Tietääkö kukaan mikä on Yanmar 1GM:n merivesipumpun tilavuusvirta jollakin tunnetulla pyörimisnopeudella?

Tai vaihtoehtoisesti onko kukaan koskaan ottanut kellolla aikaa, kuinka nopeasti 10 L ämpäri tyhjenee syksyn makeavesihuuhtelussa tyhjäkäynnillä (n. 1000 rpm)?

Ei olla varsinaisesti otettu aikaa, mutta MUTU:na meidän kone imaisee vajaan ämpärin
syylarineste-vesisekoitusta (n 7l) parissa minuutissa ehkä. Sitä kokoluokkaa...

Joo, sain tarkan arvon maahantuojalta:

300 l/h, 2600 rpm.

Jos olettaa pumpun tilavuusvirran lineaariseksi, niin se tarkottaisi vain 1,92 l/min, 1000 rpm.

Eli aika vähän?

Voisiko joku kannustaa minua rakentamaan lämmönvaihtimen, kun niin maahantuoja kuin huoltofirmakin pitävät sitä kivana "harrastuksena"?

Ja konehan olisi heidän mukaan pitänyt hajota jo 5 vuotta sitten. Onkohan kenelläkään oikeasti 1GM hajonnut?

Tuossa oli newsseissä yksi jolta kansi oli prakannut, tai oikeammin se oli pitsiä.
Ajan myötä tuosta valusta tulee aika hauras, ilmenee sitten aikanaan lisääntyvänä
höyrynä ajettaessa. Tätä ei pidä kuitenkaan sekoittaa tavalliseen vesihöyryyn mikä
pakoputkesta tulee, jos kansi on lepo niin sen kyllä kuulemma huomaa.

Meilläkin on tuon lämmönvaihtimen rakentaminen edessä. Tuossa on yksi kaveri
joka sen on tehnyt mutta hän haluaa pantata artikkeliaan kunnes se on valmis.

Tiedän että Veneakselistolla sipoossa on valmis sarja 1GM koneelle, mutta se taitaa olla
tyyrinpuoleinen. Tuo mun kaveri on kasannut osia sieltä täältä itse, mm lämpömittaria jne.

Optimaalisena käyntilämpötilana kulumisen/teho suhteen puolesta pidetään yleensä
noin 80°C. Raakavesijäähdytteistä konetta ei voi suolojen kivettymisen takia ajaa näin
lämpimänä joten 1GM vakiotermari on jotain 42°C max. Tämä ei tee hyvää kulumiselle,
puhumattakaan suolavesin vaikutuksesta pataraudassa, olkoon sitten anodit ym koneessa.
Tämä on se suurin syy minkä takia mekin olemme rakentamassa kaksipiiristä jäähdytysta
koneelle. Jos kansi ei sitten kestä tuota korotettua lämpötilaa jne niin vaihdetaan se sitten.

MUTU että jos 1GM koneen olisi alunperin tehty ns. makeavesijäähdytyksellä se olisi
kutakuinkin ikuinen.

Noista pumpuista niin tulet tarvitsemaan toisen sähköpumpun tai ehkä remmivetoisen
joka kierrättää koneen vedet vaihtimeen ja takaisin. Tämä pumppu saa ajaa vakiokierroksilla.
Käytettään sitten tuota alkuperäista pumppua merivesipumppuna niin vesimäärät pysyvät
suhteessa pakokaasujen paineisiin eikä vesimäärä tällöin ylitä tuota rajaa että ruvetaan
pumppaamaan vettä pakoventiilistä koneen sisään, jotenkin näin olen miettinyt tuota.

Tuollaisen paisuntasäiliönhän saa mistä vaan. Ongelmaksi tulee mistä tuollaisen lämmön-
vaihtimen saisi joka olisi mitoitukseltaan sopiva näin pienelle koneelle.

Kaveri kertoi myös että hänen koneensa lämpötila sahasi kunnes hän sitten hankki jonkun
BMW auton termarin joka on siis letkussa. Tällä tavalla hän sai aikaan kaksoikierron; kun
kone on kylmä vesi kiertää koneessa ja sitä mukaa kun lämmöt nousee alkaa termari kierrättää
nestettä vaihtimeen.

Jos muutkin ovat kiinnostuneita niin voidaako ajatella kimppatilausta ja saataisiin täten hinta
alas?

Miten vesi kiertää nyt merivesijäähdytteisenä?

oikkpasi wrote:Miten vesi kiertää nyt merivesijäähdytteisenä?

Hanasta/merestä pumppuun, siitä termarikoteloon ja joko lohko kautta tai lohkon ohi.
Siitä takaiskuventiiliin ja pakosarjaan, siitä pihalle.

Siis laskeeko termari todellakin vettä lohkoon, eikä sieltä pois? Yleensähän termari laskee kuumaa vettä lohkosta pois.
Mitä tarkoitat takaiskuventtiilillä? Sekö vacuum valve mikä heittää lenkin topissa ja palaa sitten johonkin. Mihin se muuten palaa?

