Joakim wrote: ↑Fri Apr 29, 2022 13:47 pm
...M20 kierteen sisähalkaisja on 17 mm, joten siinä 800 MPa olisi 18 500 kg. Mutta tuskin haponkestävä on noin lujaa. Saattaa toki olla A4-80, mutta voi olla myös A4-70 tai jopa A4-50.
Tervehdys
Joo perus happonen on aika pehmeä, sitkeää ja muokkauslujittuvaa (austeniittinen kiderakenne muuttuu martensiittiseksi muokatessa ja samalla sen lujuus kasvaa varsin merkittävästi.)
ELI MATERIAALIN LUJUUTEEN VOIDAAN VAIKUTTAA:
* SEOSTAMALLA
* LÄMPÖKÄSITTELYLLÄ
* MUOKKAAMALLA
Tässä tilanteessa AISI 316 määrittää analyysin ja sen mukainen vetomurtolujuus on 580 MPa, happosen kiderakenne on austeniittinen eikä se sisällä juurikaan hiiltä (on lähinnä epäpuhtaus), joten happosen lämpökäsittely yritykset eivät juuri lujuuden muutoksia tuota. Toisaalta happosta mekaanisesti muokkaamalla päästään vetomurtolujudessa jo selvästi toiselle tuhannelle (huomaan, että happosen vetomurtovenymä on luokkaa 50%).
Tuo muokkauslujittuminen onkin happosen teräksen yksi kotitarvekoneistajan kannalta hankalin ominaisuus, kun siihen happoseen peltiin pitäisi porata kiinnitystä varten reikä. Pora ei meinaa läpäistä peltiä ja vastapuolelle reiän kohdalle syntyy vain "kupla", mutta ei ehjää reikää poran kärjen jo hehkuessa punaisena.
Jos joku on tuohon törmännyt, niin heille OFF TOPIC vinkkinä todettakoon:
* alhainen lastuamisnopeus
* terävät terägeometriat ja suuri terän päästökulma
* poramiseen suosittelen HSS-Co koboltti seostettua pikateräs poraa, jossa on ns. keskiön kevennys (normaali poran poikkipalkki (eng. chisel edge) on liki hiottu pois ristihiotulla takapästöllä)
* suuri syöttö suhteessa käytettyyn lastuamisnopeuteen (mm/r tai mm/z). Suuri syöttö takaa, että terä lastuaa pehmeää perusmateriaalia, eikä muokkauslujittunutta pinta kerrosta.
* ja kappaleen esilämmitys noin 80-90 astetta C, koska tuon lämpötilan yläpuolella happosen muokauslujittuminen lakkaa (ns. Md lämpötila)