Kölin huolto FE 83

by **Cage** » Wed Apr 18, 2018 23:05 pm

Totta, hyvä kun mainitsit että sekätussuhde on painon mukaan. Olin juuri lähettämässä NM Labsille kysymyksen siitä, mutta lukihan se tuolla yhdessa data sheetissä.

Näin yleisesti, niin on se ihme miten huonot ohjeet näihin venemömmöihin annetaan. NM 705:stakin joutuu lähinnä lukemaan kylppäripuolen ohjeista, tuotteelle, jolla kyllä on sama nimi, mutta paketoitu erinäköiseen pakettiin. Hyvä siinä sitten arvioida, että onko samaa tavaraa tai ei, vaikka näin kyllä taitaa olla. Sama on kyllä Hempelinkin kaman kanssa, lähinnä laivapuolen mömmöistä saa huviveneilijä yrittää tulkita mitä pitäisi tehdä.

by **Olli** » Wed Apr 18, 2018 22:53 pm

Kannattaa hankkia halpa digitaalinen keittiövaaka noihin hommiin. Eikös Nils Malmgrenkin ilmoita suhteet painon mukaan? Tuppaa muuten käymään niin, että jompi kumpi komponentti loppuu ensin...

Joustoepoksista ei muuta kokemusta kuin että meidän Cenitissä se on aika kovan oloista. Merkkiä en kyllä tiedä.

by **Cage** » Wed Apr 18, 2018 17:38 pm

Jatketaan tätä ketjua, kun kölisaumasta kyse.

Meillä kotona purkki NM Elastic 705:sta, jota tarkoitus vetää kölisaumaan. Onko kenelläkään kokemusta tuosta, jääkö "massamaiseksi" tai kuinka kovaksi kovettuu? Eli onko lopputuloksena enemmän sikaflexin-tuntuinen massa tai kovettuuko kovemmaksi?

En välttämättä saanut sekoitussuhteita oikein eilen kun oli tarkoitus lääkeruiskuilla imaista molemmista purkeista oikea määrä. Massat kun ei oikein niin pieniin lääkeruiskuihin suostuneet menemään, niin tuo sekoitussuhde 100:15 meni vähän silmämääräisesti. Vielä ei ole kulunut 24h, joka huoneen lämmössä on kovettumisaika ja tällä hetkellä tuntuu aika massamaiselta vielä. Pitänee seurata, mutta kiinnostaisi vaan malttamattoman tietää minkälaista lopputulosta on odotettavissa, jos sekoitussuhde nyt meni edes kutakuinkin sinnepäin.

by **Cage** » Sat Jul 25, 2015 09:06 am

Pahoittelen etten ole aikaisemmin ehtinyt kontribuoida tähän aiheeseen. Mutta, löysin vuosittaisen pohjahuollon yhteydessä hiushalkeamia ns. tallakohdasta styyralla. Oli puoliympyrän verran. En tiedä mistä ne on tullut (vene ollut telakalla ja maantiekuljetuksessa), mutta hieman vaikea uskoa että ne on tullut pukista.

Hioin lasikuituun saakka ja pahimman näköisestä kohdasta lasikuitua jotta näin kuinka syvälle halkeamat menevät. Meillä meni noin millin verran lasikuituun. Pyysin Joria Leeveneeltä tarkastamaan tilannetta. Hänen ohjeidensa mukaan täytin hiomani kohdat lasikuitupakkelilla ja päälle primeria monta kerrosta. Tällä korjauksella mennään tämä kesä, koska halkeamat olivat niin pinnassa. Syksyllä varmaan hion pakkelin pois ja ensi keväänä teen kunnon korjauksen laminoimalla. Tämä myös Jorin ehdotuksen mukaisesti ja tuntuuhan se itsellekin paremmalta että on korjattu kunnolla.

Kyllähän tuollaiset halkeamat on aina hyvä tarkistaa, ei sitten tarvitse elää epätietoisuudessa.

by **Olli** » Sat Jul 25, 2015 01:23 am

Riksi wrote:Eli vesirajan alapuolella taitaa olla sama, täyttääkö korjattavan kohdan epoksipakkelilla tai sitten gelkkarilla.

