Rake, ja vanttien uusiminen

[harald]

Tässä on uudet vantit hankintalistalla. Koitan tässä selvittää että paljonko
pitäisi keulaharusta pidentää, jos ollenkaan.

Tein piirroksen missä on erilaisia rake-kulmia:



Yllättävän paljon on tuo 6°..

Tähän liittyen on WB:n rake-tutkimus jonka Panu on ystävällisesti skannannut
ja laittanut näytille:

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... ws_1_95_s8
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... ws_1_95_s9

Hmm, ja paljonko 10cm keulavantissa vaikuttaa maston kallistukseen?
Entä jos keulaharusta pidentää 10cm niin paljonko se vastaa ylävanttien
pituudessa? Ohhohh, laskimia, kaavoja jne. Pitänee mennä tussin ja
mittanauhan kanssa autohalliin

[harald]

Piirsin ja mittasin astelevyllä ja viivottimella. Tulokset eivät tietenkään
ole totuuksia koska masto ei seiso samalla tasalla keulaharuksen
kanssa mutta sain tulokseksi tällaisia arvoja keulaharuksen pituudelle:

0° = x cm
2.5° = x + 7.5 cm
5° = x + 20 cm

Eli, jos haluaisi lisätä rakea 2.5 asteesta 5:een niin harusta pitäisi jatkaa
noin 12.5cm. Kuullostaako oikealta? Ville?

[Guest]

Kyllä kuulostaa oikealta.

Ville

[harald]

Kävin rikipajassa ja samalla mittasin sekä veneessä kiinni olevan
vanttiruuvin pituuden (31cm) että keulaharuksen pituus reikien silmukoitten
keskeltä. Keulaharus oli 833cm reikien välillä, ja kun mukaan lasketaan
vanttiruuvin pituus 31 cm saadaan kokonaispituudeksi 864cm.

Tämä siis keulassa olevan kiinnityshelan tapin keskeltä, falliboksin
tapin keskelle. Nyt on viimein tarkkaa tietoa Charlotan raken määrästä!

Jos muut mittaatte keulaharuksenne pituudet niin kertokaa tänne, olisi
kiva verrata.

Tilatiiin 10cm pidempi keulaharus.

[harald]

Joakim Majander lähetti viestin, hän on tehnyt rake-laskimen Excelissä.
Hienoa että joku taitaa nämä hommat

Tiedosto löytyy tuosta:

http://www.iki.fi/~harald/Etustaagi.xls

Rake-laskimen mukaan 10cm staagiin lisää tekee 2.21° lisää, eikä 2.5°
kuten minä olin piirtämällä arvannut. Se kertoo myös että 2.5° nojaa lisää
vaatii noin 11cm lisää pituutta staagiin. Seison korjattuna

Kiitoksia Joakimille!

Tässä rake-laskin veneesi arvoilla. Laskennan mukaan mastosi olisi hiukan etukenossa (alle 90 astetta). Tämä johtuu siitä,
että IM mitataan maston kohdan varalaitaan, eikä siten ole samalla tasolla kuin etustaagin hela. Lyhennä siis IM:ää
vastaamaan nykyistä rakea.

Mittauksesi meni jotenkin pieleen, sillä etustaagin pituuden lisäys lisää rakea melko lineaarisesti. Suuremmilla rakeilla
kallistus lisääntyy enemmän samalla pituusmuutoksella eikä toisinpäin, kuten olit mitannut. Joka tapauksessa 10 cm -> 2,5
astetta on kohtuu lähellä.

Samalla Excel-pohjalla voit tarkistaa myös vanttien säätövaran riittävyyden. J pitää korvata rustirautojen kölilinjan
suuntaisella etäisyydellä mastosta.

Joakim

[Harri]

Mittasin Merielan keulaharuksen pituudeksi 833,3 cm (tapit rei'issä, tappien ulkopinnasta). Merielassa ongelmana on että vanttiruuvista (3/8" Hasselforss pronssihylsy) on säädöt minimissään eli harkitsin staagin lyhentämistä 10 cm:llä säätövaran lisäämiseksi, koska mielestäni rakea ja vanttiruuvin säätövaraa on riittävästi.

