WestHouseCup 1/2010

[harald]

Ei kai tuosta voi mitään standardia tehdä ellei kaikilla ole samalla tavalla leikattu genua (erityisesti skuuttikulman korkeus), sama rake ja falli samalla kireydellä? Kaikki nuo vaikuttavat skuuttikulman korkeuteen kiskosta, joka taas vaikuttaa sekä perussäädön paikkaan, että tarvittavaan säätöalueeseen.

Oikeassa olet, mielenkiinnosta keräisin kuitenkin noita kun kerran kiskot ovat samoilla paikoilla ja suurimmalla osalla on weban ykkönen keulilla.

Fallin kireys ei kyllä vaikuta paljoakaan skuutipisteen paikkaan, skuutin kireyteen kylläkin.

Standardilla tarkoitin sitä ilmaisutapaa. Aikaisemmin ollaan puhuttu tyhjistä reiistä vaunun takaa, mutta kun niitä vaunujakin on nyt erilaisia niin tarkinta olisi varmaan puhua siitä minkä reiän kohdalla skuutipisteen pylpyrän akseli on (korjattuna pylpyrän korkeudella kannesta tottakai tietysti).

Kapeasaalinkisen veneen tai varsinkin korkean ja kapean fokan kanssa juttu onkin sitten aivan toinen.

Älä ole tuollainen pihtari Kerro rohkeasti miten se eroaa!

[Petri]

Niin, huolimatta tulevista vastalauseista ja näyttöjen puuttumisesta omalta osaltani, niin en minäkään kyllä näe tuota lentävää skuuttipistettä sellaisena innovaationa jolla saisi kovinkaan paljoa VMG:tä ostettua/euro noin ratakilpailumielessä. Tämä siis FE:ssä, esim. juuri Joakimin mainitsemissa fokkaveneissä (jollaiseksi kai Platunkin voisi laskea) skuuttipisteen siirrettävyydellä on suurempi vaikutus.

Saaristokisoissa yms. tasoituskisoissa siitä on varmasti hyötyä jos tahtoo sivutuulessa yms. säädellä skuuttipistettä helpommin, mutta puhtaalla kryssillä skuuttipisteen paikka joko on vakio sitten kun sopiva trimmipiste on löytynyt tai sitten tosiaan skuuttipistettä voi varsin nopeasti säätää siten että trimmaaja löysää skuuttia 5s ajaksi 10cm ja samalla keulagasti/pianisti painaa jalalla skuuttia plokin edeltä samalla siirtäen pistettä eteen/taakse. Tai tietenkin jos kriisi ei ole paha, voi aina siirtää vain pistettä luun puolelta ennen vendaa ja vendan jälkeen sitten toiseltakin puolelta.

Sikäli tuohon Haraldin neuvoon takaliikin sijainnista niin ainakaan me ei kisassa kyllä edes väkivallalla saatu takaliikkiä noin lähelle spriidaria jos käytti siis Haraldin default-skuuttipistettä. Huomenna ehkä ehtii vähän testailla, mutta lähden varmaan hakemaan trimmejä jostain 6 tyhjää takaata linjalta.

[Petri]

Pyritäänkö siihen, että ennen starttia tultaisiin niin akaisin alueelle että ehtisi kryssiä toisen veneen kanssa rinnan? Kaikki hyötyisivät tästä.

Niin, tai sitten ensin sopii gastin kanssa että ollaan viideltä veneellä että ehtii treenata ja puoli viideltä saa soiton jostain Nuuksiosta että tulo vähän venyy...lopputulemana irti Haukilahden laiturista 17.40

Aina voi yrittää kaikenlaista, mutta ei se välttämättä silti koskaan onnistu.

[harald]

Saaristokisoissa yms. tasoituskisoissa siitä on varmasti hyötyä jos tahtoo sivutuulessa yms. säädellä skuuttipistettä helpommin, mutta puhtaalla kryssillä skuuttipisteen paikka joko on vakio sitten kun sopiva trimmipiste on löytynyt tai sitten tosiaan skuuttipistettä voi varsin nopeasti säätää siten että .....