Pakkeli on kätevämpää käyttää. Gelkkari on tarkoitettu muotin ja laminaatin väliin, eikä kovetu, jos joutuu ilman kanssa tekemisiin. Kelmu tai teippi tietysti auttavat tähän. Jos sekaan läträä parafiiniliuosta, niin gelkkarista tulee top coatia, joka toimii myös ilman kelmua. Pakkelissa on kuitenkin se hyvä puoli, että sen voi levittää lastalla, eikä se valu.

by **Riksi** » Fri Jul 24, 2015 13:25 pm

Eli taidanpa hiota kelkkaria halkeaman kohdalta v-muotoon, jotta näkee, onko laminaatti saanut kipeätä. Ja sitten vain uudelleen täyttöä gelkkarilla.
Värisävy ei ole ongelma, koska halkeamakohta on vesirajan alapuolella, siihen tulee päälle uudet primerit. Eli vesirajan alapuolella taitaa olla sama, täyttääkö korjattavan kohdan epoksipakkelilla tai sitten gelkkarilla.

Jos veneen tukee pelkillä kuormahihnoilla, niin lopputuloksena voi olla hiukan hutera rakennelma, jotenka teen väliaikaisen tuennan kakkosnelosista Kalevin ohjeiden mukaan.

by **KaleviHarkonen** » Wed Jul 22, 2015 22:05 pm

Riksi wrote:Venepukki on oheisen linkin kuvan mukainen, mutta maassa olevia pitkittäsputkia on 3 kpl, joihin on tuettu pystyputket.
http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa ... php?p=2028
Toisesta viestiketjusta lainattua.
Jos venepukkiin saa kuormaliinat kiinni, niin pelkillä liinoilla saa pidettyä veneen pystyssä. Sitloodan vinssin kautta samalta puolelta ylös ja alas ja sama toiselle puolelle. Keulasta liina kannen yli.

Onko jollakin kokemusta tällaisesta tuennasta, uskaltaako mennä veneen alle maalaushommiin?

Me myös mietittiin veneen tuentaa pohjaremontin aikana. Päädyimme rakentamaan lankuista keulan yli menevä tuen johon knaapit vedettiin kuormaliinoilla kiinni, peräosasta tuettiin pekästään lankuilla. Ei ollut mitenkään suuri työ ja hyvin pysyi vene pystyssä.

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... hallus_012

by **Panu** » Wed Jul 22, 2015 13:45 pm

Olli wrote: FE83 on aika lailla peräpainoinen, ja perä on pitkä. Siksi siinäkin on riski takatassujen painumiselle. Luultavasti tuo 5-10 mm ei ole vauriota aiheuttanut, mutta myrskyssä tai huolimattomassa pukille nostossa painuma voi olla hetkellisesti paljon pahempi.

Tervehdys

Tuo 5-10mm ei ole paljoa. Rakenteen suhteellinen muodonmuuton jää aika maltilliselle tasolle.

Olli wrote:...ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin hoitona on ollut gelkkarin hionta pois halkeaman kohdalta niin, että näkyy yltääkö halkeama laminaattiin, vai onko se vain gelkkarissa. Jos laminaatti on ehjä, gelkkarin tilalle on laitettu vain pakkelia ja maalit päälle. Laminaatin halkeamista en ole noissa kuullut, mutta silloin täytyisi hioa hiukan syvemmälle, laminoida mattoa päälle, paklata ja maalata.

Tuo Ollin maininta laminaatin halkeilusta on mielestäni hieman pirun maalausta seinälle. Jos ei ole ulkoista syytä (törmäys yms.) epäillä halkeamaa laminaatissa, ei sitä siellä ole. Laminaatti on luonteeltaa hyvinkin joustavaa. Tästä syystä laminaatista tehdään ajoneuvoihin jousia ja jouskareitakin tehdään laminoimalla. Se ettei gelkkari jousta yhtäpaljoa on "kosmeettinen" haitta, varsinkin jos halkeama ei ulotu laminaattiin asti. Vedenalaisissa osissa halkeama saattaa vuotaa vettä laminaattiin, joten siellä korjaus kannattaa tehdä. Rehellisyyden nimissä ei siitä halkeamasta mitään litratolkulla vettä rakenteisiin imeydy, mutta tällä kohtaa lienee varovaisuus hyväksi.

Tuollaisen halkeaman voi avata v-railoksi ja täyttää uudella gelkkarilla. haasteena on löytää oikea sävy. Erno taisi jopa lähettää Melissasta mallikappaleen sävytystä varten gelkkaritoimittajalle ja saikin sävyn jota ei vanhasta oikein pysty erottamaan. Teippi uuden gelkkarin päälle pintaa myöden, niin jää vähemmän hiottavaa ja kiillotettavaa kuivumisen jäljiltä. Jos jää koloja niin eikun uutta täyttöä vaan ja homa jatkuu, kunnes näyttää riittävän hyvältä.

by **Olli** » Wed Jul 22, 2015 12:00 pm

Riksi wrote:Työn edetessä tuli ikävä huomio, nimittäin pukkien takimmaiset tuet olivat painuneet n.5-10mm sisäänpäin ja toisen tuen vieressä oli 10cm halkeama gelkkarissa. Kuinka vakavasta asiasta puhutaan?

