by Ari » Sat Sep 07, 2024 01:12 am
olpalon wrote: ↑Fri Sep 06, 2024 16:03 pm
Jonkinlaisena yhteenvetona:
Jos rakea on laitettu sen verran kuin mestarit ovat parhaaksi todenneet, niin puomi tulee niin alas, että sprayhoodia ei käytännössä voi pitää purjehtiessa ylhäällä.
Tässä vaiheessa pitää valita:
1. haluaako purjehtia ylhäällä olevan jotenkin käyttökelpoisen korkuisen sprayhoodin kanssa ja säätää raken sellaiseksi, että se on mahdollista vai
2. haluaako purjehtia parhaalla rakella kuomu alhaalla, jolloin kuomun korkeus määrittyy käytännössä sen mukaan, miten kaaret haluaa mitoittaa ja niiden asettuvan luukkutallin päälle.
Kuomun riittävän korkeuden voi määrittää tieteellisesti siten, että laitat painavimman kaverisi päälle kurakamat, saappaat ja liivit ja laitat tulemaan kyyryssä sisältä ulos niin, että etujalka on kynnyksellä ja takajalka portaalla. Asetat selän yläosan päälle lähelle niskaa malluaskin pystyyn ja otat siitä pystysuoran mitan avotilan istuintasoon.
Heh. Jos tässä nyt pitää tehdä valinta tällä kaavalla, olkoon se #1. Painavia kavereita ei ole, vain itseni kaltaisia kaliberia höyhensarja.
Kun ajatellaan sprayhood-sanan etymologiaa, se viittaa veden roiskumiseen. Milloin taas todennäköisimmin roiskuu? Ainakin oman hyvin vähäisen kokemuksen mukaan kryssillä kovassa vasta-aallokossa. Jos kryssillä pitää oletuksena aina ottaa sprayhood alas, koko sen keskeiseltä olemassaolon argumentilta katoaa pohja.
Aika lailla yksi lysti itselle, mikä se rake sattuu olemaan, koska sen enempää itselläni kuin venekunnalla ei ole yhtään kilpahenkeä. Tähän asti puomi on ollut ilmeisesti kohtuullisen ylhäällä, syystä tai toisesta, mutta eipä tuo ole mielialaa haitannut. Olkoon missä on, vaikka joskus hommaisin jonkinlaisen dirkin modernin korvikkeen. En edes tiedä sitä, onko puomi paikoillaan, kuten sen pitäisi olla, tai mikään muukaan osa rikissä. Koko rikaaminen ensi kertaa meni kesäkuun lopussa täysin arpapelillä ja ankaran pähkäilyn kautta.
Lisäksi ilmeisesti toisin kuin suuren enemmistön kohdalla joudun huomioimaan matkustusmukavuuden. Käytettävissä oleva kärsimätön vakiomiehistö ryppyilee herkästi, jos tiedossa on runsaasti kryssimistä ja vähänkään yli 10 asteen kallistuksia. Sprayhoodin koko hankinnan tärkeä syy on se, ettei vettä roisku keulasta niin, että matkustajat ja sisätilat kastuu, kuten viime sunnuntaina. Toki omasta mielestäni kryssiminen on hauskaa ja silloin tuntuu vauhtikin parhaalta.
Mitä tulee raken säätöön, olen luetun tiedon varassa. Lukemani perusteella kyse on maston taipumisesta. Lukemani ohjeet korostaa purjevalmistajan tietoa, mutta mitään tietoa ei ole omista purjeista tai valmistajan suosituksista. Lisäksi rullapurje taitaa karsia säädön mahdollisuudet vantteihin ja takastaagiin. Silminnähden maston voimakas taipuminen äskettäin pienentyi huomattavasti, kun löysäsin aiemmin hyvin kireää takastaagia.
Vanttien säädöstäkin olen luetun tiedon varassa. Veneellä muistan luettua hajanaisesti, enkä ole saanut kiinni kokonaisvaltaisesti, miten ohjeet omassa veneessä pitää viedä käytäntöön. Joskus heinäkuussa katsoin, että vantit suojan puolella on niin löysiä, että heiluvat aika rankasti, jolloin päätin kiristää. Myös luin, että vanttien tulisi pysyä niin kireällä, että kädellä painamalla ne antavat periksi vain vähän. Näin ollen en tiedon puutteessa rohkene ruveta yksistään hifistelyn takia löysäämään esimerkiksi alavantteja.
