Riksi wrote:toisen tuen vieressä oli 10cm halkeama gelkkarissa

According to my experience it is obvious if a crack was caused by some kind of impact. Decision on repair should be made according to the damage. If a crack has no impact point and it is very thin - like a hair, it could have been caused by osmosis (read more about it if you are not familiar) - there might be a bubble inside gelgoat or even inside the laminate which caused gelcoat to lift and crack. Inspect all gelcoat if you have more of those or if you have clear osmosis bubbles and consider repair. If there are no bubbles, number of cracks is little, cracks are hair thin and have no paint or dirt inside you may just dry the boat out and prime it with epoxy or consider anti-osmosis protection. If a crack is thicker than a hair and/or has paint/dirt inside, or cracks cross or form T-shaped joint (most likely there is a bubble under a T-joint), you may want to remove gelcoat, dissect the bubble, wash and dry, fill the opening with epoxy filler, sand and prime with epoxy. Again, consider anti-osmosis protection. If osmosis damage is severe, specialists recommend to remove gelcoat completely and do anti-osmosis treatment. I hope none of us gets that far as it must be a sailor's nightmare.

Riksi wrote:Onko jollakin kokemusta tällaisesta tuennasta, uskaltaako mennä veneen alle maalaushommiin?

I used this 2-leg support from Werfest - http://www.werfest.com/purjeveneperatuk ... atuki.html. The width is adjustable, so both front or rear legs of the main cradle can be removed at the same time. But of course do all kinds of supports, starting from beams and ending with those kuormaliinat (which I was considering as well - theu will hold the boat, just make sure the cradle itself doesn't flip over).

Riksi wrote:Työn edetessä tuli ikävä huomio, nimittäin pukkien takimmaiset tuet olivat painuneet n.5-10mm sisäänpäin ja toisen tuen vieressä oli 10cm halkeama gelkkarissa. Kuinka vakavasta asiasta puhutaan?

Tämä on varsin yleinen vaiva. Esimerkiksi uudemmissa ranskalaisveneissä, jotka eivät kunnolla kestä kölin päällä säilytystä, näitä tulee paljon. FE83 on aika lailla peräpainoinen, ja perä on pitkä. Siksi siinäkin on riski takatassujen painumiselle. Luultavasti tuo 5-10 mm ei ole vauriota aiheuttanut, mutta myrskyssä tai huolimattomassa pukille nostossa painuma voi olla hetkellisesti paljon pahempi.

Mun kokemuksen mukaan vene kannattaa sijoittaa pukille todella eteen, niin että takatassut tulee aika taakse. Kölin ja takatassujen muodostamasta tukikolmiosta tulee näin ollen mahdollisimman iso. Lisäksi skegin alle peräsimen ja potkurin väliin voi laittaa lisätuen, niin tassujen päälle ei tule niin paljon kuormaa. Etutassut eivät juurikaan kanna kuormaa, ne vain pitävät venettä pystyssä. Mulla on vähän yli-iso pukki, joka mahdollistaa veneen tukemisen takaa vesilinjan yläpuolelta. Edestäkin saa tarvittaessa säädettyä tassut vesilinjan yläpuolelle maalausta varten.

Noita ranskalaisveneitä on meidän pursiseurasta käynyt Leeveneellä paikkailtavana, ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin hoitona on ollut gelkkarin hionta pois halkeaman kohdalta niin, että näkyy yltääkö halkeama laminaattiin, vai onko se vain gelkkarissa. Jos laminaatti on ehjä, gelkkarin tilalle on laitettu vain pakkelia ja maalit päälle. Laminaatin halkeamista en ole noissa kuullut, mutta silloin täytyisi hioa hiukan syvemmälle, laminoida mattoa päälle, paklata ja maalata.

Riksi wrote:Jos venepukkiin saa kuormaliinat kiinni, niin pelkillä liinoilla saa pidettyä veneen pystyssä. Sitloodan vinssin kautta samalta puolelta ylös ja alas ja sama toiselle puolelle. Keulasta liina kannen yli.

Tämä toimii hyvin pitkäkölisissä veneissä, mutta itse en kyllä uskalla FE:tä tukea noin. Etummaiseen liinaan tulee aikamoinen kuorma, kun sen täytyy pitää perä ilmassa. Aikaisemmin, kun mulla oli pienempi pukki, rakentelin tilapäiset tuet kakkosnelosista, niillä tuin veneen vesilinjan yläpuolelta, ja hyvin toimi.

