by VVille » Thu May 03, 2012 11:40 am
Genaakkerissa on melkoiset sivuvoimat jos tuulee, tämä tuli viime syksynä todettua. Toisaalta heppoisempikin viritys kestää jos tuota ajaa vain kevyessä kelissä.
Testit tehtiin Elanilla, joka on toki hiukan FE:tä painavampi vene (~4000kg) ja genaakkeriki on hiukan isompi (65m2, kuormien kannalta merkityksetöntä jos pienempää genaakkeria ajaa kovemmalla tuulella). Edellisen omistajan itse pimeässä hitsailema ankannokka kesti kevyttä genaakkeriajoa ihan hyvin toisenkin vuoden, mutta hiukan paremmalla tuulella (joku 8m/s sivutuuleen, alkoi jo broutsailla puuskissa jolloin tulee melko nykäys kun tuo dumppauksen jälkeen täyttyy uudestaan) tuo päätti antautua. Syynä tähän se että tuo oli hitsattu kasaan about 6*40mm rosterilattaraudasta, joka ei puristuskuormaa hirveän hyvin kanna. Genaakkerin vetäessä sivulle molemmat aisat saa sivukuormaa jonka lisäksi suojan puolella on puristus ja tuulen puolella veto. Jos profiili ei ole kovin stabiilia (kuten latta) niin nurjahtaa puristuksen puoli. Nyt kun hommattiin kaupallinen tekele tilalle niin eron huomasi heti, kehys oli paksuhkoa putkea ja lisäksi kolmas tukipiste alaviistolla putkella, paljon tukevampi, pitäisi kestää helposti.
Tää spekulaatio erilaisesta rakenteesta ei toki muuten suoraan liity tähän muuten kuin havaintona siitä et kuormaa on noissa ihan oikeasti, ainakin jos laitat pukspröötiin ulottuvuutta.
Spinnupuomi on tehty kantamaan pääosin puristusta. FE:n alkuperäismallissa toki senverran taivutustakin että gaijat on keskellä puomia, joten on siinä jonkunverran lujuutta. Näppituntumalta voisi arvella tuon kestävän kevyen kelin kokeiluajot ihan hyvin, esmes oikean pituuden etsimiseksi, mutta kovan kelin ajoa ei kestäne. Ehkä jollain ihan lyhyellä ulottumalla (korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä), mutta voimat alkaa tuossa olemaan isot.
Mitoitukseen voisi varmaan parhaiten saada vihiä erilaisista genaakkeriveneistä, esmes J-boats tulee ekana mieleen. Ja J:tkin on vielä sellaisia et puuskassa lähtevät plaaniin sen sijaan et kaivautuvat aaltoon kuten FE, joten maksimikuormat on meillä isommat. Tuolta nyt saa ainakin käsitystä putken halkaisijoista, sit pitäis vielä seinämävahvuus ja materiaalia saada niin alkais päästä tontille, kun katsoo jonkun samanpainoisen veneen mittoja. Jollekin itserakennetuilla löytyis tosin varmaan paremmin putken tiedot kuin noille kaupallisille.
Toinen näkökohta on vielä se että touhu helpottuu jos alakulman saa hiukan irti keulakaiteesta niin se ei jiipeissä niinkään sotke kaiteeseen, tähän ei tarvi pakosti paljoakaan matkaa mutta jos tackline lähtee ihan kaiteesta niin voi sotkea.
Tuohon nurkkaan on myös hyvä saada ploki, pelkän sakkelin (ja oletettavasti spinnupuomin pään) läpi köysi ei oikein juokse jolloin purjeen trimmaaminen on hankalampaa.
Luultavasti edukkain kaupallinen ratkaisu olis ankannokka. Tai sitten hankkia jostain käytettynä jonkun isomman veneen spinnupuomi joka kestää tuossa, ja jonka voi pilkkoa sopivan mittaiseksi, noita voisi tuurilla saada satasella tai parilla. Tai sitten jostain vain paksua alumiiniputkea, lopulta spinnupuomin päitä ei tarvi tuossa oikeastaan juuri mihinkään välttämäti, toiseen päähän ploki ja toinen kanteen kahdesta pisteestä.
