Tervehdys

Nostan vanhan keskustelun takaisin ylös sen ajankohtaisuuden takia. Sekä Charlotan että Annelin vesilinjan teipit saivat lähtökomennon höyrypesurin avustuksella. Mainio peli teippien irrotukseen, se kun ei lämmitä pintaa liikaa, eikä siten ole pelkoa laminaatin vaurioista.

Meillä vesilinjan teippi oli keulassa selvästi huonommassa kunnossa kuin taaempana. Keulassa teippi irtosi sellaisina pieninä paloina jättäen liiman rumasti pintaan. Taaempana vesilinja irtosi huomattavan kivuttomasti ottaen huomioon jo runsaan 27 vuoden iän.

Meillä vene on kesät poijussa, ja yllättäen Suomessa aurinko tuntuu paistavan juuri sieltä suunnalta mistä tuuleekin . Tällöin keula on saanut selvästi enemmän UV:tä osakseen kuin muu osa veneestä.

Ne liima jäämät mitä höyrypesun jäljiltä pintaan jäin lähteen kivuttomasti lakkapensiinillä. Se on hyvä liuotin, joka ei haihdu liian nopeasti ja siten ehtii vaikuttamaan liimaan paljon pidemmän ajan kuin nopeammat luiottimet kuten asetoni tai Sinol.

Eli summa kardemumman: Höyryllä irti ja lakkapensiinillä puhtaaksi. Siinä on teipin irrottajan motto .

Oohhh, melkoinen parannus vrt ketsuppiin! Onnittelen!

Hennulin uutta ilmettä voi ihailla/karsastaen katsoa albumista. Negatiivisia kommentteja ei lueta.

Joo ei se happo varmaan siihen tarkoitukseen toimi. Parhaiten liima lähtee asetonilla, mutta puhdasta rättiä pitää varata repputolkulla. Sinolikin toimii, mutta aikaa kannattaa varata kolme kertaa enemmän.

Teipin irrottaminen on rauhallisen miehen hommaa. Heti kun alkaa kyrsiä ja yrittää kiihdyttää, niin nauha katkeaa ja taas tulee peukalin kynnen alta lisää verta!

No aika parantaa haavat...

Arvaan että parasta tuon liiman irroitukseen on kuitenkin se sinol/marinol eikä
välttämättä hapot.

Eikö teippien irroitukseen voi käyttää sellaista lastaa, ei lähtisi kynnet kävelee

Kokeilin sitä oksaalihappoa viime keväänä ja se toimi tosi tehokkaasti geelin puhdistuksessa. Tiedä sitten pystyykö se tuohon keltaiseen sotkuun? Ne kaikki mömmöt vain maksaa aina 20 eskoa purkki, eikä viitsisi ihan vain kokeilemisen ilosta kokeilla, eli onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia?

Nyt voin kokemuksesta sanoa, että se lämminilmapuhaltimen käyttö kannattaa minimoida, sillä lämmittimellä lämmitettäessä liima jää geeliin kiinni ja pelkkä värinauha irtoaa. Kokemuksesta voin kertoa, että liima on super v****maista irrottaa! Jokainen voi toki kokeilla, jos ei usko. Ilman puhallinta liima tulee nauhan mukana, tosin kynnenalukset aukeaa!

Kannattaisko aloittaa jollain rubbing-pastalla ja epäkeskokoneella?

Muuten tuota oksaalihappoa on kyllä hehkutettu tuossa newsseissä. Taidat tarvita
molempia mutta käänteisessä järjestyksessä. Eli ekana hapot ja sen jälkeen rubbingilla.

Jos tuolla rubbingilla muuten ajaa niin kannattaa pitää mukanaan sellaista kukkien kastelu-
pulloa jossa käsi-ruiskupumppu. Silloin kun me aloitettiin tuota hommaa niin ajettiin aina
liian kuivana. Tuo hiontatyyny tai vaahtomuovi pitää ikään kuin kellua sen "pasten" päällä.
Eli kun kierrokset alkaa laskea (muutenkin alhaisesta rpm-luvusta) niin ruikautetaan vähän
vetää aluellle ja jatketaan hiontaa.

No nyt kun ne liimat on osapuilleen nysvätty kyljistä irti sinolin ja asetonin ja 18 paidan turvin (toivottavasti kesällä paistaa aurinko ), niin onko kenelläkään kokemusta miten nysvätä ruffin kyljistä se osa liimasta, joka on halunnut tunkeutua geelin sisuksiin keltaisiksi raidoiksi?

Vesihiomalla ne tosin lähtee, mutta lieneekö kenelläkään tiedossa yhtään hellempää vaihtoehtoa (esim. oksaalihappomömmöt tai hevihiomatahnatyyppiset ratkaisut)?

tai jotain...

No ei ne sponssiteipit syssyyn mennessä irti lähde, jos kostuttaa alustan ensin. Fairy-vesi-liuos on aika kova sana, ja eipähän jää ilmakuplia alle. Kylkiteipit melkein laittaisin kyl ilman kostutusta, jotta ei liima liukene nesteen mukana pois, varsinkin kun ne on aika lailla pitkään tarkoitus olla kiinni ja koko ajan veden ja kosteuden kanssa tekemisissä. Mutta, isompia pintoja laittaessa kylläkin kostutus on melkein pakko. Meillä on uudet kylkiteipit suunnilleen 1,5 m pätkissä, jotta ne ois helpompi laittaa. Pätkissä laittaessa täytyy muistaa että teippi kuroutuu aikaa myöten vähän kasaan, joten pätkät pitäis laittaa pari senttiä toistensa päälle.