Miten Charlotassa on säätövaraa sivuvanttiruuveissa? Merielassa ne ovat melko minimissä. Tulee mieleen onkohan Merielan kansi päässyt hieman "notkahtamaan" maston kohdalta. Pitää paneutua asiaan.

Harri

[harald]

Harri: Oliko tuo mitta siis pelkän haruksen reikä-reikä mitta? Silloin näyttää
siltä että nämä keulaharukset on vakiona 833cm pitkiä, noin. Vai oliko
sinulla myös keulaharuksen ruuvin mitta mukana tuossa?

Jos tarkoitat säätövaraa, niin meillä on kyllä ylävanttien ruuvit melko lähellä
pohjaa, oliko 1.1cm tai jotain sitä kokoluokkaa. Uudet ylävantit tulevat
olemaan noin 5-6cm lyhyemmät. Siellä pitäisi tuonkin jälkeen olla
riittävästi ulospäästöä vielä jotta maston saa alaskin.

Älä ainakaan lyhennä keulaharusta, ennemmin sitten yläharuksia. Ei sitä
mastoa ikinä enää haluta enemmän nenilleen

Oliko Rouhiainen joka sanoi että rakea pitää olla vähintään yhtä paljon
kuin muilla fleetissä, ei missään tapauksessa vähemmän.

[Panu]

Mittasin Merielan keulaharuksen pituudeksi 833,3 cm (tapit rei'issä, tappien ulkopinnasta). Merielassa ongelmana on että vanttiruuvista (3/8" Hasselforss pronssihylsy) on säädöt minimissään eli harkitsin staagin lyhentämistä 10 cm:llä säätövaran lisäämiseksi, koska mielestäni rakea ja vanttiruuvin säätövaraa on riittävästi.

Miten Charlotassa on säätövaraa sivuvanttiruuveissa? Merielassa ne ovat melko minimissä. Tulee mieleen onkohan Merielan kansi päässyt hieman "notkahtamaan" maston kohdalta. Pitää paneutua asiaan.

Harri

Tervehdys

Kun ihmetellään vanttien venymisiä yms seikkoja tulee myös huomiioda, että pronssisen vanttiruuvin pituus on rosterista suurempi ( Hasselfors). Tällöin on luonnollista, että säädöt tuntuvat loppuvan kesken.

Mitä tuohon kannen painumiseen tulee, niin onhan se mahdollista mutta epätodennäköita. Jos veneesi päälaipion ovi sulkeutuu kesällä purjehdittaessa normaalisti niin voit jättää sen laskuista pois.

Oliko tuo mitta siis pelkän haruksen reikä-reikä mitta? Silloin näyttää siltä että nämä keulaharukset on vakiona 833cm pitkiä, noin. Vai oliko sinulla myös keulaharuksen ruuvin mitta mukana tuossa?

Onko mahdollista, että keulastaagi on tuon mainitun 833 cm mittainen ja mahdollinen venymä onkin ylävanteissa. Ylävantin venyminen tuntuisi noin alkajaisiksi todennäköisemmältä kuin keulastaagin jo ihan geometriankin perusteella. Ylävanteissa on varmasti kovempi jännitys. Mikä on muuten Charlotan tai Merielan ylävantin pituus?

Jos riki on löysä ja vanttiruuvissa ei ole enää säätöä on tilanne huono ja jostain täyty lyhentää. Kokeilut syntynevät helpommin vanttiruuveja lyhyempiin vaihtaen. Meillä saattaa olla vanhat rosteri Hasselit vielä tallella, jos sellaisia tarvitaan lainaksi.

[harald]

Ei hätää, meillä on kyllä sentti varaa vielä (n 1tn, enemmän kuin vaijeri
kestää, tai vene) ja riki on piukka ---PONG--...

Mutta joo, ehkä Harrinkin pitäisi miettiä uusia yläharuksia? Minä en ole
saanut yhdistyksen hovitoimittajalta tarjousta vielä, mutta ilmoitan sitten
(Jäsenpalstalla) mitä setti tulee maksamaan.

