Sarjanumeroa etsin tämän ketjun avulla mutta tuloksetta. SPV tiukkasi numeroa ehtona myöntää purjenumero veneelle, mutta lopulta numero heltisi, kun selitin, ettei ajat sitten lopettanut valmistaja ollut tässä kovin säntillinen ja että numeromerkintä on voinut 42 vuodessa hävitä.

harald wrote:Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, monellako on tuollainen kilpi mistä
ilmenee veneen sarjanumero, ja missä vaiheessa sellainen tuli FE-hin?

Oman FE:n ostaessani v.-84 yritin selvittää onko siinä jossain sarjanumeroa ja silloin valmistaja nykra oli vielä "hengissä" josta sain seuraavan tiedon, runkonumero pitäisi löytyä maalattuna runkoon joko pistopunkan alta suurinpiirtein koneesta vähän taaksepäin tai paapuurin puolelta samalta kohtaa,eli sitlooran luukusta sisään ja koneen vierestä ns.lattia auki ja sen alta.Omastani muistaakseni ko. nro löytyi (178).

Noinhan ne keskustelut meneen pikku hiljaa. Silloin on ehkä aihetta vaihtaa aihetta. Kokeilen
sitä juuri nyt, katsotaan...

joo, ei toiminut.

En kyllä tiedä mitä tekemistä vastauksellani oli "kilven ja sarjanumeron" kanssa?

No ehkä niistä tarinoista osa on tottakin (tämä perustuu omistajan kertomukseen). Yliskylän S-30:n moottori (en muista onko 1GM vai 2001, todennäköisesti jälkimmäinen koska venekin on ruotsalainen) sanoi sopimuksensa irti ma 2 vk sitten matkalla Larusta YVK:lle. Imusarjasta tuli moottoriöljyä ja käyntiääni oli kuulemma varsin miehekäs ja peltinen. Hyvä jos kuulemma edes kävi.

Hyvässä lykyssä vain huohotin oli jäässä, tosin en ole tutkistellut edes 1GM:n huohotusjärjestelmää (meneekö öljytilasta huohotin putki imusatsin kylkeen?). Kuitenkin siinä vaiheessa kun moottoriöljyä alkaa tulla imupuolelle, niin jotain kannessa lienee pahasti pielessä.

Omistaja oli kuulemma käyttänyt moottoria lämpimäksi vartin verran ennen lähtöä. Eli olkaahan varmuuden vuoksi varovaisia!

-p-

Larussa kyllä, mutta toisella puolella. Ja lahti jäätyy kyllä sitten aikanaan.
Ja ei se kolmen tunnin purjehdus nyt *niin* paljon sisua vaadi, enemmän vaatii
päivä laskettelurinteessä.

Tosiasiassa purjehtiessa talvella niin matkat ovat vähän samanlaiset kun
kesällä lapsen kanssa. Toisesta syystä vain. 24h vuorokaudessa josta max 4h purjehditaan.

Ja mitä koneita on poksahdellut? Oliko tuo mutua vai ihan faktaa? Tuollaisia varmaan
joka toinen kraanakuski heittää huvikseen. Meillä poksahti kyllä, mutta se oli
pakoletku joka irtosi vaimentimesta suuren vastapaineen takia. Oli pakoputken ulostulo
jäätynyt. Hella päälle ja teevedet kaadettiin pakoputkiaukkoon ja kyllä lähti.

Justjoo, unohdin logata itteni sisään ja ed. viesti"vieraalta" on siis mun. Ai teillä on Charlotta vielä vedessä?? Olette ilmeisesti HSK:lta Larusta. Siellä ei pääse jäät ihan heti yllättämään. Meidän YVK:n lahti on tosiaan "ympyrälaguuni", suojainen kaikilla tuulilla ja matala, joten jäätyy näköjään todella varhain. Toinen samanlainen on Sarvastonlahti, myöskin Itä-Hgissä. Venettäni nostava+ kuljettava heppu kertoikin, että tänä syksynä onkin noita purkkareiden koneita poksahdellut oikein kiitettävästi...
Tosi jees toi sisupurjehdus pikkujouluaikaan, hatunnosto ja aavistuksenomainen kadehtiminen perään... Way to go!

