siitä vain!

FEne kiikarissa wrote:Hei,

Moottorin kuntoa pitää myös priorisoida. Miten muuten perämoottori toimii FE83:n kanssa? Ainakin vaihto olisi helpompaa...

Moi,

Tuota noin, perämoottorilla varustettuja FE-83:a ei liene liiemmälti liikkeellä. Itselläni on veneessä kaukohallintalaitteella oleva perämoottori ja kokemusta apparaatista on kertynyt jo aika monelta kesältä.

Olen tosiaan myymässä venettäni, joten hygieniasyistä en tällä foorumilla arvioi kokoonpanoa sen enempää. Jos asia kiinnostaa, niin ota yhteyttä. Yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta (http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=2056).

t:Mikko

P.S: Sen verran voin sanoa, että ainoa tapa, jolla saan Kumiankan kulkemaan nopeammin kuin Lisbeth, on juuri moottoriajo. Eppuja mukaillen: "se on voima, joka puhuu"

FEne kiikarissa wrote:Kiitoksia paljon hyvistä vinkeistä. Ollin lista on erinomainen apu käytettyjen yksilöiden arviointiin. Tosin eri korjauskohteiden lukumäärä ja korjausten kalleus hieman lisäsivät huolta valinnan epäonnistumisesta. Nyt pitäisi siis löytää yksilö jossa ainakin runko on kunnossa, mutta enhän minä mitään osmoosia, ruttoa tms. rungon vikaa tunnista.

Moottorin kuntoa pitää myös priorisoida. Miten muuten perämoottori toimii FE83:n kanssa? Ainakin vaihto olisi helpompaa...

Sori, ei ollut tarkoitus antaa turhan pessimististä kuvaa. Korjauskohteita on kaikissa vanhoissa veneissä paljon, ja tuntuu että uusissakin on. Mutta ei se nyt lopun viimeksi niin pahalta tunnu aina vuosittain investoida jotain pientä. Vene on luultavasti kuitenkin ollut edellisellä omistajalla käytössä, ja toiminut, niin kyllä sillä varmasti purjehtii, ja siinä sitten käytössä huomaat mitä siitä kannattaa ensin lähteä parantelemaan. Kaikki tuskin laukeaa kerralla, eli investoinnit jakautuvat pitkälle ajalle. Itse hankin aikanaan sellaisen yksilön, joka oli siisti, mutta siinä oli paljon isoja puutteita, esim. 2-tahtimoottori. Pakko oli kuitenkin lähteä liikkeelle hintahaitarin alapäästä, kun vene piti saada alle, eikä ollut enempää irrottaa kerralla. Eikä vieläkään kaduta, vaikka kokonaishinta on noussut korkeammaksi kuin täydellisesti varustellun yksilön ostohinta olisi aikanaan ollut. Käytin kuitenkin purjehdukseen sen ajan, minkä olisin muuten haaveillut ja odottanut että on varaa johonkin täydelliseen.

Noilla osmoosijutuilla pelotellaan ehkä enemmän kuin tarttisi. Mulle on ainakin muodostunut sellainen kuva, että ei se kovin monessa FE:ssä ole ongelma. Tietysti voihan se iskeä melkein mihin tahansa veneeseen, jos hoitoa on laiminlyöty. Kannattaa vähän tutkia pohjaa, vaikka siitä myrkkykerrosten läpi nyt ei varsinaisesti rungon kuntoa näekään, niin yleensä kuitenkin jos on paljon lohjenneita myrkkymaalikerroksia, niin se kertoo, että tavaraa on vain sudittu vuosittain lisää, eikä primereita ole tarkistettu/vaihdettu milloinkaan viimeksi. Silloin riskiä on enemmän, mutta paljon riippuu siitä kuinka hyvin pohjatyöt on silloin joskus muinoin tehty.

Jos pohja puolestaan on otettu puhtaaksi ja siihen on sudittu ohjeiden mukainen määrä epoksiprimeria kosteussuluksi edes viimeisen vuosikymmenen aikana, uskoisin että ruttoriski on hyvin pieni. Aina voi tietysti ottaa ammattiauttajan mukaan, tosin varsinkin kesken kauden ostettaessa kosteusmittauksia tms ei voi luotettavasti tehdä, enkä nyt muutenkaan niille kovin paljon antaisi painoarvoa.

Kannattaa vähän muutenkin kysellä myyjältä mitä veneelle on vuosien varrella tehty. "Ei oo tarvinnu juuri mitään tehdä" tarkoittaa että luultavasti sun tarvii tehdä aika paljon... Eikä siinäkään mitään, jos se vaan näkyy hinnassa.

Perämoottorista en tiedä muuta kuin että eräs myynnissä oleva perämoottorilla varustettu vene on luultavasti 15hv konetehollaan nopein FE. Ei pärjännyt meidän 13,5 hv sisäkoneella