harald wrote: Siinä on vissin haponkestävä putki, joka ei sekään kestä taipumatta.

Näyttää kyllä varsin ohuelta putkelta! Eihän teräs ole kuin kolme kertaa jäykempää kuin alumiini, joka tarkoittaa, että samalla seinämävahvuudella alumiiniputken halkaisijan pitää olla noin 1,4 kertainen ollakseen yhtä jäykkä, mutta silloin teräsputki painaisi tuplasti enemmän ja tyypillisesti teräsputken seinämävahvuus on pienempi.

Kuvan perusteella ko. putki on halkaisijaltaan lähempänä kaidetolppaa (25 mm) kuin spinnupuomia (60 mm??), joten ei ole ihme, että taipuu. Kaidetolpanhan sentään taivuttaa käsin.

Sain s-postitse kuvia tuosta Nereidan bugspröötistä;



Siinä on vissin haponkestävä putki, joka ei sekään kestä taipumatta. Tuossa on kuulemma melkoisen kovia voimia, sivusuuntaan jos muistan oikein.

Kas, noi Seldenin ohjeethan on aika kätevät. Niiden pohjalta voidaan oikeastaan laskea kohtuu hyvin sekin mitä tuo FE:n spinnupuomi kestäisi, sekän on Seldenin 60/60-profiili.

Eli napataan Seldenin taulukosta 2.4t veneelle ja 72/72 profiilille sallittu maksimi keulapuun pituus etummaisesta tukipisteestä 960mm. Tehdään härski oletus että tuo 72/72 genaakkeripuomin profiili on samaa kamaa kuin 72/72 spinnupuomi, jolle löytyy section modulus I=29,9cm4 ja 60/60 profiilille I=15,4cm4. Jännitys palkille (Bernoullin palkkimalli eli se yksinkertaisin, jota voi tässä käyttää hyvin koska puomi on "hoikka" ja kuormitus melko puhdas taivutus) on s = M*y/I. Lisäksi toki momentti on voima*varsi eli M=F*x, jolloin s = F*x*y/I.

Sallittu jännitys profiilissa on sama molemmille koska materiaali on samaa alumiinia. Voima on myös molemmissa sama koska purje ei ole kiinnostunut siitä mitä profiilia tuolla on, kuten ei myöskään veneen liike. Tällöin x*y/I on vakio. Koska profiili on suljettu ja symmetrinen pyöreä putki on etäisyys neutraaliakselilta y = d/2 eli saadaan x*d/I = vakio. Eli x1*d1/I1 = x2*d2/I2. Tästä näppärästi muotoillaan x2 = d1/d2 * I2/I1 * x1. Luvut sisään, jolloin x2 = 72mm/60mm*15,4cm4/29,9cm4*960mm = 590mm.

Eli tuosta saataisiin veneen spinnupuomille sallittu vapaa pituus etummaisesta tukipisteestä purjeen kiinnitykseen 590mm. Toi on lopulta vielä ihan hyvä pituus eikä auttamattoman lyhyt, varsinkin kun sitten ei tarviisi ylimääräistä puomia veneeseen. Laskelman pitäisi olla jotakuinkin taiteen sääntöjen mukainen ja varmuusmarginaali on se minkä Selden on todennut sopivaksi, ainoa tuossa tehty arveluttava oletus on että Seldenin 72/72 genaakkeripuomin profiili on samaa kuin 72/72 spinnupuomin profiili mutta tuntuis aika typerältä että nuo olis eriä.

Eli ei muuta kuin katselemaan sopivia kiinnityspisteen paikkoja kannelle

Nereidassa on vissiin tuo Seldénin alumiininen kitti. Pitää ottaa kuvia siitä kun ja jos sattuu samaan aikaan laiturille.

Seldeniltä löytyy melko selkeät mitoitusohjeet. Tosin noi "keulapuut" ovat aika jykeviä ko. veneeseen. Kuitenkin ehkä voi päätellä, että spinnupuomiksi sopiva putki kestää varmasti n. 50 cm vapaan matkan genaakkerin kanssa. Mulla 30 cm J-mittaa pidempi spinnupuomi ja keulassa rengas, jonka läpi tuon voi työntää, sekä mastossa koukku aivan kannen lähellä. Noin voi siis aivan hyvin käyttää spinnupuomia ja voisi vielä laittaa kanteen koukun, jonka avulla puomi tulisi edemmäksi.

www.seldenmast.com/_download.cfm?id=660 ... -261-E.pdf

Genaakkerissa on melkoiset sivuvoimat jos tuulee, tämä tuli viime syksynä todettua. Toisaalta heppoisempikin viritys kestää jos tuota ajaa vain kevyessä kelissä.