Miten muuten ajat ne glykolit, sillä tavalla kiertäen kuten VeMa artikkelissa
puhutaan vai siten että pakoputkesta tulee hesteet ulos? Arveluttaa vähän
tuon nesteen kierrättäminen niin ettei vesilukolle (muoviselle) tule jäähdytys-
vettä. Mutta kai se kestää pari minuuttia ilman jäähdytystäkin. Taisi Vetuksen
vaimennin/vesilukko maksaa jotain 100 EUR joten ei huvittais kokeilla.[/quote]
Ihan vaan jäähdytysvesiletku pohjahanan(mullahan on S-vetolaite, Volvon S-110)juuresta irti. Letkun pää ämpäriin ja vedet pakoputkesta pihalle. Annoin ensin makeavesihuuhtelun ja sitten vasta glykol-liuos (n. 50%, pakkaskestävyys -36 astetta)sisään.
Ai niin, tää seuraava kysymys ei tosin liity jäähdytyshommiin, mutta: tuo kone on Volvon MD 5 A, siis ihan raakavesikierrolla. Ikää on ensi kesänä se maaginen 20v., muttamutta.. Koko vene on vasta viidettä kesää merivedessä! Toihan oli Päijänteellä aina vuoteen 1998 saakka. Kyllähän rauta makeassakin vedessä ruostuu, mutta mitä luulette skipparit- mun järjen mukaan toi kyseinen kone EI voi olla niin syöpynyt kuin vastaavanikäiset merivedessä olleet moottorit?Mielipiteitä saa esittää, varsinkin dippainssit + muut ropellipipot, humanisti-ope juhpoh ottaa mielellään neuvoja ja huomioita viisaammilta ja kokeneemmilta vastaan, kiiz!

Ohho 5-7cm on jo aika paljon jäätä. Meillä on vielä ainakin yksi reissu suunnitteilla
ensi kuukauden keskivaiheilla. Perinteinen pikkujoulu-reissu. Tuossa on edellisvuoden
reissusta muuten kuvia Charlottan gallery-osiossa.

Miten muuten ajat ne glykolit, sillä tavalla kiertäen kuten VeMa artikkelissa
puhutaan vai siten että pakoputkesta tulee hesteet ulos? Arveluttaa vähän
tuon nesteen kierrättäminen niin ettei vesilukolle (muoviselle) tule jäähdytys-
vettä. Mutta kai se kestää pari minuuttia ilman jäähdytystäkin. Taisi Vetuksen
vaimennin/vesilukko maksaa jotain 100 EUR joten ei huvittais kokeilla.

Nöyrä anteeksipyyntö, muistini teki pahemmanlaatuisen blackoutin. Väitin aiemmassa viestissäni, että Sea Legs olisi nro 238. Korjaus: oikea nro on 196. Valmistusvuosi 1983.
Kävin äsken tarkistamassa, kun alkoi omat höpinäni epäilyttämään..
Mulla on vene omalla pihalla ylhäällä, joten ei oo pitkä matka.. Meni vähän myöhäiseen toi nosto tänä vuonna- toisaalta eihän noita edellisviikon pakkasia ihan joka vuosi vielä tähän aikaan esiinnykään. Ei onneksi ollut käynyt koneelle eikä veneelle mitään, vaikka Yliskylän tuuleton ja suojainen lahti oli raakasti jäässä(lautan paksuus 5-7cm..)
Just sain ajattua glykolit koneeseen sisään. Antaa pakkasten tulla vaan..

Voihan se olla että esim 1984 ja uudemmat FE-t puuttuvat tuosta 213 luvusta.
Minun pitäisi ottaa yhteyttä tuohon PR-marinin henkilöihin ja kysäistä... J

Toi 213 kpl ei voine pitää paikkaansa. Sea Legs on nro 238. Ite olen kuullut lopulliseksi valmistusmääräksi 245(vai oliko 247...). Mutta kuitenkin, kilpi on sisätilassa, koneen luukun yläpuolella. Harmaa(ilm. alumiininen) lätkä, jossa kaikki venettä koskevat tiedot.

Siis se 213 kappaletta on Eivindin kirjanpidon mukaan. Tiedä sitten.
Saattaa olla että niitä on enemmänkin... Mutta kuka oikeasti tietää?

Kari Wilen tuossa Vene-94 jutussa mainitsee myös 213 kpl.

PR-Marin ei ole enää olemassa. Voisiko kysyä niiltä jotka sitä pyöritti aikanaan?

Veneestäni löytyy tämä postikortin kokoinen harmaa tarra konepellin yläpuolelta missä sarjanumero. Itselläni on numero 212 tyyppikilvessä(tarrassa). Jossakin oli mainittu FE83:n valmistusmääräksi 213 kpl. Epäilen kuitenkin valmistusmäärää kun olen törmännyt veneeseen jossa valmistenumero oli 226.

----

L-3483

Kannattaa varmaan yrittää selvittää veneen omistajahistoria ja sitäkautta löytää linkki jonkin aiemman omistajan pöytälaatikkoon?

Ohessa kamuni viesti

"
(12.6.2002 still.yachts@multi.fi)

Hei!

Nykra, joka valmsti FE 83 meni konkurssiin vuosia sitten. En muista käyttikö Nykra valmistusmumeroa. Jos he käyttivät numero on peräpeilin oikealla puolella noin 5 cm kannen reunasta.

Hyvää kesää!

Eivind Still
"