Ei siitä nyt niin hirveästi ole hyötyäkään tuossa. Skuutti on paljon tärkeämpi. Kelluva piste antaa enimmäkseen sitä (turhaa) hienosäätövaraa, debatin aihetta ja trimmikroonikolle enemmän mielirauhaa. Parasta olisi keskittyä skuuttiin ja tellareihin. Ja ennenkaikkea ajamiseen.

For the record: Ikinä ei olla siirretty skuutipistettä WHC:kisoissa siitä syystä että kryssi olisi auennut sivuvastaiseksi. Tai voi olla että jotkut gastit ovat, mutta tuo on niin hienosäätöä että minä en ole sitä huomannut tai pyytänyt. Enemmän bang-for-the-buck on antanut gastin työskentely genoan skuutin kanssa skuutti kädessä tellarita seuraten, eli ei lukossa.

[Joakim]

Kapeasaalinkisen veneen tai varsinkin korkean ja kapean fokan kanssa juttu onkin sitten aivan toinen.

Älä ole tuollainen pihtari Kerro rohkeasti miten se eroaa!

For the record: Ikinä ei olla siirretty skuutipistettä WHC:kisoissa siitä syystä että kryssi olisi auennut sivuvastaiseksi.

Ei ole kokemusta veneistä, joissa saalingit/rustit eivät vaikuttaisi genuan trimmaamiseen, joten alla vain fokasta.

Selkein tilanne on tuo sivuvastainen tai viimeistään sivutuuli. Siinä korkea ja kapea fokka kiertyy niin tolkuttomasti skuuttia löystettäessä, että joko yläosa ei vedä lainkaan tai alaosa sakkaa, jos skuuttipistettä ei siirrä. Aika pian loppuu kiskokin kesken ja on pakko käyttää apuskuuttia laidalle ja eteen. Meillä "peruspiste" on ehkä 25 cm kiskon etureunasta ja jossain 70 TWA:ssa alkaa kisko loppua kesken.

Tässä yksi äärimmäinen esimerkki: http://picasaweb.google.com/Nautinnolla ... 2769600914

Sitten kryssillä minä ainakin kuvittelen, että alaosan pussikkuudella ja kiertymällä on paljon vaikutusta tehoon ja vauhtiin. Meillä on ollut yllättävänkin hyvä kryssivauhti tuolla 3 m/s paikkeilla ja silloin fokassa on reilusti pussia alhaalla (lähes kaiteeseen saakka), vaikka skuuttipiste on sisällä ja ylhäältäkin skuuttaus on aika tiukka oikeastaan saalingin kohdalla fokan takaliikki on oikein kovaaa tuulta lukuunottamatta aina samassa paikassa (merkki taitaa olla 55 cm saalingin pään sisäpuolella). Tällöin siis skuuttipiste on aika edessä. Tuosta sitten siirrytään asteittain taaksepäin kunnes kovalla tuulella alaosa on aika levy eli siis myöskin suora keulasta kohti skuuttipistettä, kun ei tarvitse tehdä koukkausta rustin kautta. En muista säätöaluetta kiskolla, mutta luulisin sen olevan ~30 cm, vaikka skuuttikulma on niin lähellä plokia, että paalusolmu pitää tehdä hyvin pieneksi.

[Joakim]

Sikäli tuohon Haraldin neuvoon takaliikin sijainnista niin ainakaan me ei kisassa kyllä edes väkivallalla saatu takaliikkiä noin lähelle spriidaria jos käytti siis Haraldin default-skuuttipistettä. Huomenna ehkä ehtii vähän testailla, mutta lähden varmaan hakemaan trimmejä jostain 6 tyhjää takaata linjalta.

Teillä on varmaankin eri rake? Se vaikuttaa paljon tuohon. Suurempi rake tuo skuuttikulman lähemmäs kiskoa. Kyllä perusskuuttipiste pitää olla sellainen, että genuan saa halutessaan kiinni saalinkiin.

[KaleviHarkonen]

Genoa kun on kryssillä hyvin skuutattuna sen takaliikki on melko lähellä spriidarin päätä, ei nyrkin leveyden verran kauempana. Jos ei ole aallokkoa alaosa on niin lattea että genoa näyttää levyltä välillä halssikulma-ylävantin alosa(vanttiruuvi). Pinnamiehen paikalta katsottuna genoa on kiinni ylävantissa ruffikaton yläpuolella eli noin 50 cm korkeudella (?) kannesta.