Olli wrote: FE83 on aika lailla peräpainoinen, ja perä on pitkä. Siksi siinäkin on riski takatassujen painumiselle. Luultavasti tuo 5-10 mm ei ole vauriota aiheuttanut, mutta myrskyssä tai huolimattomassa pukille nostossa painuma voi olla hetkellisesti paljon pahempi.

Tervehdys

Tuo 5-10mm ei ole paljoa. Rakenteen suhteellinen muodonmuuton jää aika maltilliselle tasolle.

Olli wrote:...ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin hoitona on ollut gelkkarin hionta pois halkeaman kohdalta niin, että näkyy yltääkö halkeama laminaattiin, vai onko se vain gelkkarissa. Jos laminaatti on ehjä, gelkkarin tilalle on laitettu vain pakkelia ja maalit päälle. Laminaatin halkeamista en ole noissa kuullut, mutta silloin täytyisi hioa hiukan syvemmälle, laminoida mattoa päälle, paklata ja maalata.

Tuo Ollin maininta laminaatin halkeilusta on mielestäni hieman pirun maalausta seinälle. Jos ei ole ulkoista syytä (törmäys yms.) epäillä halkeamaa laminaatissa, ei sitä siellä ole. Laminaatti on luonteeltaa hyvinkin joustavaa. Tästä syystä laminaatista tehdään ajoneuvoihin jousia ja jouskareitakin tehdään laminoimalla. Se ettei gelkkari jousta yhtäpaljoa on "kosmeettinen" haitta, varsinkin jos halkeama ei ulotu laminaattiin asti. Vedenalaisissa osissa halkeama saattaa vuotaa vettä laminaattiin, joten siellä korjaus kannattaa tehdä. Rehellisyyden nimissä ei siitä halkeamasta mitään litratolkulla vettä rakenteisiin imeydy, mutta tällä kohtaa lienee varovaisuus hyväksi.

Tuollaisen halkeaman voi avata v-railoksi ja täyttää uudella gelkkarilla. haasteena on löytää oikea sävy. Erno taisi jopa lähettää Melissasta mallikappaleen sävytystä varten gelkkaritoimittajalle ja saikin sävyn jota ei vanhasta oikein pysty erottamaan. Teippi uuden gelkkarin päälle pintaa myöden, niin jää vähemmän hiottavaa ja kiillotettavaa kuivumisen jäljiltä. Jos jää koloja niin eikun uutta täyttöä vaan ja homa jatkuu, kunnes näyttää riittävän hyvältä.

Riksi wrote:Venepukki on oheisen linkin kuvan mukainen, mutta maassa olevia pitkittäsputkia on 3 kpl, joihin on tuettu pystyputket.
http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa ... php?p=2028
Toisesta viestiketjusta lainattua.
Jos venepukkiin saa kuormaliinat kiinni, niin pelkillä liinoilla saa pidettyä veneen pystyssä. Sitloodan vinssin kautta samalta puolelta ylös ja alas ja sama toiselle puolelle. Keulasta liina kannen yli.

Onko jollakin kokemusta tällaisesta tuennasta, uskaltaako mennä veneen alle maalaushommiin?

Me myös mietittiin veneen tuentaa pohjaremontin aikana. Päädyimme rakentamaan lankuista keulan yli menevä tuen johon knaapit vedettiin kuormaliinoilla kiinni, peräosasta tuettiin pekästään lankuilla. Ei ollut mitenkään suuri työ ja hyvin pysyi vene pystyssä.

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... hallus_012

Eli taidanpa hiota kelkkaria halkeaman kohdalta v-muotoon, jotta näkee, onko laminaatti saanut kipeätä. Ja sitten vain uudelleen täyttöä gelkkarilla.
Värisävy ei ole ongelma, koska halkeamakohta on vesirajan alapuolella, siihen tulee päälle uudet primerit. Eli vesirajan alapuolella taitaa olla sama, täyttääkö korjattavan kohdan epoksipakkelilla tai sitten gelkkarilla.

Jos veneen tukee pelkillä kuormahihnoilla, niin lopputuloksena voi olla hiukan hutera rakennelma, jotenka teen väliaikaisen tuennan kakkosnelosista Kalevin ohjeiden mukaan.