Yleensä termarit ohjaavat kahta piiriä. Jos kone on kylmä niin vedet menee suoraan
ohi, sitä mukaa kun se aukeaa se avaa reitin koneen läpi enemmän ja enemmän. Vähän
kuten X-venttiili, jos ymmärrät mitä tarkoitan.. Eli kylmänä merestä mereen, haaleana
puolet vedestä koneen kautta mereen ja kuuman kierrätetään kaikki vedet koneen kautta.

Ja se "takaiskuventiili" on siis lapon-esto juttu. Teoriassa on mahdollista että vesi valuu
sisään lapolla, täyttää pakoputken ja siitä koneen sisälle. Etenkin jos kone on asennettu
vesilinjan alle. Tämän takia päästetään ilmaa sisään tuosta ylösalaisin olevasta U:n muotoisesta
ventiilistä. Samaa juttua käytetään muuten septitankin tai vessan vesiputkessa samasta
syystä, eli jos vessa on vedenlinjan alapuolella saattaa se täyttyä merivedestä lapolla, ja
pikkuhiljaa vene täyttyy kokonaan vedestä, syvyydestä riippuen aina mastonhuippuun
asti

Kun se lenkki palaa niin se palaa pakoputkeen, pakosarjaan. Tuo pakosarja on 1GM koneissa
tehty niin että siinä on jonkun matkaa kaksi putkea sisäkkäin, pakokaasut tulevat sisemmässä
ja välitilaan tulee siis jäähdytysvesi.

Voisihan sen koneen tehdä niin että käyttää syylarikennoa ja tuulettimia mutta juuri tuon
pakoputken takia on käytettävä merivettä jotta saadaan aikaan "märkä pakoputki", palo-
turvallisuuden takia jne...

Kas, sadas viesti jo

käytännössä tuon 1GM:n jäähdytyksen tekee helpoiten/nopeimmin uudestaan Martec:in sarjalla.
Mepratuote halusi siitä 720 € ja Veneakselisto sipoossa 670€.

Sarjassa on putkia, lämmönvaihdin, pumppu, paisuntasäiliö, asennusrautoja ja muuta sälää.
Varsin täydellinen siis. Hieman vain hinta minua kismittää. Eihän se voi maksaa noin paljon,
voiko?

Kyllä se nyt "yleensä" on kuitenkin niin, että se termari laskee sitä kuumaa ulos sieltä padasta. Ainankin omassa foordissani on näin.

Voi olla, että tässä kyseisesä 1GM:ssä asia onkin toisin.

Ja sitäpaitsi foordi on foordi?

Täytynee tutkia asiaa, sillä jos asia on näin se muuttaa aika paljon lämmönvaihtimen mitoituslaskelmaa!

Mun Opelissa se termari vaihtaa sen virran suunnan syylaripiirin ja konepiirin välillä.
Voidaan siis ajatella sitä kiertoa kahdeksikon muotoisena jossa termari on siinä "risteyksessä".
Ylempi silmukka on kone ja alempi on merestä-mereen.

Mitä lämpimäpi kone niin sitä enemmän virtaus menee kahdeksikon silmukoitten välillä.

Jotenkin noin. Ja kyllä, minunkin fordeissa tuo termari oli kuvaamallasi tavalla. Sen on pakko
olla siinä lämpimällä puolella.

No niin nyt ollaan jo lähes samaa mieltä. Niin osa vesipumpun tuotosta (foordissa) johdetaan suoraan ylävesiletkuun, mutta kun termari sitten lohkon veden lämmettyä aukeaa, niin pääosa virtauksesta menee helpointa reittiä eli koneen kautta. Joo ja sitten kun trasitissa sulkee sen pikku letkun talveksi, niin on edes jotain toivoa saada lämmintä sisään.

Edelleenkin tosin haluaisin tietää miten se vesi tässä veneen myllyssä kulkee?

oikkpasi wrote:Edelleenkin tosin haluaisin tietää miten se vesi tässä veneen myllyssä kulkee?

Sikäli mikäli minä olen ne letkut ym ymmärtänyt oikein niin vedet menee moottoriin ja moottorista
samasta kohtaa, siitä termarin kohdalta. Jos se on auki vedet kiertää lohkossa, ellei menee
vedet "ohi"... Pitänee mennä katsomaan VeMa kuvia tai manuaalia varmistaakseni tuota teoriaa
mutta näin olen asian ymmärtänyt.

Tiedä, pitäisikö avata uusi ketju, mutta tässä kysymys kuvan kera: mikä olisi oikea keino putsata tämä eilen irrottamani vesipumpun kansi? Ihan kuin siihen olisi kulunut yllättävän syvä kehämäinen ura siipipyörän kohdalle.

Käykö tavallinen hiomapaperi vai ainoastaan vesihiomapaperi? Olisiko hyvä upottaa ensin johonkin kemikaaliin?

Siipipyörää tuskin oli edelliset omistajat vaihtaneet, niin surkeassa kunnossa se oli, kärjet täysin kadonneet. Ilmankos kone usein tyhjäkäynnillä on purnannut jäähdytysveden puutetta.

Haraldin vinkki on kääntää vesipumpun kansi aina 40 v välein, niin kuluma jää ensimmäisen käännön jälkeen ulkopuolelle, toisesta ei tarvitse itse todennäköisesti huolehtia

Edit: viewtopic.php?p=33467#p33467