Näin mekin on yritetty mutta noin skuutattuna ei saada venettä kotivesillä kulkemaan. Oma tuntumani on, että se johtuu Kivenlahden järvimäisistä olosuhteista. Varsinkin keväällä tuuli on pyörteinen ja siinä on usein hurjasti shiftiä. Hieman löysemmin skuutattuna trimmi ei ole niin herkkä tuulen eloisuudelle, vaikka teorian mukaan höjdissä menetetäänkin.

[Petri]

Sikäli tuohon Haraldin neuvoon takaliikin sijainnista niin ainakaan me ei kisassa kyllä edes väkivallalla saatu takaliikkiä noin lähelle spriidaria jos käytti siis Haraldin default-skuuttipistettä. Huomenna ehkä ehtii vähän testailla, mutta lähden varmaan hakemaan trimmejä jostain 6 tyhjää takaata linjalta.

Teillä on varmaankin eri rake? Se vaikuttaa paljon tuohon. Suurempi rake tuo skuuttikulman lähemmäs kiskoa. Kyllä perusskuuttipiste pitää olla sellainen, että genuan saa halutessaan kiinni saalinkiin.

Selvästi erilainen rake onkin, sitä juuri tarkoitin että Haraldin neuvot defaulttina eivät ole kauhean hyödylliset sellaisenaan. Mutta ehkä tänään on hivenen viisaampi jos nyt pääsisi vähän testailemaan eri säätöä (no, ilman vertailukohdetta eipä sitä paljoa viisaammaksi tule mutta ainakin on tehnyt jotain).

[harald]

Kapeasaalinkisen veneen tai varsinkin korkean ja kapean fokan kanssa juttu onkin sitten aivan toinen.

Älä ole tuollainen pihtari Kerro rohkeasti miten se eroaa!

For the record: Ikinä ei olla siirretty skuutipistettä WHC:kisoissa siitä syystä että kryssi olisi auennut sivuvastaiseksi.

Ei ole kokemusta veneistä, joissa saalingit/rustit eivät vaikuttaisi genuan trimmaamiseen, joten alla vain fokasta.

Selkein tilanne on tuo sivuvastainen tai viimeistään sivutuuli. Siinä korkea ja kapea fokka kiertyy niin tolkuttomasti skuuttia löystettäessä, että joko yläosa ei vedä lainkaan tai alaosa sakkaa, jos skuuttipistettä ei siirrä. Aika pian loppuu kiskokin kesken ja on pakko käyttää apuskuuttia laidalle ja eteen. Meillä "peruspiste" on ehkä 25 cm kiskon etureunasta ja jossain 70 TWA:ssa alkaa kisko loppua kesken.

Tässä yksi äärimmäinen esimerkki: http://picasaweb.google.com/Nautinnolla ... 2769600914

Meillä on näköjään niin paljon matalempi riki että samanalaista ongelmaa ei meillä tuossa skaalassa ole.

Sitten kryssillä minä ainakin kuvittelen, että alaosan pussikkuudella ja kiertymällä on paljon vaikutusta tehoon ja vauhtiin. Meillä on ollut yllättävänkin hyvä kryssivauhti tuolla 3 m/s paikkeilla ja silloin fokassa on reilusti pussia alhaalla (lähes kaiteeseen saakka), vaikka skuuttipiste on sisällä ja ylhäältäkin skuuttaus on aika tiukka oikeastaan saalingin kohdalla fokan takaliikki on oikein kovaaa tuulta lukuunottamatta aina samassa paikassa (merkki taitaa olla 55 cm saalingin pään sisäpuolella). Tällöin siis skuuttipiste on aika edessä. Tuosta sitten siirrytään asteittain taaksepäin kunnes kovalla tuulella alaosa on aika levy eli siis myöskin suora keulasta kohti skuuttipistettä, kun ei tarvitse tehdä koukkausta rustin kautta. En muista säätöaluetta kiskolla, mutta luulisin sen olevan ~30 cm, vaikka skuuttikulma on niin lähellä plokia, että paalusolmu pitää tehdä hyvin pieneksi.

Vähän samanlaisella menttaliteetillä mennään, takaliikin paikka on melko vakio olosuhteista huolimatta. Skuuttipisteen sijainnilla muutellaan sitten purjeen syvyyttä ja alaosan pyöreyttä.