Testit tehtiin Elanilla, joka on toki hiukan FE:tä painavampi vene (~4000kg) ja genaakkeriki on hiukan isompi (65m2, kuormien kannalta merkityksetöntä jos pienempää genaakkeria ajaa kovemmalla tuulella). Edellisen omistajan itse pimeässä hitsailema ankannokka kesti kevyttä genaakkeriajoa ihan hyvin toisenkin vuoden, mutta hiukan paremmalla tuulella (joku 8m/s sivutuuleen, alkoi jo broutsailla puuskissa jolloin tulee melko nykäys kun tuo dumppauksen jälkeen täyttyy uudestaan) tuo päätti antautua. Syynä tähän se että tuo oli hitsattu kasaan about 6*40mm rosterilattaraudasta, joka ei puristuskuormaa hirveän hyvin kanna. Genaakkerin vetäessä sivulle molemmat aisat saa sivukuormaa jonka lisäksi suojan puolella on puristus ja tuulen puolella veto. Jos profiili ei ole kovin stabiilia (kuten latta) niin nurjahtaa puristuksen puoli. Nyt kun hommattiin kaupallinen tekele tilalle niin eron huomasi heti, kehys oli paksuhkoa putkea ja lisäksi kolmas tukipiste alaviistolla putkella, paljon tukevampi, pitäisi kestää helposti.

Tää spekulaatio erilaisesta rakenteesta ei toki muuten suoraan liity tähän muuten kuin havaintona siitä et kuormaa on noissa ihan oikeasti, ainakin jos laitat pukspröötiin ulottuvuutta.

Spinnupuomi on tehty kantamaan pääosin puristusta. FE:n alkuperäismallissa toki senverran taivutustakin että gaijat on keskellä puomia, joten on siinä jonkunverran lujuutta. Näppituntumalta voisi arvella tuon kestävän kevyen kelin kokeiluajot ihan hyvin, esmes oikean pituuden etsimiseksi, mutta kovan kelin ajoa ei kestäne. Ehkä jollain ihan lyhyellä ulottumalla (korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä), mutta voimat alkaa tuossa olemaan isot.

Mitoitukseen voisi varmaan parhaiten saada vihiä erilaisista genaakkeriveneistä, esmes J-boats tulee ekana mieleen. Ja J:tkin on vielä sellaisia et puuskassa lähtevät plaaniin sen sijaan et kaivautuvat aaltoon kuten FE, joten maksimikuormat on meillä isommat. Tuolta nyt saa ainakin käsitystä putken halkaisijoista, sit pitäis vielä seinämävahvuus ja materiaalia saada niin alkais päästä tontille, kun katsoo jonkun samanpainoisen veneen mittoja. Jollekin itserakennetuilla löytyis tosin varmaan paremmin putken tiedot kuin noille kaupallisille.

Toinen näkökohta on vielä se että touhu helpottuu jos alakulman saa hiukan irti keulakaiteesta niin se ei jiipeissä niinkään sotke kaiteeseen, tähän ei tarvi pakosti paljoakaan matkaa mutta jos tackline lähtee ihan kaiteesta niin voi sotkea.

Tuohon nurkkaan on myös hyvä saada ploki, pelkän sakkelin (ja oletettavasti spinnupuomin pään) läpi köysi ei oikein juokse jolloin purjeen trimmaaminen on hankalampaa.

Luultavasti edukkain kaupallinen ratkaisu olis ankannokka. Tai sitten hankkia jostain käytettynä jonkun isomman veneen spinnupuomi joka kestää tuossa, ja jonka voi pilkkoa sopivan mittaiseksi, noita voisi tuurilla saada satasella tai parilla. Tai sitten jostain vain paksua alumiiniputkea, lopulta spinnupuomin päitä ei tarvi tuossa oikeastaan juuri mihinkään välttämäti, toiseen päähän ploki ja toinen kanteen kahdesta pisteestä.

Minullahan ei ole kokemusta noista, Laxmaneille on Nereidassa moinen mutta siinä on oma bugsprööttiputkensa. Arvailen että spinnupuomi ei kestä tuossa käytössä, ellet viritä jotain waterstay:tä.

No tuotahan minäkin ajattelin, kun sopii neliöiltään lyssi ja scandi-spinnun väliin. Entäs etuliikin muoto? Pitäiskö nostimen kuitenkin olla spinnun nostinta ylempänä? Jotenkin spinnupuomia viriittämällä kannen tasossa voisi saada halssikulmaa riittävästi eteen?

Villi arvaus että 90132 tai 90133. 90134 menee vissiin etuliikiltään liian pitkäksi.

SVB kauppaa "blister"-nimellä genaakkeria, joka äkkiseltään näyttää melko edulliselta.

http://www.svb24.com/index.php?sid=faee ... nid=116670

(Harald): Mikä listan malleista olisi todennäköisesti sopivin FE-83:n rigiin nostettuna spinnun nostimella ja ilman mitään puomia? Tai sitten spinnupuomiin litsattuna niin, että puomin kärki olisi mahdollisimman alhaalla?