Tämä on varsin yleinen vaiva. Esimerkiksi uudemmissa ranskalaisveneissä, jotka eivät kunnolla kestä kölin päällä säilytystä, näitä tulee paljon. FE83 on aika lailla peräpainoinen, ja perä on pitkä. Siksi siinäkin on riski takatassujen painumiselle. Luultavasti tuo 5-10 mm ei ole vauriota aiheuttanut, mutta myrskyssä tai huolimattomassa pukille nostossa painuma voi olla hetkellisesti paljon pahempi.

Mun kokemuksen mukaan vene kannattaa sijoittaa pukille todella eteen, niin että takatassut tulee aika taakse. Kölin ja takatassujen muodostamasta tukikolmiosta tulee näin ollen mahdollisimman iso. Lisäksi skegin alle peräsimen ja potkurin väliin voi laittaa lisätuen, niin tassujen päälle ei tule niin paljon kuormaa. Etutassut eivät juurikaan kanna kuormaa, ne vain pitävät venettä pystyssä. Mulla on vähän yli-iso pukki, joka mahdollistaa veneen tukemisen takaa vesilinjan yläpuolelta. Edestäkin saa tarvittaessa säädettyä tassut vesilinjan yläpuolelle maalausta varten.

Noita ranskalaisveneitä on meidän pursiseurasta käynyt Leeveneellä paikkailtavana, ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin hoitona on ollut gelkkarin hionta pois halkeaman kohdalta niin, että näkyy yltääkö halkeama laminaattiin, vai onko se vain gelkkarissa. Jos laminaatti on ehjä, gelkkarin tilalle on laitettu vain pakkelia ja maalit päälle. Laminaatin halkeamista en ole noissa kuullut, mutta silloin täytyisi hioa hiukan syvemmälle, laminoida mattoa päälle, paklata ja maalata.

Riksi wrote:Jos venepukkiin saa kuormaliinat kiinni, niin pelkillä liinoilla saa pidettyä veneen pystyssä. Sitloodan vinssin kautta samalta puolelta ylös ja alas ja sama toiselle puolelle. Keulasta liina kannen yli.

Tämä toimii hyvin pitkäkölisissä veneissä, mutta itse en kyllä uskalla FE:tä tukea noin. Etummaiseen liinaan tulee aikamoinen kuorma, kun sen täytyy pitää perä ilmassa. Aikaisemmin, kun mulla oli pienempi pukki, rakentelin tilapäiset tuet kakkosnelosista, niillä tuin veneen vesilinjan yläpuolelta, ja hyvin toimi.

by **alex** » Wed Jul 22, 2015 10:34 am

Riksi wrote:toisen tuen vieressä oli 10cm halkeama gelkkarissa

According to my experience it is obvious if a crack was caused by some kind of impact. Decision on repair should be made according to the damage. If a crack has no impact point and it is very thin - like a hair, it could have been caused by osmosis (read more about it if you are not familiar) - there might be a bubble inside gelgoat or even inside the laminate which caused gelcoat to lift and crack. Inspect all gelcoat if you have more of those or if you have clear osmosis bubbles and consider repair. If there are no bubbles, number of cracks is little, cracks are hair thin and have no paint or dirt inside you may just dry the boat out and prime it with epoxy or consider anti-osmosis protection. If a crack is thicker than a hair and/or has paint/dirt inside, or cracks cross or form T-shaped joint (most likely there is a bubble under a T-joint), you may want to remove gelcoat, dissect the bubble, wash and dry, fill the opening with epoxy filler, sand and prime with epoxy. Again, consider anti-osmosis protection. If osmosis damage is severe, specialists recommend to remove gelcoat completely and do anti-osmosis treatment. I hope none of us gets that far as it must be a sailor's nightmare.

Riksi wrote:Onko jollakin kokemusta tällaisesta tuennasta, uskaltaako mennä veneen alle maalaushommiin?