Fokan kanssa meidän pitää minun mielestäni olla varovaisia ettei takaliikin alaosa sulje liikaa. Tästä syystä sisäskuutti toimii myös paremmin kuin luun skuutista skuuttikulman sisäänvetäminen. Se luun skuutti kun aiheuttaa myös vetoa eteenpäin. Jossain foorumin syövereissä on linkki Sailing World-lehden juttuun sisäskuuteista, jossa mainitaan juuri tuo että takaliikin ala-takaosan pitäisi olla kölilinjan suuntainen ja joillain fokilla sisäskuutista kiristäminen sulkee alaosaa liikaa ja se vuorostaan jarruttaa.

Keskiviikon kisassahan oli 5-6 m/s ja aivan sileää vettä, joten siksi tuo alaosan levymäisyys toimi hyvin. Ongelmaa tulee heti jos on vähänkään aaltoa, sillä tuo alaosan latistaminen vie tehokkaasti tuntumaa pinnasta ja ajamisesta ts. groovessa pysysyminen on aika vaikeaa kun pinna on tunnoton ja ilman painetta.

[harald]

Genoa kun on kryssillä hyvin skuutattuna sen takaliikki on melko lähellä spriidarin päätä, ei nyrkin leveyden verran kauempana. Jos ei ole aallokkoa alaosa on niin lattea että genoa näyttää levyltä välillä halssikulma-ylävantin alosa(vanttiruuvi). Pinnamiehen paikalta katsottuna genoa on kiinni ylävantissa ruffikaton yläpuolella eli noin 50 cm korkeudella (?) kannesta.

Näin mekin on yritetty mutta noin skuutattuna ei saada venettä kotivesillä kulkemaan. Oma tuntumani on, että se johtuu Kivenlahden järvimäisistä olosuhteista. Varsinkin keväällä tuuli on pyörteinen ja siinä on usein hurjasti shiftiä. Hieman löysemmin skuutattuna trimmi ei ole niin herkkä tuulen eloisuudelle, vaikka teorian mukaan höjdissä menetetäänkin.

Kulkuvastuksestahan tuossa on myös kyse. Jos Charlotta on kevyempi ja sileämpiohjaisempi voidaan me ajaa kireämmillä skuuteilla samaa vauhtia, mutta hitusen ylemmäs. Ehkä?

Tuo ero voi myös tulla ajotavasta, turvallisempaa on toki ajaa hiukan löysemmällä (runsas nyrkki irti spriidarin päästä) ja jos voi ajaa ylemmäs tuulen puolen tellarit lentäen niin tekee sitten niin mutta ilman että kiristää genoaa. Se menetelmä on toiminut ja toimii edelleen meilläkin. Etenkin jos on aallokkoa niin hiukan löysemmällä skuutilla (ero on noin 4 cm skuutin päästä mitattuna) vene kiihtyy paremmin kun ajaa grooven alaosassa. Keskivertovauhtiahan tässä kuitenkin mitataan, eikä hetkittäistä höjdiä.

[harald]

Tässä yksi äärimmäinen esimerkki: http://picasaweb.google.com/Nautinnolla ... 2769600914

Tuohon kuvaan on vain todettava että spinnussa on monipuolisemmat säädöt tuota ajokulmaa varten

[Joakim]

Fokan skuuttaus on mielestäni 10-100 kertaa vaikeampaa kuin genuan, joka karrikoiden vain vedetään niin sisään kuin sen saa. Fokka on helppo skuutata niin, että vene menee täysin elottomaksi ja hyvin vaikeaksi ajaa. Genuaa en ole koskaan saanut samaan tilaan ilman, että se olisi painanut pahasti jo saalinkeja.

Uskoisin, että paras vauhti lötyy juuri sieltä elottomuuden rajoilta ja ainakin meillä on menty kireämpään skuuttiin ekoista vuosista. Sentin säätö skuutissa tai skuuttipisteessä muuttaa todella paljon tuntumaa ja vauhtia.

Ajan muuten siihen saakka kunnes kallistus alkaa rajoittaa niin, että suojan puolen ohjauslanka elää hieman eli siis kaikkien ohjeiden vastaisesti liian alas tai liian kireällä fokalla. Samaa kertoi myös Mikko Brummer AMP:n koulutuspäivillä, joten ei kai havainto ole väärä modernille fokkaveneelle.

