On todistettavasti mahdollista, mutta vaatii kovan kelin ja että ollaan sellaisella matalalla alueella missä kenenkään ei pitäisi olla tuossa kelissä.

[quote=harald post_id=36160 time=1743422793 user_id=3]
Tuossa(kin?) ollaan oltu kovassa kelissä liian lähellä rantaa, eihän siinä auta oikeastaan mikään. Isommatkin alukset ovat pulassa jos joutuvat murtuvien aaltojen sekaan eikä siihen mitkään STIX- tai AVS:ät siinä enää auta. Leen puolen ranta myrskyssä on todella vaarallinen.
[/quote]

Joo. Mutta tosiaan Itämerelläkin kaatuminen onnistuu.

Tuossa(kin?) ollaan oltu kovassa kelissä liian lähellä rantaa, eihän siinä auta oikeastaan mikään. Isommatkin alukset ovat pulassa jos joutuvat murtuvien aaltojen sekaan eikä siihen mitkään STIX- tai AVS:ät siinä enää auta. Leen puolen ranta myrskyssä on todella vaarallinen.

edit:
[quote]
[b]4.4. The influence of external factors, including the marine-related ones, on the accident[/b]

The accident of the “Lilla W” yacht on the approach to Klaipėda was entirely the result of
the impact of surf waves and storm wind in the coastal shallowing zone. No vessel should be
in this area under that conditions at that time.
[/quote]

Tällainen toinen case löytyi. [url]https://tm.lrv.lt/uploads/tm/documents/files/dokumentai/TAITS%20dokumentai/The-Final-Report-_LILLA-W-wim-112_19.pdf[/url]

Noita ensiksimainittuja en laskenut oikeasti köliveneiksi, Melges taitaa olla nostkölillä vielä? Tarkoitin näitä asuttavia.

Tuosta Bavariasta olisi kiva lukea enemmän. Yksi avainsyitä lienee juuri rannan läheisyys?

Meidän ylärakenteella pärjäätään varmaan hyvin näissä mittauksissa :)

[quote=harald post_id=36042 time=1739183300 user_id=3]
En ole kuullut että mikään kölivene olisi oikeasti mennyt ympäri itämerellä, koskaan. Varmaan on tapahtunut, mutta onko kukaan kuullut tällaisesta?
[/quote]

Kölivene on tietysti kovin laaja käsite. 606:ia kaatuu lähes aina kun on ratakisoja yli 12 m/s tuulessa ja jonkinlaisessa aallokossa. Tuossa on kuitenkin puolet 550-570 kg painosta kölissä, silti menee iloisesti 360 astetta. Ekoja kertoja kun olin lainatuollaisella kovatuulisessa ratakisassa (silloin kun oli yhteiset SM-kisat FE83 kanssa) lenssasimme kiinalaisen rajalla onnellisena 12 m/s tuulessa. Rannalla sitten kuulimme kahden kärkipään veneen kaatuneen kiinalaisesta. Toinen meni kaksi kierrosta 360 putkeen. Olin täysin tietämätön, että noin voi käydä.

Myös hiukan isompia on kaatunut. Näsijärvellä Banner 23 ja Melges 24:ia on saatu ainakin melko pysyvästi kyljelleen.

Mutta on ihan A-luokkaan menevä avomerivenekin kaatunut Itämerellä. Luin tuosta jutun talvella 2010/2011 juuri kun oli tarkoitus hakea oma vene Pohjanmereltä Suomeen. Oli joku englantilainen purjehduslehti. Englantilainen vene (2000-luvun Bavaria, oisko ollut 34) oli matkalla Suomenlahdelle ja joutui myrskyyn Puolan edustalla. Meni 360, masto alas ja miehistö mereen. Oli onneksi kesällä (heinäkuussa) ja lähellä rantaa. Vene päätyi hiekkarannalle hyvin ehjän näköisenä pystyssä ja miehistö ehjin nahoin samalle rannalle. Mukana oli RYAn ammattikipparikin, olikohan omistaja. Joskus yritin löytää tuota juttua uudestaan löytämättä.

Tuo ORC-mittakirjan AVS ei huomioi ruffin ja kannen vaikutusta. Tyypillisesti CE-todistusta varten laskettu AVS on merkittävästi korkeampi.