Riksi wrote:Eli vesirajan alapuolella taitaa olla sama, täyttääkö korjattavan kohdan epoksipakkelilla tai sitten gelkkarilla.

Pakkeli on kätevämpää käyttää. Gelkkari on tarkoitettu muotin ja laminaatin väliin, eikä kovetu, jos joutuu ilman kanssa tekemisiin. Kelmu tai teippi tietysti auttavat tähän. Jos sekaan läträä parafiiniliuosta, niin gelkkarista tulee top coatia, joka toimii myös ilman kelmua. Pakkelissa on kuitenkin se hyvä puoli, että sen voi levittää lastalla, eikä se valu.

Pahoittelen etten ole aikaisemmin ehtinyt kontribuoida tähän aiheeseen. Mutta, löysin vuosittaisen pohjahuollon yhteydessä hiushalkeamia ns. tallakohdasta styyralla. Oli puoliympyrän verran. En tiedä mistä ne on tullut (vene ollut telakalla ja maantiekuljetuksessa), mutta hieman vaikea uskoa että ne on tullut pukista.

Hioin lasikuituun saakka ja pahimman näköisestä kohdasta lasikuitua jotta näin kuinka syvälle halkeamat menevät. Meillä meni noin millin verran lasikuituun. Pyysin Joria Leeveneeltä tarkastamaan tilannetta. Hänen ohjeidensa mukaan täytin hiomani kohdat lasikuitupakkelilla ja päälle primeria monta kerrosta. Tällä korjauksella mennään tämä kesä, koska halkeamat olivat niin pinnassa. Syksyllä varmaan hion pakkelin pois ja ensi keväänä teen kunnon korjauksen laminoimalla. Tämä myös Jorin ehdotuksen mukaisesti ja tuntuuhan se itsellekin paremmalta että on korjattu kunnolla.

Kyllähän tuollaiset halkeamat on aina hyvä tarkistaa, ei sitten tarvitse elää epätietoisuudessa.

Jatketaan tätä ketjua, kun kölisaumasta kyse.

Meillä kotona purkki NM Elastic 705:sta, jota tarkoitus vetää kölisaumaan. Onko kenelläkään kokemusta tuosta, jääkö "massamaiseksi" tai kuinka kovaksi kovettuu? Eli onko lopputuloksena enemmän sikaflexin-tuntuinen massa tai kovettuuko kovemmaksi?

En välttämättä saanut sekoitussuhteita oikein eilen kun oli tarkoitus lääkeruiskuilla imaista molemmista purkeista oikea määrä. Massat kun ei oikein niin pieniin lääkeruiskuihin suostuneet menemään, niin tuo sekoitussuhde 100:15 meni vähän silmämääräisesti. Vielä ei ole kulunut 24h, joka huoneen lämmössä on kovettumisaika ja tällä hetkellä tuntuu aika massamaiselta vielä. Pitänee seurata, mutta kiinnostaisi vaan malttamattoman tietää minkälaista lopputulosta on odotettavissa, jos sekoitussuhde nyt meni edes kutakuinkin sinnepäin.

Kannattaa hankkia halpa digitaalinen keittiövaaka noihin hommiin. Eikös Nils Malmgrenkin ilmoita suhteet painon mukaan? Tuppaa muuten käymään niin, että jompi kumpi komponentti loppuu ensin...

Joustoepoksista ei muuta kokemusta kuin että meidän Cenitissä se on aika kovan oloista. Merkkiä en kyllä tiedä.

Totta, hyvä kun mainitsit että sekätussuhde on painon mukaan. Olin juuri lähettämässä NM Labsille kysymyksen siitä, mutta lukihan se tuolla yhdessa data sheetissä.

Näin yleisesti, niin on se ihme miten huonot ohjeet näihin venemömmöihin annetaan. NM 705:stakin joutuu lähinnä lukemaan kylppäripuolen ohjeista, tuotteelle, jolla kyllä on sama nimi, mutta paketoitu erinäköiseen pakettiin. Hyvä siinä sitten arvioida, että onko samaa tavaraa tai ei, vaikka näin kyllä taitaa olla. Sama on kyllä Hempelinkin kaman kanssa, lähinnä laivapuolen mömmöistä saa huviveneilijä yrittää tulkita mitä pitäisi tehdä.