Tuo kauko-ohjain GoPro:lle vois olla kätevä. Yleensä kameran länttää ennen kisaa päälle ja unohtaa silleen. Tuloksena on tunnin verran tylsää ja tapahtumaköyhää kuvaa. Ranteeseen kiinnitetyllä kaukosäätimellä saisi mahdollisesti jotain kiinnostavaakin talteen ja jälkieditointi helpottuisi...

Nyt on vissiin tullut GoPro:lle tuollainen kauko-ohjausmahdollisuus kännykkään;

https://play.google.com/store/apps/deta ... pro.smarty

No itse olen ratkaissut tuollaiset pienet "leikkaa palanen pitkästä videosta erilliseksi pätkäksi"-ongelmat AviDemuxilla. Sillä saa kyllä myös pakattua tavaraa, mutta jos tahtoo säilyttää 720p "laadun" niin en tiedä onko varsinainen uudelleenpakkaus erityisen hyödyllistä, vaikka resoluution pitäisikin samana. Ja toki silloin pitää varautua pidempiin rendausaikoihin.

Sikäli toki ruotsalaisista nettivideomarketeista löytyy paljon 720p-videoita, missä esim. 2 tunnin videomateriaali on n. 4 gigaa ja laatu vielä varsin hyvä. Nythän Gopro tuottaa kutakuinkin tunti/4 gigaa jos ottaa r2:lla videota.

Nyt kun kameroita alkaa ihmisillä olemaan ja kuvaa kortit taynnä niin kysymys miten olette jälkikäsitelleet, leikelleet, paketoineet ym. pätkiänne.

Ensisijainen tarve on saada aikaiseksi työskentelyprosessi, joka on helppo, edullinen sekä tietenkin nopea tapa saada videota jakelukuntoon eri laaduilla. On sitten asia erikseen kun haetaan ohjelmaa useiden klippien editoimiseksi teksteineen jne. Kamerana GoPro Hero HD.

Miten ja millä olette homman hoitaneet?

-h-

Tilasin sitten tossa tällaisen setin jenkeistä
http://www.rpmgear.com/gopro-hd-naked-h ... emory.html

Ja siihen vielä lisäksi asennustelineen jolla kameran saa kiinni mihin tahansa tankoon. 312 dollaria siis posteineen ja odotettavissa on ainakin tullipostissa käynti ja 23% sakkomaksu, mutta itselleni on vähän epäselvää meneekö tuo tullivapaana (koska tullin sivuilla lukee että digijärkkäri on tullivapaa, joten koskeeko se myös yleisesti kameroita) vai ei joten en tiedä napsahtaako siihen vielä päälle parin prosentin siivu tullitädille.

Yhtäkaikki n. 300e tulee hintaa tuolle ostokselle ja etenkin tuo 16Gb muistikortti kyllä lämmittää mieltä. Eli ensi kaudella meidän tyrimisiä voi sitten katsella FullHD:na. Jos siis kamera ensin selviää talvikauden suunnitelluista sukellusretkistä jne. Mainittakoon toki että eiköhän tuo lainaankin irtoa hyville FE-tuttaville jos joku tahtoo vaikka dokumentoida laskureissujaan tms.

Contour oli harkinnassa, mutta lopulta totesin ettei GPS-ominaisuudella oikeastaan ole merkitystä jos päätarkoitus on vedenalainen kuvaaminen ja toisaalta vesillä on sitten n+1 GPS-laitetta päällä jokatapauksessa

Laita vaikka copy-paste kuvan URL, ja ympäröi se noilla url-tageilla.

Aika OK:ltahan tuo vaikutti. Ei vain auennut oikein tekstistäsi miten se on tehty.

Oletko nähnyt tämän.
http://www.youtube.com/watch?v=0SJ10t4f16U
Kamera on kiinnitetty kaiteeseen roikkuvana vaakasuuntaisen akselin varaan. Eli painovoima pitää horosontin vaakatasossa.
JP
ps. miten viestiin saa lisättyä valokuvan kyseisestä virityksestä?