[quote=Ari post_id=36041 time=1739181719 user_id=593]
Viime kesänä yksi tuttu kertoi, että oli osallistunut Helsinki-Tallinna-kisaan gastina aika kovassa kelissä ja että useamman kerran oli vain täpärästi vältetty broachaaminen.
[/quote]
Broachaaminen on ihan normi hommaa, ei sitä pidä pelätä. PItää oikeasti harjoitella sitä, ja siitä selviämistä.

Jos ei ole kertaakaan broachannut ei ole purjehtinut vielä oikeasti kovassa kelissä ns. yrittäen maksimointia.

[quote=Ari post_id=36041 time=1739181719 user_id=593]
Vene tietenkin hörppäisi nopeasti sisäänsä valtavan määrän vettä, joka painaisi sitä kallistumaan lisää.
[/quote]
Noissa keleissä pitää olla joko veneen sisällä tai köytetty kiinni ulkona. Ja luukut tietenkin kiinni. Ei se hörppää.

Kovassa kelissä kannattaa välttää matalia alueita ja pysyä ulompana missä aallot eivät muurru samalla tavalla. Tai pysyä satamassa, joka on varmaan todennäköisin skenaario tässä.

Ja olihan täällä tuo Stability Index mainittu aikaisemmassa ketjussa;

https://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?p=13202&hilit=stability#p13202

IMS mittakirjasta löytyy jotain tietoa;

[attachment=0]Screenshot at 2025-02-10 12-24-50.png[/attachment]

Siitä on vain niin pitkä aika kun viimeksi on näitä joutunut miettimään että en enää muista miten nuo meni. Tuskinpa valtamerelle asiaa kuitenkaan, vaikka joku purjehtikin FEneen Portugaliin. En tiedä kuinka pitkälle pääsi sen jälkeen. Ja onhan yksi pariskunta purjehtinut Inferno 29:llä maailman ympäri.

Ei ne isot aallot sinänsä niin iso ongelma ole, vaan murtuvat aallot. Ja silloin auta mikään vakavuus vaan veneen pitää olla rakennettu niin että se kestää esimerkiksi kuperkeikan etukautta ympäri kuten vanhat Swanit. Nykyään nuo hoidetaan keveydellä ja pienillä lateraalipinnoilla. Jos rupeaa kulkemaan liian lujaa ja sivusuunnassa surfaa vene vaikka vähän kylkimyyryä mutta ei kaadu.

En ole kuullut että mikään kölivene olisi oikeasti mennyt ympäri itämerellä, koskaan. Varmaan on tapahtunut, mutta onko kukaan kuullut tällaisesta?

Valtamerille FE83:lla tuskin on mitään asiaa, mutta rupesin miettimään, mikä mahtaa olla Itämeren kovimpien kelien kestävyys. Tuulisuus ja myrskyt on 2000-luvulla lisääntyneet, ja viime vuonna ylittyi Suomenlahdellakin hurja 5 metrin merkitsevä aallonkorkeus. Lähimainkaan sellaiseen keliin ei tietenkään tulisi ikinä joutua, jos vähääkään seuraa sääennusteita. Yhtä kaikki, kysymykseni kuuluu:

:?: Voidaanko FE83:lle laskea veneen vakauden ns. STIX- ja AVS-arvoja?

Tutustuin näihin vastikään. Vuodesta 1998 venevalmistajien on ilmeisesti pitänyt ilmoittaa nämä arvot, jotka kai vaikuttavat veneen kelpuuttamiseen avomerikisoihin. Laskukaavasta en ole saanut selkoa, ja nähtävästi kyse onkin hyvin monimutkaisesta laskennasta.

Olisi joka tapauksessa kiinnostava tietää, millaisissa oloissa FE83 voisi kallistua vaakatasoon ja mitä siitä seuraisi. Menisikö saman tien ylösalaisin vai nousisiko takaisin pystyyn. Vene tietenkin hörppäisi nopeasti sisäänsä valtavan määrän vettä, joka painaisi sitä kallistumaan lisää.

Iso aalto suoraan sivusta lienee suurin riskitekijä. Viime kesänä yksi tuttu kertoi, että oli osallistunut Helsinki-Tallinna-kisaan gastina aika kovassa kelissä ja että useamman kerran oli vain täpärästi vältetty broachaaminen.

Tässä tietoa:
https://ircrating.org/irc-racing/race-management/stix-and-avs-faq/#rfg-25