Tää nyt näköjään on taas mennyt ohi tosta "lakkaus"-otsikosta, ja pohditaan Fe:n peräpainoisuutta, mutta ei se mitään. Lisään omat huomioni kuitenkin. Meillä on iso kolmiomallinen vesitankki keulassa ja täytenä se luonnollisesti korjaa persmakuuta, mutta onhan siinä sitten se paino...keulaboxissa mulla on myös toinen ankkuri, että sekin kai vähän korjaa tilannetta, mutta tän veneen luonteeseen (lue: suunnittelijalta huomioimatta jäänyt???sori Eivind Still )taitaa kuulua takapainoisuus, koska kyllä nää persiillään makaa ihan tyhjänäkin. Noucanduu...
Ja Hennuli ja Pasi ..kele menee sillä peräjatkeellaan sitten aina meistä ohi, antaa kai puolisen solmua lisää tai jotain
Ai niin, sinne blue peterin kisainfoon ois kiva tulla, mutta olen leirikoulussa Lapissa just sen viikon.

Tuo Yammun siirto ei ole muuten ihan ainutlaatuinen juttu. Maestro 31CR veneessä on todellakin
kone "pöydän alla". Mutta joo, ehkei sittenkään.

Ja tuo persevyys on huono juttu kevyessä kelissä koska raahaat paljon venettä vedessä. Tosin
jos kilpailee niin miehistö saa sitten siirtyä sen 50cm eteenpäin joka täyttänee saman asian ja
nostaa sen perän vedestä.

Ja satama-trimmihän on aivan eri juttu kuin purjehdustrimmi. Eikös jokainen purjevene istahda
persiilleen etenkin kryssillä jolloin kyllä saat sen hyödyn jatkeestasi vaikkei sitä tyynessä raahattaisikaan vedessä.

Ja vihoviimeinen on kyllä painon lisääminen

Teimme muuten viime syksynä tieteellisen kokeen ja todettiin että perän painauma vastaa noin
90kg etukannella. Eli jos kaveri seisoo etukannella niin trimmi levossa on ok. Jos perä laahaa
vaikka vene on laiturissa niin tämä on kyllä mielestäni merkki ylipainoisesta veneestä, tuohon
isoon lokeroon kun on vähän liiankin helppoa unohtaa ne tikapuut, moottorisaha, perämottoori,
kaljkorit varalöpöistä puhumattakaan

Tuo perän raahaaminen viittä vähän siihen että painoa on hiukan väärässä paikassa, eli kauem-
pana painopisteestä kuin suotavaa olisi. Meillä tuo on ongelmana siitä että meilä ei ole
primeriä eikä myrkkyä maalattuna korkeammalle kuin suunnitteluvesilinjaan. Joten näkit kasvaa
ellei pidetä venettä tyhjänä takaa.

Niin, voisin esim. siirtää Janmarini klaffipöydän alle ja jatkaa vetoakselia kolmella metrillä, tai vaihtoehtoisesti mättää keulapiikin täyteen hiekkasäkkejä?

Asiassa on kaksi puolta: vene näyttää "persevältä", mutta lisäämällä painoa keulaan nousee peräjatke kokonaan vedestä ja lyhentää vesilinjaa ja vauhtia?

Jos trimmi on oikein niin tyynellä pitäisi peräsinlavan takayläkulma pilkistää vedenpinnan yläpuolella. Tämä siis satamassa.

Paras ratkaisu Pasille olisi ehkä keventää venettä muutamalla kymmenellä kilolla takaosasta?

Tai no ei. Oikeesti. Kannatta siirtää kaikki painava roju eteenpäin. Miten olisi esim löpö-tankin
siirto?

Joo kaikki FE:t näyttävät olevan vähän "perseviä". Peräjatke painaa kymmeniä kiloja vielä lisää, joten ainakin mulla alkuperäinen vesilinja on ihan syvältä. Keulassa viiru on 10-12 cm veden pinnan yllä ja perässä vesilinja katoaa mereen metri ennen alkuperäistä perää. Mitenköhän helposti tuon vesilinja linjaisi uudelleen?

Tuo peräpainoisuus on sellainen juttu mihin minäkin olen kiinnittänyt huomiota. Meidän veneessä
pitää melkein pitää keulan vesitankki täytenä ja peräpää melkein tyhjänä jotta vene kelluisi
vesilinjallaan takaosassa. Gelkkari myrkkyvärin yläpuolella on melkein aina vedessä

Olen ajatellut että jos joskus hankkii geeliakkuja niin ne voisi siirtää jonnekin eteenpäin veneessä,
esim styyrpuurin punkan alle. Geeliakkuja sen takia etteivät eritä kaasuja latauksen alla. Tuollainen
akkupari painaa noin 25-30 kg ja on nyt meillä ainakin juuri väärässä paikassa, eli paapuurin
puolella ja suht takana veneessä.

Niin siis mulla se levy on yhtenäinen (olen yhtäkuin vieras). Tästä voinee vetää sen johtopäätöksen, että muutkin FE:t on niin peräpainoisia (jopa ilman peräjatketta olevat) että vesi ei valu pilssiin niinkuin oikeissa veneissä, vaan jää sinne pohjalevyn alle köllimään?

Mulla toi levy on ihan yhtenäinen ja ruuvattu pohjatukkeihin. Varmuuden maksimoinniksi se on vielä jalkalistojen alla. Irroitin sen syksyllä ja kuten sanoit pilssistä löytyi kaikenlaista.

on ainakin niin kauan kun meillä tuo vene on ollut. Ja ne on aina olleet irrallaan myös, eli eivät
ole ruuveilla kiinni pohjapalkkeihin.

Tämä on mielestäni ihan hyvä koska ainakin meidän veneeseen tuuppaa vesi jäämään tuon
taaemman levyn alle eli on hyvä päästä alle siivoamaan välillä.

Voisihan ne olla jollain pikakilkkeellä kiinni tosin.

Onko tuo pohjalevy alunperinkin ollut kahdessa osassa?

No niin, tuossa on http://www.fe83.org/gallery/view_album. ... me=album49
albumissa kuvia meidän turkkilevyistä joita olen viime päivien aikana lakannut. Tässä miten se
tehtiin:

- Hionta epäkeskokoneella 80 paperilla
- Pölyjen imurointi
- Lakkaus 25% ohennetulla Uretaanilakalla
24 h odotusta
- Lakkaus tavallisesti

Todetaan että oli pölyä tilassa koska lakassa oli hyvä liukuesto

Hiotaan lakka kevyesti epäkeskokoneella 240 paperilla, imuri kytketty hiomakoneeseen.
Siivotaan perusteellisesti, imuroidaan, pyyhitään levyt kuivalla tärpättirätillä, mopataan lattia
kaksi kertaa josta toisen kerran jälkeen jätetään lattia märäksi/kosteaksi.

- Lakkaus tavallisesti heti moppauksen jälkeen

Toinen hyvä vinkki oli että laittaa sen sudin pakastepussiin, kääritään pussi tiukasti niin ettei
jää ylimääräistä ilmaa pussiin ja suljetaan pussi kuminauhalla. Näin samaa sutia voi helposti
käyttää monta kertaa ilman tärpätin kanssa läträämistä.

Tänään taitaa olla vielä edessä kevyt hionta 240 paperilla, moppaus sekä lakkaus, ainakin
noille päähytin levyille. Niissä kun on suurin kulutus.


No, kuvat puhukoot puolestaan...