Joku gyro steadicam viritelmä olisi myös tarpeellinen. Timo Nokon lisäksi en ole löytänyt vihjeitä siitä miten video joka on kallellaan voisi kääntää vaakaan jälkeenpäin.

http://vimeo.com/1801917

http://www.dvinfo.net/forum/special-mou ... lboat.html

edit: Tuo on parempi esimerkki: http://video.google.com/videoplay?docid ... 4510855637#

Pete#2 laittoi linkin tämmösestä: http://contour.com/camera

Siinä on gepsi samassa paketissa, ja max. 32 Gt tilaa. Ainakin ContourHD:n FAQ kertoo, että myös SDHC on tuettu, mutta tosta GPS mallista ei siellä ole vielä mitään.

Nyt on tullut firmis-päivitys joka sallii jopa 8 Gt SDHC-kortteja, ja max 4 Gt videoita;

http://www.goprocamera.com/fwupgrade.php

Kiva että joku valmistaja todella lunastaa lupauksensa! No, akut ei kuitenkaan taida neljää tuntia kestää joten tuo on nyt vähemmän tärkeä upgrade. Tosin, en ole kokeillut lithium-akkuja vielä, biltemasta sattui pari käteen joten nyt olisi ehkä hyvä aika testailla.

Parasta päivityksessä on että tulee tuo SDHC-tuki, korttivalikoima laajenee huimasti.

Guest wrote:Kovassa tuulessa purjeen koko ei todella ole ratkaiseva skuutin vastuksen kannalta, vaan veneen massa ja / tai oikaiseva momentti. Ylämäkeen ratkaissee oikaiseva momentti ja alamäkeen lähinnä massa (+ toki alamäkeen yleisesti se, miten hyvin tuulen nopeus muuttuu veneen nopeudeksi)

Esim.oman paatin noin 60 neliön spinnua saa skuutata hampaat irvessä, jos tuulee vähänkään enemmän sivulta. + / - vastaavassa kelissä suuren sportin noin 90 neliön genaakkeria ajoi "kahdella sormella". Sportilla vauhtia noin 12 solmua, omalla alle kahdeksan solmua

Kuten Panu sanoi, kysehän on voimasta ja vastavoimasta ja oikaiseva momentti ei synnytä itsessään skuuttiin yhtään mitään jännitystä.

Mutta kun sitten iso on ylhäällä ja siihen kohdistuu tuulen paine, syntyy hieman eri suuntiin kohdistuvaa voimaa (hankalasti määriteltävät voimat ovat sitten esim. veneen pituusakselin suhteen sivulle päin kampeavat voimat jotka syntyvät skuuttiin puomin päästä) jota oikaiseva momentti pyrkii vastustamaan.

En sano mikä on ratkaisevaa ja mikä ei, mutta ihan noin pinnallisen voimatarkastelun perusteella kyllä isopurjeen koollakin on väliä koska tilanteessa syntyy myös ison skuutin kannalta muitakin voimia kuin pelkästään "kallistava momentti" ja "oikaiseva momentti". Samalla lailla kuin purjevene sortaa tuuleen, myös puomin päähän syntyy jonkin verran "sortoa" eli sivuttaissuuntaista voimaa jota skuutti sitten tietenkin vastustaa pitämällä puomin paikallaan. Tämä voimakin riippuu mm. purjeen koosta jossain määrin, mutta tietenkin myös kai enemmänkin muodosta ja trimmistä yleensäkin.

Noin yksinkertaistaen, mielestäni yksinkertaista vastausta ei voi antaa.

Kovassa tuulessa purjeen koko ei todella ole ratkaiseva skuutin vastuksen kannalta, vaan veneen massa ja / tai oikaiseva momentti. Ylämäkeen ratkaissee oikaiseva momentti ja alamäkeen lähinnä massa (+ toki alamäkeen yleisesti se, miten hyvin tuulen nopeus muuttuu veneen nopeudeksi)

Esim.oman paatin noin 60 neliön spinnua saa skuutata hampaat irvessä, jos tuulee vähänkään enemmän sivulta. + / - vastaavassa kelissä suuren sportin noin 90 neliön genaakkeria ajoi "kahdella sormella". Sportilla vauhtia noin 12 solmua, omalla alle kahdeksan solmua

Ei ole tarvetta jankkaamiseen, kirjoitin alkuperäisen ajatuksen hätäisesti kun luulin Joakimin tarkoittavan ihan vain veneen kokoa noin pituusmielessä, ei mitoitusmielessä.