[Harri]

Kyseessä on reikä-reikä mitta.
Veneen päälaipion ovi sulkeutuu normaalisti.
Jään mielenkiinnolla odottamaan hovitoimittajan tarjosta.

Harri

[harald]

Kyseessä on reikä-reikä mitta.

Mutta kyseessä on varmaan siis pelkän haruksen reikä-reikä mitta, ilman
vanttiruuvia? Minun on vaikea uskoa että sinulla olisi 31cm lyhyempi
keulaharus. Jotta näitä voitaisiin verrata, pitäisi puhua kannessa olevan
pinnan ja maston falliboksin pinnan välisestä etäisyydestä. Meilläkin oli
siis 833cm keulaharus, ja ruuvi 31cm yhteensä 864cm kannen helan
ja maston helan välinen etäisyys.

[Guest]

Onko mahdollista, että keulastaagi on tuon mainitun 833 cm mittainen ja mahdollinen venymä onkin ylävanteissa. Ylävantin venyminen tuntuisi noin alkajaisiksi todennäköisemmältä kuin keulastaagin jo ihan geometriankin perusteella. Ylävanteissa on varmasti kovempi jännitys. Mikä on muuten Charlotan tai Merielan ylävantin pituus?

Vantit tai staagit eivät veny ellei ne ole lähes poikki. Kuorma on huomattavasti alle muodonmuutosrajan. Kiristettäessä toki hiukan pitenevät, mutta palautuvat täysin ennalleen.

Tyypillisesti keulastaagissa on suurin suhteellinen kuorma. Tämä johtuu siitä, että keulastaagia "vetää" myös hekki ja isopurje.

Joakim

[Guest]

Vantit tai staagit eivät veny ellei ne ole lähes poikki. Kuorma on huomattavasti alle muodonmuutosrajan. Kiristettäessä toki hiukan pitenevät, mutta palautuvat täysin ennalleen.

Tyypillisesti keulastaagissa on suurin suhteellinen kuorma. Tämä johtuu siitä, että keulastaagia "vetää" myös hekki ja isopurje.

Kuorma on huomattavasti alle myötölujuuden, mutta sehän ei kai estä virumista?

Keulastaagissa saattaa olla purjehtiessa suurin suhteellinen kuorma, mutta suurimman osan ajasta vene kelluu laiturissa, jolloin vanteilla on suurempi kuorma ainakin minun veneessäni.

[Guest]

Kuorma on huomattavasti alle myötölujuuden, mutta sehän ei kai estä virumista?

Teräkselle ei tapahdu virumista normaalilämpötiloissa:
http://lib.tkk.fi/Dipl/2003/isbn9512263 ... 263343.pdf

Lainaus: "Anderberg ja Thelandersson esittivät vuonna 1976, että teräksen kokonaisvenymä
jaetaan virumasta ja jännityksestä aiheutuvaan venymään sekä vapaaseen
lämpölaajenemiseen (43). Virumalla tarkoitetaan vakiokuormituksella ajan mukana
tapahtuvaa muodonmuutosta. Teräksellä viruman vaikutus on normaalilämpötilassa
hyvin pieni eikä sitä huomioida mitoituksessa, mutta teräksen lämpötilan kohotessa
viruman vaikutus kasvaa merkittävästi, jolloin se pitää huomioida mitoituksessa."

Samassa diplomityössä mainitaan, että 200 C:n jälkeen alkaa alue, jossa normaalit myötörajat eivät päde.

Jos teräs viruisi, olisi kaikissa esijännitetyissä rakenteissa suuria ongelmia. Esijännityksen aiheuttama venymä on kuitenkin vain ~0,1% . Jos virumista tapahtuisi saman verran, olisi polkupyörän pinnat, moottorreiden kannenpultin jne jne jatkuvan kiristyksen tarpeessa.

Joakim

[harald]

Kiitos Joakim näistä selventävistä asioista. Minun polkupyörän pinnat
kyllä tosin vaativat kiristystä, mutta ilmiötä ei todnäk voida selittää
metallurgialla