WestHouseCup 1/2010

[Guest]

F18 kiersi radan 2:03 ajassa, ja Charlotta 2:19. Yllättävää. Vindungen oli kutakuinkin yhtä nopea kiertämään rataa F18 kanssa. Katti vaatii näköjään vähän enemmän tuulta kulkeakseen.

Ei nyt kannata kauheita päätelmiä tehdä.. Seuraa suuri kasa selityksiä: Ekat treenit, gasti kerran meressä (tosin matkalla alueelle..), lähdettiin teitä puoli tuntia myöhemmin ja isojen veneiden takaa, ettei aiheutettu häiriötä, joten niin kauan kun tuuli, oli paljon isoja veneitä jaloissa. On toki faktaa ettei me hiljaisessa ihan mahdottoman ylivoimaisia olla, varsinkaan kun myötäisessä pitää ajella aika paljon teitä pidempi matka.
Toivottavasti jatkossa saadaan kavereita mukaan koko reissulle, nyt oli sparraaja vaan melkin kierron ajan..


-Kristian

[Guest]

Niin ja suuri kiitos Lisbethille hinauksesta. Olisi saattanut mennä melominen aika myöhäiseksi. Jatkossa pitänee ottaa hiilikuitumelat mukaan vaikka tuulta luvataankin iltaan asti....

-Kristian

[Petri]

Niin ja suuri kiitos Lisbethille hinauksesta. Olisi saattanut mennä melominen aika myöhäiseksi. Jatkossa pitänee ottaa hiilikuitumelat mukaan vaikka tuulta luvataankin iltaan asti....

-Kristian

Taas kerran osoitus siitä että FE on kyllä pk-seudun vetovoimaisin luokka
( tämä juttu juontaa siis juurensa 2006 EGP:seen missä Feneet taisivat hinata puolet Albin-fleetistä pois kisa-alueelta, parhaimmillaan yksittäisen FE:n perässä taisi olla 5 venettä)

[Joakim]

On toki faktaa ettei me hiljaisessa ihan mahdottoman ylivoimaisia olla, varsinkaan kun myötäisessä pitää ajella aika paljon teitä pidempi matka.

Onko tosiaan myötäinen vaikeampi hiljaisessa? 2008 Emäsalossa 40 min perässä lähteneet tiikerikärki sai 1,11-1,16 luokan kärjen kiinni vasta puolimatkassa n. 10 tunnin kryssimisen jälkeen. Itse kryssin Vindungenin kanssa yhtänopealla veneellä pitkään tasatahtia kahden tiikerin kanssa Emäsalon itäpuolella. Menivät varmaan tuplavauhtia, mutta niin alas, että VMG oli sama. Paluumatkalla sitten repivät 5 tunnissa 2 tuntia kaulaa, kun tuulta oli enemmän ja se oli avoimempaa.

[VVille]

Ai teekkaritkin sortuivat kilpavarusteluun, ilmankos teillä olikin niin kova kiire saada venettä veteen että ehditte treenata kunnolla

Hyvää vauhtia kyllä kuljitte, etenkin juuri sen käärmesaarten porttien ja Melkin välin, tiedä sitten miten paljon kyse oli omaa mokailua vai teidän hyvyyttä mutta välillä tuntui että pystyitte vielä kaikenlisäksi ajamaan meitä pari astetta ylemmäksi...pitää todella toivoa että syy oli vain itsessä/trimmissä eikä vedenalaisissa osissa...

Syy tuohon tunteeseen taisi olla se että me ajettiin jonkun aikaa liian ylös. Tarvii vielä tottua tuohon purjeeseen, nyt langat näytti tyytyväisiltä vielä tuolla kurssilla, mutta kun hiukan laski niin vauhtia tuli ihan kunnolla lisää. Ei saisi piinata kevyellä tuulella... Muuten kryssivauhti tuntui kyllä olevan kohdallaan. Sitä kyllä vähän ihmeteltiin kun lähitte seikkailemaan sinne pohjoiseen muun fliitin mennessä etelään, kun siellä näytti tyynemmältä, mutta ajateltiin sillon että ehkä teillä on jotain paikallistietoa tms.