Tosin sinänsä maston vaihto olemassaolevassa veneessä on eri asia kuin eri venetyyppien vertailu koska tällöin juuri mitoitustekijät ovat erilaiset.
Kuitenkin voin kysyä toisinpäin, jos vaihtaa Megluun nenäliinan kokoisen isopurjeen tarvitseeko pinnamies saman verran voimaa skuutin säätöön kuin normipurjeella purjehdittaessa?
Purjeen koolla on siis kyllä väliä siinä mielessä että sehän kertoo miten suurista voimista on kyse ja tasapainoasemassa skuuttiin kohdistuva resultanttivoima riippuu mm. Joakimin mainitsemien tekijöitten lisäksi myös itse purjeen koosta koska oletamme että purjevene tyypillisesti purjehduksen aikana pysyy pystyssä.

Mitä videon pinnamiehen tekemisiin tulee niin kyllä katse irtoaa tellareista useampaakin otteeseen, milloin setvien ison skuuttia, milloin kuikuillen taakse. Ja askelmerkeillä tarkoitin kyllä sitä että samanlaista köysiin sotkeentumista yms. hoipertelua heiluvassa veneessä kyllä näkyy tuossakin kuin normiveneissäkin esim. ajankohdalla 2:35 veneen perään siirtyvän gastin stepatessa yli levangin jne.

Voi olla että muistan väärin mainittiinko esim. juuri ison ajamisen kohdalla jotain ehdottomia totuuksia, niitä kun on tullut esille niin monta että menevät jo sekaisin.

Joakim wrote: Kaikkia jollia ajetaan niin, että pinnamies skuuttaa ison

Eikös 49erissa gasti skuuttaa isoa kryssillä?

V.

Ei pitäisi lähteä jankkaamaan Petrin kanssa, mutta todettakoon että muut ovat oikeassa.

Jos laitat feneeseen 20 metrisen maston, niin tuleeko isopurjeen skuuttiin suuremmat voimat?

Vihje: kuumailmapallossa on vähän hemmetisti tuulipintaa, tuleeko siihen suuret voimat?

Vastaus: Ei, fene kaatuu, purje ei voi tuottaa enempää voimaa kuin mitä oikaiseva momentti pystyy vääntämään vastaan.

Noihin aikaisempiin asioihin, Petri ilmeisesti väittää minun väittäneen, ettei pinnamies saisi ajaa ison skuuttia. Tämä on täyttä puppua. Itse en aja ison skuuttia ja olen saattanut joillekin feneilijöille johonkin tilanteeseen suositella, ettei pinnamiehen kannattaisi ajaa isoa, mutta tasan varmasti en ole mitenkään kategorisesti ollut sitä mieltä ettei pinnamies voisi ajaa isoa.

Etenkin parhaat pinnamiehet ja varsinkin pienemmissä veneissä usein ajavat isoa itse. Molemmissa ratkaisuissa on puolensa ja kaikki asiat vaikuttavat hyvässä ja pahassa. Jos esim. katsoo Melgesin setuppia kryssillä, niin mitä vaikuttaisi jos gasti ajaisi stooraa? Tommonen 80 kilon painopiste siirtyisi jotain 1,5 metriä tai sinnepäin. Entä Fe:ssä tai Expressissä. Jos gasti ajaa skuuttia jalat sisäänpäin, niin sen painopiste siirtyy ehkä 20 senttiä. Tämä nyt vain yhtenä yksityiskohtana, tuhat miljoonaa muutakin asiaa vaikuttaa ja loppupeleissä tuo on pinnamiehen makuasia, jos veneen setuppi soveltuu molempiin. Mutuarvauksena heittäisin että Expresseissä ehkä puolet pinnamiehistä skuuttasi isoa itse ja puolet antoi narut gastille.

Noista Petrin huomioista vielä sekin, että minä en kyllä näe pinnamiehen tuolla videolla tekevän yhtään mitään muuta kuin ajaa (laskettakoon tässä skuuttaaminen ajamiseksi), enkä myöskään pysty paikallistamaan kohtaa, missä askelmerkit eivät menisi kohdalleen.

V.