Siis 5-6 m/s tuulessa et pärjännyt Vindungenille alkuunkaan? Mistäs moinen?

mode edit(hh): Näppihäiriö korjattu, mode painoi edit eikä quote.

[harald]

Fokan skuuttaus on mielestäni 10-100 kertaa vaikeampaa kuin genuan, joka karrikoiden vain vedetään niin sisään kuin sen saa. Fokka on helppo skuutata niin, että vene menee täysin elottomaksi ja hyvin vaikeaksi ajaa. Genuaa en ole koskaan saanut samaan tilaan ilman, että se olisi painanut pahasti jo saalinkeja.

Uskoisin, että paras vauhti lötyy juuri sieltä elottomuuden rajoilta ja ainakin meillä on menty kireämpään skuuttiin ekoista vuosista. Sentin säätö skuutissa tai skuuttipisteessä muuttaa todella paljon tuntumaa ja vauhtia.

Samaa mieltä tässä, juuri kun tuntuma on häviämässä tykkäävät mittarit menosta. Vaikeaa se on ajaa siinä rajalla, ja skuuttaaminen etenkin fokalla on kyllä tarkkaa puuhaa. Samalla lailla olen myös huomannut että keskimäärin on skuutit kireämpänä kuin alkuvuosina. Mistä johtuu, en tiedä. Tarkempaa ajamista, paremmat purjeet vai joku muu?

Ajan muuten siihen saakka kunnes kallistus alkaa rajoittaa niin, että suojan puolen ohjauslanka elää hieman eli siis kaikkien ohjeiden vastaisesti liian alas tai liian kireällä fokalla. Samaa kertoi myös Mikko Brummer AMP:n koulutuspäivillä, joten ei kai havainto ole väärä modernille fokkaveneelle.

Samalla lailla joudumme mekin ajamaan jos fokka on päällä ja ollaan sen tuulirekisterin alapäässä. Vauhti on se mittari loppujen lopuksi, tavoitenopeuteen pitää päästä tavalla tai toisella ja vasta sitten katsotaan kuinka korkealle se vie.

Siis 5-6 m/s tuulessa et pärjännyt Vindungenille alkuunkaan? Mistäs moinen?

Kisan alussa pärjättiin aika hyvin, mutta puolen tunnin - kolmen vartin jälkeen melkin kohdalla rupesi tyyntymään johonkin 3-4 m/s:iin. Taitaa tuo FG28e kulkea vielä aika hyvin sileällä vedellä, jos olisi enemmän aallokkoa meidän isopintainen kölimme toimii keskimäärin paremmin, ehkä. Kölilinjamme ketka ei myöskään ole ideaalinen sileälle vedelle, kun tuo FG28e lienee melko suora kölilinjaltaan sivusta katsottuna.

Paluulenssillä kohti gedaa vindungen karkasi paljon enemmän. Onneksi tuolla kevyellä lenssi-slöörillä ei ollut aallokkoa, sillä kevyt lenssi meidän veneellä on aivan myrkkyä jos aallokko vispaa venettä.

[Joakim]

Miten kirjoitat mun tunnuksilla????

[Joakim]

Tässä yksi äärimmäinen esimerkki: http://picasaweb.google.com/Nautinnolla ... 2769600914

Tuohon kuvaan on vain todettava että spinnussa on monipuolisemmat säädöt tuota ajokulmaa varten

Joo tuo oli äärimmäinen tapaus, mutta pahalta näyttää jo kauan ennenkuin spinnulla voi ajaa. Siksi kai tuo Code 0/1 alkaa olla niin suosittu moderneissa fokkaveneissä. Tuo alue, jossa spinnu ei vielä vedä tai vene ei sitä kanna on todellista myrkkyä näille (tai sitten minä ja moni muu ei vaan osaa).

Välillä oikein huvittaa (tai itkettää) kun ajaa spinnutonta sivutuulta vaikkapa Inferno 31 tai First 31.7:aa vastaan. 10 asteen muutos tuulen suunnassa muuttaa veneiden vauhtieroa varmaan solmun ja spinnun saaminen vetoon on hurja ero, kun taas Infernolla voi ajella aika alaskin ilman dramaattista eroa spinnuun.