Genaakkerissa on melkoiset sivuvoimat jos tuulee, tämä tuli viime syksynä todettua. Toisaalta heppoisempikin viritys kestää jos tuota ajaa vain kevyessä kelissä.
Testit tehtiin Elanilla, joka on toki hiukan FE:tä painavampi vene (~4000kg) ja genaakkeriki on hiukan isompi (65m2, kuormien kannalta merkityksetöntä jos pienempää genaakkeria ajaa kovemmalla tuulella). Edellisen omistajan itse pimeässä hitsailema ankannokka kesti kevyttä genaakkeriajoa ihan hyvin toisenkin vuoden, mutta hiukan paremmalla tuulella (joku 8m/s sivutuuleen, alkoi jo broutsailla puuskissa jolloin tulee melko nykäys kun tuo dumppauksen jälkeen täyttyy uudestaan) tuo päätti antautua. Syynä tähän se että tuo oli hitsattu kasaan about 6*40mm rosterilattaraudasta, joka ei puristuskuormaa hirveän hyvin kanna. Genaakkerin vetäessä sivulle molemmat aisat saa sivukuormaa jonka lisäksi suojan puolella on puristus ja tuulen puolella veto. Jos profiili ei ole kovin stabiilia (kuten latta) niin nurjahtaa puristuksen puoli. Nyt kun hommattiin kaupallinen tekele tilalle niin eron huomasi heti, kehys oli paksuhkoa putkea ja lisäksi kolmas tukipiste alaviistolla putkella, paljon tukevampi, pitäisi kestää helposti.
Tää spekulaatio erilaisesta rakenteesta ei toki muuten suoraan liity tähän muuten kuin havaintona siitä et kuormaa on noissa ihan oikeasti, ainakin jos laitat pukspröötiin ulottuvuutta.
Spinnupuomi on tehty kantamaan pääosin puristusta. FE:n alkuperäismallissa toki senverran taivutustakin että gaijat on keskellä puomia, joten on siinä jonkunverran lujuutta. Näppituntumalta voisi arvella tuon kestävän kevyen kelin kokeiluajot ihan hyvin, esmes oikean pituuden etsimiseksi, mutta kovan kelin ajoa ei kestäne. Ehkä jollain ihan lyhyellä ulottumalla (korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä), mutta voimat alkaa tuossa olemaan isot.
Mitoitukseen voisi varmaan parhaiten saada vihiä erilaisista genaakkeriveneistä, esmes J-boats tulee ekana mieleen. Ja J:tkin on vielä sellaisia et puuskassa lähtevät plaaniin sen sijaan et kaivautuvat aaltoon kuten FE, joten maksimikuormat on meillä isommat. Tuolta nyt saa ainakin käsitystä putken halkaisijoista, sit pitäis vielä seinämävahvuus ja materiaalia saada niin alkais päästä tontille, kun katsoo jonkun samanpainoisen veneen mittoja. Jollekin itserakennetuilla löytyis tosin varmaan paremmin putken tiedot kuin noille kaupallisille.
Toinen näkökohta on vielä se että touhu helpottuu jos alakulman saa hiukan irti keulakaiteesta niin se ei jiipeissä niinkään sotke kaiteeseen, tähän ei tarvi pakosti paljoakaan matkaa mutta jos tackline lähtee ihan kaiteesta niin voi sotkea.
Tuohon nurkkaan on myös hyvä saada ploki, pelkän sakkelin (ja oletettavasti spinnupuomin pään) läpi köysi ei oikein juokse jolloin purjeen trimmaaminen on hankalampaa.
Luultavasti edukkain kaupallinen ratkaisu olis ankannokka. Tai sitten hankkia jostain käytettynä jonkun isomman veneen spinnupuomi joka kestää tuossa, ja jonka voi pilkkoa sopivan mittaiseksi, noita voisi tuurilla saada satasella tai parilla. Tai sitten jostain vain paksua alumiiniputkea, lopulta spinnupuomin päitä ei tarvi tuossa oikeastaan juuri mihinkään välttämäti, toiseen päähän ploki ja toinen kanteen kahdesta pisteestä.