Vedenalaisten osien osalta peli lienee kohtuu tasan, meillä on pohja ja köli alkuperäisessä kunnossa ja kevään maalauksesta tuli vähän karkea kun maali oli turhan tahmeaa eikä ohennetta ollu käsillä. Peräsimen kanssa tuli senverta kiire että se kitattiin vain kerran, eikä telattua primeriä hiottu, joten pinnankarheus on jotain sellaista mitä Harald ei hyväksyisi varmaan edes ylärakenteeseen ilmanvastussyistä. Katsotaan josko sen joku jonain vuonna hioisi, nyt ainakin pysyy kasassa lähes ikuisesti jollei muuta.

Tuo purje nyt menee hiukan varustelun puolelle, mutta toisaalta vanhalla oli maileja takana jo melkoisesti ja sen mukainen on muotokin. Fallilukkojen vaihtaminen oli enemmän välttämättömyys, irrottaessa en saanut jumittuneimpia kahvoja enää käännettyä ilman vasaraa... Lentävät skuuttipisteet on hirveän kivat, ei tarvii keikkua alakannella napsujen kanssa skuutin päällä seisten jos haluaa säätää lennossa, kiitokset Haraldille loistavasta prujumateriaalista

Tuota, tuohon on kyllä ratkaisu, jos jollain teillä on kännykkä jossa on GPS niin ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen/Haraldiin niin voi tapahtua ihmeitä.

Tämähän voisikin olla kovasti mielenkiintoista, omasta puhelimesta ei moista löydy, mutta monesti jollain gastilla taitaa tuommoinen olla. Tai sitten voisi joskus ostaa halvan plotterin, mutta kun ei viitsisi investoida tekniikkaan joka vanhenee muutamassa vuodessa. Ennenkin pärjätty paperikartoilla jne. En oo kyllä varma hirveääkö tonne ykkösradan alkuosalle lähteä paperin voimin jos joutuu kryssimään Käärmeluotojen ja Mäntysaaren välistä, mutta ehkäpä sellaista ei sentään kisalautakuntakaan halua laittaa. Sivutuulessa tuosta kyllä selvinnee, siellähän taitaa olla pari poijua sentään apuna.

Koitan jossain vaiheessa katsella josko tuo tripin edustajana toimiminen täällä järjestyisi. Purjekimppaanhan kyllä päästiinkin, mikä oli toki kovasti mukavaa

[Guest]

Onko tosiaan myötäinen vaikeampi hiljaisessa?

No riippuu toki hieman tuulensuunnasta. Jos tuulee täysin takaa, pitää noilla ajaa niin kovia kulmia, että matkaa köliveneisiin nähden tulee aika paljon. Hiljaisessa kun ei välttämättä pääse ihan tuplanopeuttakaan tai vaan tuplanopeutta, niin vmg pysyy samoissa. Kryssillä ajelin vaan hiukan alemmas kun isot veneet, mutta eipä vauhtikaan ollut kun korkeintaan sama. Kun vähän sai puuskaa ja runkoa irti vedestä, niin kyllä sitten kulmat oli samoja, jos ei paremmat ja vauhti aika omaa luokkaa.

Viimevuonna emäsalossa otettiin koko muu kööri kiinni jo kustaanmiekassa, mutta siinä kohtaa melalla oli helpottava vaikutus... Katotaanpas miten käy tänä vuonna

-Kristian

[Petri]

Syy tuohon tunteeseen taisi olla se että me ajettiin jonkun aikaa liian ylös. Tarvii vielä tottua tuohon purjeeseen, nyt langat näytti tyytyväisiltä vielä tuolla kurssilla, mutta kun hiukan laski niin vauhtia tuli ihan kunnolla lisää. Ei saisi piinata kevyellä tuulella... Muuten kryssivauhti tuntui kyllä olevan kohdallaan. Sitä kyllä vähän ihmeteltiin kun lähitte seikkailemaan sinne pohjoiseen muun fliitin mennessä etelään, kun siellä näytti tyynemmältä, mutta ajateltiin sillon että ehkä teillä on jotain paikallistietoa tms.