I used this 2-leg support from Werfest - http://www.werfest.com/purjeveneperatuk ... atuki.html. The width is adjustable, so both front or rear legs of the main cradle can be removed at the same time. But of course do all kinds of supports, starting from beams and ending with those kuormaliinat (which I was considering as well - theu will hold the boat, just make sure the cradle itself doesn't flip over).

by **Riksi** » Tue Jul 21, 2015 16:08 pm

Kun ei ollut tietoa, mitä tavaraa oli laitettu veneen pohjaan ja se oli ollut siellä jo 90-luvulta lähtien, niin päätin poistaa maalikerrokset gelkkariin asti. Työkaluissa ei kannata säästellä. Kävin paikallisessa Protoolsissa, joka myy ammattikäyttöön tarkoitettuja työkaluja, hakemassa Bachon 65mm leveän kaapimen. Kovametalliterä on tosiaan ehdoton, terä kestää pitempään. Gelkkariin ei tullut kaapimisen aikana ikäviä naarmuja, varmaankin riittävän leveän työkalun ansiosta. Vanha maali oli hyvin kiinni pohjassa(ei lohkeamia), mutta lähti hyvän työkalun ansioasta suht'helposti pois. Lopun joutuu sitten hiomaan, voiko sen hoitaa kuivahiontana?
Työn edetessä tuli ikävä huomio, nimittäin pukkien takimmaiset tuet olivat painuneet n.5-10mm sisäänpäin ja toisen tuen vieressä oli 10cm halkeama gelkkarissa. Kuinka vakavasta asiasta puhutaan?

Venepukki on oheisen linkin kuvan mukainen, mutta maassa olevia pitkittäsputkia on 3 kpl, joihin on tuettu pystyputket.
http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa ... php?p=2028
Toisesta viestiketjusta lainattua.
Jos venepukkiin saa kuormaliinat kiinni, niin pelkillä liinoilla saa pidettyä veneen pystyssä. Sitloodan vinssin kautta samalta puolelta ylös ja alas ja sama toiselle puolelle. Keulasta liina kannen yli.

Onko jollakin kokemusta tällaisesta tuennasta, uskaltaako mennä veneen alle maalaushommiin?

by **alex** » Mon Jul 20, 2015 10:29 am

Panu wrote:...mutta miksi hyväkuntoista primeria pitäisi poistaa?

If old primer is of unknown/uncertain type and the new primer is epoxy - applying epoxy on top of one-component primer is not recommended.

I would evaluate the quality of the old primer coating and the gelcoat and decide if brand new primer is required and if it is going to be epoxy. The best way to remove old antifouling is scraping. Low quality old primer can easily be scraped as well. Otherwise sanding. I used random orbital sander with 80-100-120 grit sandpaper (to preserve the gelcoat).

Bottom work is so awful by many means, so I'd rather do it better while I am already in that shit so it does not happen again in the near future.

by **Olli** » Sun Jul 19, 2015 19:38 pm

Panu wrote:Gelkkarille hiominen on tietysti varma keino, mutta miksi hyväkuntoista primeria pitäisi poistaa? Eiköhän tarkoitus ole saada pohjasta tasainen ja pinnasta terveen ilman lohkeilevia ja irtoavia vanhoja maaleja. Tuo homma kannatta ehdottomasti aloittaa hyvälaatuisella mieluiten kovametallisella kaapimella. Se puree tehokkaasti irtoavaan maaliin. Loput pitää kyllä sitten hioa.

Just näin. Sanoisin, että primerin poiston tarve ratkeaa noin yhdellä kaapaisulla kovametalliskraballa. Jos vetäisy tuntuu kevyeltä, kuuluu "rousk", ja primeri irtoaa gelkkariin asti hilseinä, niin kaikki pois vaan. Jos taas kuuluu "niiiirsk", ja primeri irtoaa nihkeästi höylänlastua muistuttavana kiehkurana, ja tarvitsee vetää useamman kerran ennen kuin gelkkari tulee vastaan, niin primeri on luultavasti säilyttänyt elastisuutensa, ja sen voi jättää alle.

Riksi wrote:Löytyykö forumilta ohjeita, miten veneessä menee köysistöt ja harukset?
Jossakin välissä tulee eteen päivä, kun vene lasketaan vesille, näillä näkymin Iso-sarvastoon. Jottei siellä olisi sormi suussa, olisi hyvä etukäteen tutustua tähän aiheeseen.

Sarvaston kokoisesta satamasta löytynee muutama FE. Käsiä pystyyn jäsenet joilla on vene siellä? Kannattanee vilkuilla FEneitä laiturissa, ja nykiä omistajia hihasta, niin selviää aika äkkiä miten FE rikataan purjehdittavaan kuntoon. Sitten jos haluaa nähdä miten FE viritetään kisakuntoon, niin kannattaa saapua kameran kanssa elokuun viimeisenä viikonloppuna Pentalaan. Siellä on silloin vähintään kaikki PK-seudun kilpaa purjehtivat FEneet kerralla vakoiltavissa. Samalla tulee naamat tutuiksi.

by **Panu** » Sun Jul 19, 2015 15:27 pm

Riksi wrote:Veneprojekti on on edennyt hämäläiseen tahtiin, hitaasti mutta varmasti.