Teippifirmoista. Ne koneet, joilla teipit tehdään, leikkaa tekstiä, kuvioita ja periaatteessa mitä vaan ääriviivojen mukaan. Ne koneet perustuu vektorigrafiikkaan. Eli kyllä niistä firmoista saa kaiken mahdollisen. Nimet, kyljet etc.

Joku kyseli, jos suunnittelisin uudet teipit kylkeen. Olin enemmän tuolla toteutuspuolella, ja mun visuaalinen silmä pystyy tunnistamaan hyvän näkösen typyn, ja hyvänä päivänä osaan piirtää tikku-ukon...Ehkä. Eli en taida olla oikea tyyppi uuden ilmeen suunnitteluun. Mutta kannattaa itse visioida paperille, koska ne teippileikkurikoneet kyllä pystyy periaatteessa minkälaiseen kuviointiin hyvänsä.

Vähän nyt iski tämmönen takatalven tynkä, pahus.

X-veneissä by Niels Jeppesen on yleisesti monta koristeraitaa, tummansinisiä. oli messuilla just äsken.. Okei, en ole hivellyt Äxien kylkiä ja kattonut, ovatko ne teippejä vai maalia...mut ei kai mitään köyhäilyä kuitenkaan
Joo, on vissiin paha irrotella maaleja, mut ite ainakin ajattelin et tää on for good, eli en kyllä aio poistaakaan. Uutta päälle..

Niin no kyllähän siinä joku maali täytyy pysyä ja toisaalta kuluuhan se teippikin kun oikein hieroo? Onhan se yhdenlasita maalia tuo geelikin ja yleisesti kaikki teippailuhan on aina semmoista köyhän miehen puuhaa? Muistaakseni en venemessuilla kovin montaa teippikylkeä nähnyt?

Ja onhan näitä maalailtu ennenkin, esim. MH:n Ohlson Juhanan vieressä. Eihän siinä mitään teippejä ole?

Jos tietysti haluaa joku päivä taas uusia viiruja, niin onhan se varmaan vähintään yhtä inhottavaa irrottaa maaleja kuin teipin liimoja?

Taisinpa muuten mainita maalin väärin, Miranol juu, mutta alkydimaali. Todella kiiltävä, muovimainen pinta. Kuivuu kyllä ihan kuivaksi. Olen sitten vielä vahannut sen, suorastaan peilaa...
Ja Pasi, tää on sit todellakin se vesilinjan yläpuolinen koristeraita. Ylin koristeraita on teippi minullakin. Ilmeisesti edellisen omistajan töitä. Et en tiedä kuinka maali kestäisi fendarin hierontaa, tarttunee??

Meilläkin on aikeessa maalata ainakin tuo vesilinjan lähellä oleva viiva kunhan se teippi nyt
ensin menisi todella pahaksi. Ajatuksena laittaa primeriä tuon raidan yläosaan asti ja sitten
maalata tuo viiva jollain myrkkyvärillä. Tai sitten ihan Miranolilla?

Kyllähän tuohon kävisi joku automaalikin, saisi kiiltoa enemmän. Tuo Miranol on hiukan sellainen
joka ei kunnolla kuivu ikinä. Enkä ole varma jos tuota Miranolia voi kiillottaa samalla tavalla
kuin "oikeat" maalit.

No ei nimi miestä pahenna, ei edes väärä sori!

Ei kai se asetoni nyt ihan niin kovaa mömmöä ole, kun mammat sillä poistaa kynsilakkojakin? Täytyy nyt ensin kokeilla sitä sinoloa.

Jos kerran maalasit viirut miranolilla, niin olisikohan raidan maalaus parempi juttu kuin teippiraidan virittely. Jos kerran maalaus on sulla kestänyt fendarin hieronnassa, niin taidankin kokeilla maaliviirua teipin sijaan, vai kuinka?

No se on okei, Pasi! Kyllä sea Legsiä saa käydä mittailemassa ym., samassa veneessä tässä ollaan, hih. Ainoa vaan, että mun nimi on kyllä ihan tarkkaan ottaen Juhana, eikä Juho.
20 v. vanha liimapohja voi olla tosi v-mäinen puhdistettava. Asetonia älä hyvä mies tuo viittä metriä lähemmäs venettä, se kyllä syövyttää tehokkaasti. Oletko kokeillut xyleeniä?Se on kai vahvimpia aineita, mitä siviili voi kaupoista ostaa. Ainakin sisustusmuovitapetin keltaiset liimatahrat lähtevät sillä. Tietty varovasti pienelle alueelle huomaamattomaan kohtaan aluksi, sit jos ja kun pelittää niin anna mennä. Tai sitten joudut teippaamaan niin leveästi, että vanhat jäljet jäävät alle. Onnea yrityksiin!
Itsekin otan huomenna pressut ym. venhon päältä pois, että voi alkaa nysväämään ja saada vähän valmiimmaksi. Aikainen kevät saa jo mielen vapaille vesille ja avotuuliin, kävin jo uudet spinnuskuutit päätyhakoineen ostamassa, 93,5 eukanubaa, kele!!... Et sopivia takatuulia saisi ensi kesänä tulla mun puolestani!