Se oli enemmän käytännön sanelema ratkaisu, etelään mennessä tarjolla olisi ollut vain pakkituulta muitten perässä, pohjoisessa sai vetää vapaissa ja keventyvässä tuulessa ainakin itse pyrin hakemaan mieluiten vapaata tuulta. Peesaamalla ei koskaan voi voittaa, ei niin että sooloilemallakaan...toisaalta se että me mentiin pois välistä taas antoi teidän purjehtia aika vapaissa tuulissa joten sikäli teidän kannalta oli parempi ratkaisu että heitettiin siitä edestä pois. Mutta toki jos neljän henkilön kollektiivinen panos ei saa parempaa aikaan, ei voi oikein muuta todeta kuin että ei vaan osata.

Vedenalaisten osien osalta peli lienee kohtuu tasan, meillä on pohja ja köli alkuperäisessä kunnossa ja kevään maalauksesta tuli vähän karkea kun maali oli turhan tahmeaa eikä ohennetta ollu käsillä. Peräsimen kanssa tuli senverta kiire että se kitattiin vain kerran, eikä telattua primeriä hiottu, joten pinnankarheus on jotain sellaista mitä Harald ei hyväksyisi varmaan edes ylärakenteeseen ilmanvastussyistä.

No voin toki lohduttaa että Harald ei hyväksynyt meidän pohjaakaan kun kävi tarkastamassa
Etenkin kölin viimeinen primer-kerros lässähti jotenkin aivan täydellisesti jättäen outoja vanoja koko kölin matkalle.

[harald]

Syy tuohon tunteeseen taisi olla se että me ajettiin jonkun aikaa liian ylös. Tarvii vielä tottua tuohon purjeeseen, nyt langat näytti tyytyväisiltä vielä tuolla kurssilla, mutta kun hiukan laski niin vauhtia tuli ihan kunnolla lisää.

Hyvä, ja oikea huomio. Uusi genoa on yleensä juuri tuollainen että se näyttää erinomaiselta ja tellarit lentää vaikka ajetaankin aivan väärin. Samaa koin eilen myös, samat vanhat opit pätevät vrt. vanhaan genoaan edelleen. Se uusi vain näyttää paremmalta.

[harald]

No voin toki lohduttaa että Harald ei hyväksynyt meidän pohjaakaan kun kävi tarkastamassa
Etenkin kölin viimeinen primer-kerros lässähti jotenkin aivan täydellisesti jättäen outoja vanoja koko kölin matkalle.

Tästä lähtien sovitaan niin, että kukaan tervejärkinen FEneilijä ei maalaa hempelin ensisijaisten ohjeiden mukaisesti, vaan niitten toissijaisten (ellei me saada aikaan ruiskumaalauskalustoa kimppaan tjms).

http://www.hempel.fi/internet/inefi_dat ... _45551.pdf

Antifouling-/pintamaalin
ensimmäinen kerros on levitettävä kun HEMPEL'S LIGHT PRIMER 45551:n viimeinen kerros on
ylimaalausaikavälin mukaisesti kovettunut, kuten mainittu erillisessä MAALAUSOHJEESSA.
Ylimaalausaikavälin ylittyessä pinta hiotaan ja levitetään ohut kerros HEMPEL'S LIGHT PRIMER
45551:tä.

(Huono esimerkki, jostain pitäisi löytää se hempelin vihkonen elektronisessa muodossa).

Käytännössä me olemme noin kuusi vuotta sitten hiottu pohja fairy-vesiliuoksella. Sen jälkeen maalattiin myrkyt sileän pohjan päälle. Epoksin kovettuessa noussee pintaan jotain happoja tjms. jotka estävät myrkyn kunnollisen tarttumisen, tai sitten pinnasta tulee vain liian sielä myrkkymaaleille. Jos epoksiprimerin pinnan hioo runsaalla vedellä ja fairyseoksella ja vielä pesee kunnolla fairylla hionnan jälkeen niin eiköhän se myrkky siellä pysy. Meillä on ainakin pysynyt vähän liiankin hyvin viisi vuotta samat värit saman kovettuneen ja hiotun epoksipohjan päällä. Tänä vuonna sama menetelmä.