Tervehdys

Filosofisesti: Vauhti tappaa, matka ei...

Riksi wrote:....No, aloittelin pohjan hiontaa vesihionnalla(P80-100) ja työni eteni tuskastuttavan hitaasti.4-5 tunnin jälkeen olin saanut vasta osan myrkkymaaleista hiottua pois. Siinä venettä hiotessa tuli mieleen, kannattaisiko vanhat primerit jättää pohjaan ja hiota vain myrkyt pois.

Gelkkarille hiominen on tietysti varma keino, mutta miksi hyväkuntoista primeria pitäisi poistaa? Eiköhän tarkoitus ole saada pohjasta tasainen ja pinnasta terveen ilman lohkeilevia ja irtoavia vanhoja maaleja. Tuo homma kannatta ehdottomasti aloittaa hyvälaatuisella mieluiten kovametallisella kaapimella. Se puree tehokkaasti irtoavaan maaliin. Loput pitää kyllä sitten hioa.

Riksi wrote: Mites muuten hionta venepukin tukien kohdalta? Pitääkö siihen viritellä väliaikaista tukea, kun maalaa tuen kohdalta?

Kyllä pitää. Miten riippuu taysin tapauksesta ja pukin rakenteesta.

Riksi wrote: Löytyykö forumilta ohjeita, miten veneessä menee köysistöt ja harukset?
Jossakin välissä tulee eteen päivä, kun vene lasketaan vesille, näillä näkymin Iso-sarvastoon. Jottei siellä olisi sormi suussa, olisi hyvä etukäteen tutustua tähän aiheeseen.

Jokainen FE, jonka olen nähnyt on rikattu eritavalla. Tätä taustaa vasten en oikein osaa sanoa mikä niistä on "oikea". Kilpapurjehtijalla voisi olla joitain preferenssejä, jos oikein saivarrellaan. Uskon että löydät köysillekin oikeat paikkat.

Jos edelleen epäilyttää ota yhteyttä, niin katsotaan miten voisimme auttaa.

by **Riksi** » Sun Jul 19, 2015 13:13 pm

Veneprojekti on on edennyt hämäläiseen tahtiin, hitaasti mutta varmasti.
Kölisauma on nyt laminoitu umpeen ja köli pakkeloitu epoksipakkelilla ja primeroitu 4 kertaan. Vene on aikaisemmin ollut Turun seutuvilla, josta se on siirretty Tampereen lähelle 90-luvulla. Pohjalle ei ole tehty mitään noin 15 vuoteen, kun venettä on käytetty järviolosuhteissa.
Ostin veneen siten, ettei ollut mahdollisuutta haastatella edellistä omistajaa. Luulin selviäväni pohjan kunnostuksesta siten ,että pistän vanhan myrkkymaalin päälle Hempelin underwater primeriä ja sen päälle uudet myrkyt.
Tarkemmin forumia kahlattuani siellä suositeltiin vanhojen maalien poishiontaa gelcoatille asti. No, aloittelin pohjan hiontaa vesihionnalla(P80-100) ja työni eteni tuskastuttavan hitaasti.4-5 tunnin jälkeen olin saanut vasta osan myrkkymaaleista hiottua pois. Siinä venettä hiotessa tuli mieleen, kannattaisiko vanhat primerit jättää pohjaan ja hiota vain myrkyt pois. Maalaisi sitten 4 kerrosta primereita tämän päälle+myrkyt?!
Oletteko te forumilaiset tehneet työn tosiaan gelcoatille asti vai onko lopputulos ollut tasainen, mutta hiukan kirjava pohja, josta näkyy eriväriset primerit?

Mites muuten hionta venepukin tukien kohdalta? Pitääkö siihen viritellä väliaikaista tukea, kun maalaa tuen kohdalta?

Löytyykö forumilta ohjeita, miten veneessä menee köysistöt ja harukset?
Jossakin välissä tulee eteen päivä, kun vene lasketaan vesille, näillä näkymin Iso-sarvastoon. Jottei siellä olisi sormi suussa, olisi hyvä etukäteen tutustua tähän aiheeseen.

Kölin huolto FE 83

Post a reply

Expand view Topic review: Kölin huolto FE 83