[quote=olpalon post_id=35803 time=1725627794 user_id=413]
Jonkinlaisena yhteenvetona:
Jos rakea on laitettu sen verran kuin mestarit ovat parhaaksi todenneet, niin puomi tulee niin alas, että sprayhoodia ei käytännössä voi pitää purjehtiessa ylhäällä.
Tässä vaiheessa pitää valita:
1. haluaako purjehtia ylhäällä olevan jotenkin käyttökelpoisen korkuisen sprayhoodin kanssa ja säätää raken sellaiseksi, että se on mahdollista vai
2. haluaako purjehtia parhaalla rakella kuomu alhaalla, jolloin kuomun korkeus määrittyy käytännössä sen mukaan, miten kaaret haluaa mitoittaa ja niiden asettuvan luukkutallin päälle.
Kuomun riittävän korkeuden voi määrittää tieteellisesti siten, että laitat painavimman kaverisi päälle kurakamat, saappaat ja liivit ja laitat tulemaan kyyryssä sisältä ulos niin, että etujalka on kynnyksellä ja takajalka portaalla. Asetat selän yläosan päälle lähelle niskaa malluaskin pystyyn ja otat siitä pystysuoran mitan avotilan istuintasoon.
[/quote]
Heh. Jos tässä nyt pitää tehdä valinta tällä kaavalla, olkoon se #1. Painavia kavereita ei ole, vain itseni kaltaisia kaliberia höyhensarja.
Kun ajatellaan sprayhood-sanan etymologiaa, se viittaa veden roiskumiseen. Milloin taas todennäköisimmin roiskuu? Ainakin oman hyvin vähäisen kokemuksen mukaan kryssillä kovassa vasta-aallokossa. Jos kryssillä pitää oletuksena aina ottaa sprayhood alas, koko sen keskeiseltä olemassaolon argumentilta katoaa pohja.
Aika lailla yksi lysti itselle, mikä se rake sattuu olemaan, koska sen enempää itselläni kuin venekunnalla ei ole yhtään kilpahenkeä. Tähän asti puomi on ollut ilmeisesti kohtuullisen ylhäällä, syystä tai toisesta, mutta eipä tuo ole mielialaa haitannut. Olkoon missä on, vaikka joskus hommaisin jonkinlaisen dirkin modernin korvikkeen. En edes tiedä sitä, onko puomi paikoillaan, kuten sen pitäisi olla, tai mikään muukaan osa rikissä. Koko rikaaminen ensi kertaa meni kesäkuun lopussa täysin arpapelillä ja ankaran pähkäilyn kautta.
Lisäksi ilmeisesti toisin kuin suuren enemmistön kohdalla joudun huomioimaan matkustusmukavuuden. Käytettävissä oleva kärsimätön vakiomiehistö ryppyilee herkästi, jos tiedossa on runsaasti kryssimistä ja vähänkään yli 10 asteen kallistuksia. Sprayhoodin koko hankinnan tärkeä syy on se, ettei vettä roisku keulasta niin, että matkustajat ja sisätilat kastuu, kuten viime sunnuntaina. Toki omasta mielestäni kryssiminen on hauskaa ja silloin tuntuu vauhtikin parhaalta.
Mitä tulee raken säätöön, olen luetun tiedon varassa. Lukemani perusteella kyse on maston taipumisesta. Lukemani ohjeet korostaa purjevalmistajan tietoa, mutta mitään tietoa ei ole omista purjeista tai valmistajan suosituksista. Lisäksi rullapurje taitaa karsia säädön mahdollisuudet vantteihin ja takastaagiin. Silminnähden maston voimakas taipuminen äskettäin pienentyi huomattavasti, kun löysäsin aiemmin hyvin kireää takastaagia.
Vanttien säädöstäkin olen luetun tiedon varassa. Veneellä muistan luettua hajanaisesti, enkä ole saanut kiinni kokonaisvaltaisesti, miten ohjeet omassa veneessä pitää viedä käytäntöön. Joskus heinäkuussa katsoin, että vantit suojan puolella on niin löysiä, että heiluvat aika rankasti, jolloin päätin kiristää. Myös luin, että vanttien tulisi pysyä niin kireällä, että kädellä painamalla ne antavat periksi vain vähän. Näin ollen en tiedon puutteessa rohkene ruveta yksistään hifistelyn takia löysäämään esimerkiksi alavantteja.