Hulluksihan tuossa tulee jos vetää ekan kierroksen märkänä-märkään menetelmällä. Tai ei usein, mutta ne ketkä hiovat maalauksen jälkeen huomaavat nopeasti että se on hullujen hommaa. Katsokaa Lisbethin galleriasta mallia.

[KaleviHarkonen]

Lentävät skuuttipisteet on hirveän kivat, ei tarvii keikkua alakannella napsujen kanssa skuutin päällä seisten jos haluaa säätää lennossa, kiitokset Haraldille loistavasta prujumateriaalista

Mitämitämitä, kertokaa lisää, ehkä mekin alkaisimme saamaan skuuttipisteen useammin kohdalleen jos sen siirtelyyn on joku muu ratkaisu kuin vene piihin.

[harald]

www.hjertmans.se tuotteet 4235-6 ja 4237, maustettuna parilla rotalla ja narulla.

[VVille]

Noista lentävistä skuuttipisteistä on pari kuvaa Charlotan albumissa http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000271 ja http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000272 . Noiden mukaiset tehtiin rapujen paikkaa myöden ja hyvät tuli, en heti keksi hirveästi parannettavaa. Korkeintaan kuminauhalle voisi laittaa pienen plokin jotta se juoksisi sujuvammin, mutta suht hyvin se noinkin liikkuu. Ihan täydessä kryssivedossa tuo ei oikein liikahda, ainakaan meillä, mutta jos skuuttia hiukankin löysää niin jo liikkuu. Ei siinä kauaa mene kun hiukan löysää, nykäisee pisteen uuteen paikkaan ja skuuttaa takaisin. Varman narulevangin jälkeen hyödyllisimpiä virityksiä joita FEneen juoksevaan rikiin voi tehdä. Suosittelen lämpimästi tuommoisen asentamista. Samalla tulee tosi tukevan oloiset plokit skuutille, ainakin meillä vanhat alkoi olemaan joka tapauksessa kypsät, ja voisin kuvitella saman pätevän muillekin.

Ravuista samalla semmoinen huomio että Bartonin halvat ovat aika huonoja, Servocleat tuntuisi tähän asti vastaan tulleista ehdottomasti parhaalta ravulta.

Toki kisaan skuuttipisteen paikan hakemiseen paras tapa taitaa olla pätkä kryssiä ennen kisaa, ehtii hakea säädön kohdalleen säätötavasta riippumatta. Edellyttää vain että ehtii töistä veneelle ajoissa.

[harald]

Servocleatit on kyllä hinta-laatu suhteeltaan erinomaiset. Nykymallissa olemme korvanneet vaunulta tulevan kumiköyden 3mm polyesteri trimmiköýsipätkällä, ja se on vuorostaan solmittu kumiköyteen joka pitää narut kuosissaan. Kumiköydestä kun on vähän huono vetää sitä vaunua taaksepäin.

Harkenin lube-pullolla saa ehkä vähän väliaikaista helpotusta tuohon liikkumiseen, mutta ei sekään saa tuosta järjestelmästä kuulalaakeroitua.

Mutta kyllä tuo on vähän yliarvostettua. Kun se perus-skuuttipiste kerran löytyy, on vain sitten vaihtoehtona yksi naksu taakse. Skuutin kireyden saaminen kohdalle on tärkeämpää. Tärkeintä on että se piste ei ole liian edessä, vertaa "if in doubt, loosen sheet" lauseeseen, pisteen siirtäminen taaksepäin on varmuutta kun taas eteen siirtämisessä peruspisteestä pitää olla todella varma tai epätoivoinen tekemisestään.

Kun genoan skuuttaa sisään, pitää takaliikin siirtyä sisäänpäin samaan aikaan kun alaliikki latistuu. Jos piste on oikeassa paikassa, takaliikki on vain parin sentin päässä spriidarin päästä samaan aikaan kun halssikulmasta syntyy poimu kohta vanttiruuvia kun genoan alaosa latistuu niin paljon että osa siitä kääntyy nurinpäin (riippuu ehkä paljonko genoan alaliesmassa on ylimääräistä). Pitänee ottaa tuostakin kuvia miltä se näyttää. Mutta edelleen, jos on epävarma pitää ottaa naksu taaksepäin.

Genoa kun on kryssillä hyvin skuutattuna sen takaliikki on melko lähellä spriidarin päätä, ei nyrkin leveyden verran kauempana. Jos ei ole aallokkoa alaosa on niin lattea että genoa näyttää levyltä välillä halssikulma-ylävantin alosa(vanttiruuvi). Pinnamiehen paikalta katsottuna genoa on kiinni ylävantissa ruffikaton yläpuolella eli noin 50 cm korkeudella (?) kannesta.

edit: kertauksena skuutipisteen hakemiselle. Aloita vaikka kuudesta reiästä takaa laskettuna, ja skuuttaa genoa sisään ja ulos ja seuraile samaan aikaan missä suhteessa takaliikki-spriidari etäisyys ja halssikulma-vanttiruuvin latteus muuttuu. Siirrä skuutipistettä naksu eteenpäin ja kokeile uudestaan. Kun saavut pisteeseen missä takaliikki lähestyy spriidaria ilman että alaosa latistuu otat naksun takaisin taaksepäin. Tämä lienee se hyvä peruspiste. Voi hyvin olla että huomaat itse kohdan jossa purjeen takaliesma lähestyy spriidarin päätä samaan aikaan kun alaosa latistuu. Tämä on myös se oikea kohta.

Kerro foorumissa minkä kiskon reiän kohdalla plokin akseli on (tästä lähtien uusi standardi), ja vedä tussilla kanteen siihen kohtaan merkki.

edit²: Ja jos ollaan epävarmoja kulusta, siirrä naksu taakse. Ei enempää. Säätöväli kun peruskohta on löytynyt on käytännössä vain yhden naksun verran. Myönnettäköön että liukuvalla pisteellä voidaan säätää puoli-naksuakin, mutta tämä lienee turhaa hienostelua.

[harald]

Toki kisaan skuuttipisteen paikan hakemiseen paras tapa taitaa olla pätkä kryssiä ennen kisaa, ehtii hakea säädön kohdalleen säätötavasta riippumatta. Edellyttää vain että ehtii töistä veneelle ajoissa.

Pyritäänkö siihen, että ennen starttia tultaisiin niin akaisin alueelle että ehtisi kryssiä toisen veneen kanssa rinnan? Kaikki hyötyisivät tästä.

[Joakim]

Mutta kyllä tuo on vähän yliarvostettua. Kun se perus-skuuttipiste kerran löytyy, on vain sitten vaihtoehtona yksi naksu taakse.

Varmaankin näin genuaveneissä, joissa on skuuttausta rajoittavan leveät saalingit ja rustit, jotka rajoittavat säätöalueen. Käytännössä kaikissa perheveneissä genuat skuutataan "kiinni rikiin".

Kapeasaalinkisen veneen tai varsinkin korkean ja kapean fokan kanssa juttu onkin sitten aivan toinen.

Kerro foorumissa minkä kiskon reiän kohdalla plokin akseli on (tästä lähtien uusi standardi), ja vedä tussilla kanteen siihen kohtaan merkki.

Ei kai tuosta voi mitään standardia tehdä ellei kaikilla ole samalla tavalla leikattu genua (erityisesti skuuttikulman korkeus), sama rake ja falli samalla kireydellä? Kaikki nuo vaikuttavat skuuttikulman korkeuteen kiskosta, joka taas vaikuttaa sekä perussäädön paikkaan, että tarvittavaan säätöalueeseen.